Uusia teknologioita kannattaa hyödyntää rataverkon sähkökomponenttien kunnossapidossa

Arttu Koskinen tutki diplomityössään sähkörataverkon elinkaareen vaikuttavia tekijöitä. Työssä esitellään erilaisia tapoja arvioida rataverkon sähkökomponenttien kuntoa. Työn aikana nousi esille myös tarve kunnossapidon tietojärjestelmän kehittämiselle.

Artun diplomityö löytyy Treposta:  https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506086922

Mistä aiheesta teit diplomityösi ja mitkä olivat sen päätulokset?

Tein diplomityöni sähköradan elinkaaren arvioinnista. Työn tavoitteena oli tutkia sähköradan komponenttien elinkaareen vaikuttavia tekijöitä ja löytää erilaisia keinoja mitata komponenttien kuntoa. Työn tuloksena löytyi vahvistus jo olemassa olevien keinojen toimivuudesta, uusia modernimpia keinoja kunnon arviointiin sekä muutamia ongelmakohtia, jotka hankaloittavat sähköradan kunnossapitoa. Keskeisimpiä kohtia olivat muun muassa muuntajien öljyanalyysien tärkeys, lämpökamerakuvantamisen hyödyntäminen, data-analyysien ja automatiikan hyödyntäminen sekä tietojärjestelmien puutteelliset ominaisuudet.

Mistä sait diplomityön aiheen?

Diplomityö tuli itselleni vastaan erään kurssin kautta, kun kyseisen kurssin vastuuopettaja välitti ilmoituksen diplomityöpaikasta kurssin Moodleen. Työ itsessään on lähtenyt liikkeelle Väylävirastolta, joka on tiedustellut mahdollisuutta tämän kaltaiselle työlle tutkimuskeskus Terrassa.

Mitkä olivat tärkeimmät prosessissa oppimasi asiat?

Tärkeimpinä oppeina pidän kahta asiaa. Ensinnäkin pitää luottaa omaan prosessiin. Itselläni oli hetkiä, jolloin tuntui, että tekstiä ei synny, mutta työ kuitenkin eteni muilla mittareilla esimerkiksi tiedonhaun myötä. Usein on kuitenkin vaikeaa arvioida työn etenemistä muilla tavoin ja helposti alkaa jännittämään, jos tekstiä ei synny. Jos itselläsi kuitenkin on näkemys, että työ etenee, kannattaa luottaa itseensä. Ei kuitenkaan kannata jäädä yksin, jos työ jumiutuu vaan siinä tapauksessa kannattaa rohkeasti pyytää apua ja neuvoja ohjaajilta. Toinen oppi oli se, että nopeassakin ajassa pystyy omaksumaan ja lähtemään työskentelemään täysin uuden aiheen parissa. Itselläni ei ollut mitään aiempaa kokemusta rautateistä ennen tätä työtä, mutta lopulta diplomityöstä tuli hyvä ja minä itse sekä tilaaja olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen.

Miten opintosi tukivat diplomityön tekemistä? Entä työssäkäynti?

Opiskelin sähkötekniikkaa, joten itselläni ei ollut ennen diplomityötä ollut mitään opintoja rautateihin liittyen. Työ kuitenkin käsitteli sähkörataa, jonka komponentit vastaavat melko hyvin sähkönjakelussa käytettyjä komponentteja, joten sähköpuolen asioista itselläni oli kokemusta. Työn alussa oli kuitenkin paljon opittavaa yleisesti rautatiejärjestelmästä ja myös rautateiden sähköistysjärjestelmästä. Voisi siis sanoa, että opinnoista oli apua ja ilman sähköpuolen opintoja ei tämän kaltaista työtä pystyisi tekemään, mutta samalla oli paljon asioita, joihin ei ollut mitään aiempaa kosketuspintaa.

Työkokemuksenkaan osalta itselläni ei ollut kokemusta rautateistä. Itselläni on kuitenkin kokemusta jakeluverkkoyhtiöstä, joka auttoi hahmottamaan sähköistysjärjestelmää ja kunnossapitotoimia. Työkokemuksesta oli varmasti apua, mutta oppeja piti soveltaa paljon, sillä järjestelmä oli erilainen.

Mitä muuta haluaisit tuoda esille opinnoista tai diplomityöstä?

Kannattaa aloittaa diplomityön tekeminen heti kunnolla, sillä prosessi on pitkä eikä hirveän suurta loppukiriä ole mahdollista tehdä. Kannattaa myös olla itselleen armollinen vaikka jonain päivänä tai päivinä ei syntyisikään tekstiä, sillä myös tiedonhankinta ja jopa vapaapäivät edistävät työtä ja antavat itsellesi mahdollisuuden jäsennellä ajatuksia.

Valmistut pian – mitä seuraavaksi?

Tätä kirjoittaessani olen juuri hakemassa valmistumista ja vietän kesälomaa. Seuraavaksi olisi tarkoitus etsiä töitä ja työllistyä oman osaamisen mukaan. Se voi olla sähköverkkopuolella tai rautateiden parissa…