Liisa Karlsson teki diplomityönsä Sveitsissä AFRY:n Zürichin tunneliyksikössä. Poikkeuksellisen työstä tekee työskentely kolmella kielellä : diplomityö kirjoitettiin englanniksi, työssä käytetty kestävyyden arviointityökalu ja osa lähdekirjallisuudesta oli saksankielistä ja ohjauskeskusteluissa käytettiin lisäksi suomea.
Mistä aiheesta teit diplomityösi ja mitkä olivat sen päätulokset?
Diplomityössä tarkastelen tunnelirakentamisen kestävyysvaikutuksia ja kestävyyden arviointia käyttäen kirjallisuuden lisäksi apuna Sveitsissä kehitettyä SNBS (Standards for Sustainable Building Switzerland) Infrastructure 1.0 -työkalua. Työn tavoitteena oli selvittää, miten kestävyyttä voidaan sujuvasti ottaa mukaan tunneleiden suunnitteluun.
Kirjallisuustutkimuksen perusteella työssä tunnistetaa tunnelirakentamisen kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päästöintensiivisiä työvaiheita ja materiaaleja, sekä niiden arvioimiseen käytettäviä menetelmiä ja mahdollisia keinoja vaikutusten vähentämiseen. Kestävyys on monitahoinen kokonaisuus, jossa teknisten ja taloudellisten näkökulmien lisäksi on tarkasteltava myös sosiaalisia vaikutuksia. Kestävyyden eri tekijöiden mittaaminen ja arvoiminen on haastavaa. SNBS Infrastructure 1.0 -työkalulla tehdyt esimerkkihankkeiden tarkastelut osoittivat työkalun käyttökelpoiseksi menetelmäksi kestävyyden huomioivan päätöksenteon tukemiseen, mutta analyysin tekeminen edellyttää varsin paljon lähtötietoja ja resursseja.
Sveitsi ja Suomi ovat molemmat maailmanlaajuisesti tunnettuja edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Työssäni selvisi, että väylähankkeiden kestävyyden arviointi on Sveitsissä lakisääteistä, kun taas Suomessa strategisesti edellytettyä. Suomessa kestävyyttä edistetään esimerkiksi Green deals-sopimusten avulla. Tunnelialan asiantuntijoiden haastatteluista kävi ilmi, että kehittämisen tarvetta on vielä paljon. Esimerkiksi Sveitsissä laki velvoittaa ainoastaan kestävyyden huomioimisen hankkeiden suunnitteluvaiheessa, mutta ei takaa sen toteutumista eikä määrittele sen kokonaispainoarvoa suunnitelmassa. Lisäksi haastatteluissa nousi esiin tarve kestävyyden suunnittelun yhtenäisille ohjeille.
Mitkä olivat tärkeimmät prosessissa oppimasi asiat?
Tärkeimmät oppimiskokemukseni prosessin aikana olivat nöyryys kysyä apua, monipuolinen tiedonhaku ja asioiden tarkastelu eri näkökulmista sekä SNBS-työkalun käyttö kestävän kehityksen arvioinnissa. Syventyminen kestävän kehityksen teorioihin ja tunnelirakentamisen tekniikoihin oli myös merkittävää. Kaiken kaikkiaan prosessi auttoi minua löytämään ja vahvistamaan omia ammatillisia vahvuuksiani ja mielenkiinnon kohteitani.
Miten opintosi tukivat diplomityön tekemistä? Entä työssäkäynti?
Opiskeluaikani Tampereen yliopistossa on tarjonnut minulle monipuolisia oppimiskokemuksia. Yliopiston kurssit vahvistivat teknisen teoriani rakentamisen alalla, ja näitä teoreettisia oppeja täydensivät käytännön kokemukset aiemmista kesäharjoitteluistani maarakennus- ja kalliorakentamisen parissa. Keväällä 2023 olin Erasmus-vaihdossa Bolognan yliopistossa Italiassa, missä keskityin kestävän rakentamisen kursseihin. Näiden kurssien perustiedot olivat suureksi avuksi diplomityötäni kirjoittaessani. Lisäksi Erasmus-vaihto rohkaisi minua lähtemään töihin ulkomaille ja auttoi minua rakentamaan kansainvälistä verkostoa, joka auttoi minua myös Sveitsissä. Zürichin kollegani olivat korvaamaton tuki, kun perehdyin maakohtaisten erojen ja tunnelirakentamisen yksityiskohtiin syvällisemmin.
Mitä muuta haluaisit tuoda esille opinnoista tai diplomityöstä?
Diplomityön tekeminen ulkomailla tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden hankkia kokemusta, kehittää kielitaitoa ja luoda kansainvälisiä verkostoja. Tietenkin harjoittelupaikan löytäminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja sitkeyttä. Suurimpana haasteena tässä prosessissa oli vakuuttaa työnantajat siitä, että suomalaisen lopputyön tekeminen ulkomailla on arvokas panos, vaikka vastaavaa kokemusta ei olisikaan aiemmin.
Sveitsiläiset ovat ahkeria ja kunnianhimoisia, ja kollegoideni työmoraali oli todella ihailtavaa. Lähtiessäni saksan kielen taitoni oli riittävä päivittäiseen keskusteluun, mutta ei vielä täysin riittävä täysipäiväiseen työhön. Puolen vuoden kuluttua kielitaitoni oli selvästi parantunut, vaikka en vielä puhunutkaan täysin sujuvasti saksaa tai varsinkaan sveitsinsaksaa. Sveitsi on kielten suhteen poikkeuksellinen maa, sillä toimistolla kuuli päivittäin saksan eri versioiden lisäksi mm. italiaa, espanjaa, ranskaa, englantia ja silloin tällöin myös suomea. Kaiken tämän uuden ympäröimänä työpäivät olivat varsin väsyttäviä, mutta kollegoiden ystävällisyys mahdollisti sen, että minun rallisaksani sopi oikein hyvin Zürichin AFRY:n monikulttuuriseen toimistoon.
Valmistut juuri — mitä seuraavaksi?
Väylähankkeet ovat mielenkiintoinen osa yhteiskuntaa kestävän kehityksen näkökulmasta, ja siksi olenkin kiinnostunut jatkossakin yhdistämään maa- ja kalliorakentamista sekä kestävää kehitystä. Näen tulevaisuudessa kasvavan tarpeen näiden taitojen yhdistämiselle alalla, ja toivonkin työllistyväni rooliin, jossa voin vaikuttaa väylähankkeiden kestävyyteen. Lisäksi olen jatkossakin kiinnostunut kansainvälisen uran rakentamisesta.
Taulukko 1. SNBS-työkalun vahvuuksia ja heikkouksia esimerkkihankkeiden perusteella.
Lähteet: Väyläviraston julkaisuja 64/2020, Tie – ja ratainfrastruktuurin elinkaariarvioinnin opas