Tapio Salminen
Tampereen yliopisto
Perjantaina 24.11.2017 järjestettiin Kansallisarkistossa Suomen keskiajan lähdemateriaalia käsitellyt Diplomatarium Fennicum julkaisuseminaari, joka oli samalla uuden Diplomatarium fennicum -tietokannan virallinen julkaisutapahtuma. Pitkään työn alla ollut projekti saatiin vihdoin pysyvälle pohjalle Koneen säätiön 2015–18 rahoittaman hankkeen avulla. Kuten DF:n sivulla todetaan: ”Tavoitteena on nykyaikaisen tutkimusinfrastruktuurin luominen Suomen keskiajan asiakirjalähteiden tutkimukselle. Uusi Diplomatarium Fennicum -verkkopalvelu korvaa aiemman samannimisen tietokannan ja tarjoaa keskiajan tutkimukselle laajan tietovarannon sekä tutkimusalustan. Hanke on saanut alkunsa Kansallisarkiston ja tutkijayhteisön tiiviistä yhteistyöstä, ja palvelua kehitetään tutkijoiden toiveet huomioiden”. Hankkeeseen on osallistunut tavalla tai toisella jo nyt lähes 20 suomalaista keskiajantutkijaa.
Diplomatarium fennicum siirtää Suomea koskevien keskiajan asiakirja- ja kirjemateriaalin saavutettavuuden ja käyttötavat aivan uudelle tasolle. Yhdessä Kansalliskirjaston Fragmenta membranea ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Codices fennici -tietokantojen kanssa se muodostaa aivan uudenlaisen kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tarkastella keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueella tuotettua ja tänne päätynyttä käsikirjoitus- ja tekstimateriaalia.
Nykyinen DF-hanke päättyy alkuvuodesta 2018, minkä jälkeen Diplomatarium Fennicumin ylläpidosta ja kehittämistä vastaa Kansallisarkisto sekä sen asettama Diplomatarium Fennicumin toimituskunta. Toimituskunnan jäseninä yhdeksän historioitsijaa ja kielitieteilijää Tampereen, Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoista. Vuosien 2015-18 hankkeen käytännön toteutuksesta KA:ssa on vastannut kolmihenkinen projektiryhmä: Projektipäällikkö FM Seppo Eskola, tutkija FM Lauri Leinonen sekä ICT-suunnittelija MSc Denis Mandrov. Arkistolaitoksen pääjohtajan Jussi Nuortevan ja projektista vastanneen tutkimusjohtaja Päivi Happosen osuus hankkeessa on ollut keskeinen.
Diplomatarium fennicumin uusi käyttöliittymän osoite on http://df.narc.fi/. Käyttöliittymä on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen. Hankkeen pohjana on Reinhold Hausenin vuosina 1910–35 julkaisema Finlands medeltidsurkunder, joka ei ole varsinainen diplomataario, vaan sisältää myös muuta Suomea koskevaa tai siihen liittyvää keskiaikaista tekstimateriaalia (hautakiviä, kronikkakatkelmia, kaiverruksia). Monista epäselvyyksistään ja vaihtelevista editioperiaatteistaan huolimatta FMU (6276 numeroitua tekstiä) tarjosi kuitenkin parhaan pohjan asiakirja- ja kirjemateriaalia sisältävän, jatkuvasti täydentyvän ja karttuvan tietokannan luomiselle, ja on osoittautunut tekijöiden kannalta erinomaiseksi ratkaisuksi.
Uudessa Diplomatarium fennicumissa on jo nyt julkaistu 138 alkuperäiseen Finlands medeltidsurkundeniin sisältymätöntä keskiaikaista (FMUn tavoin vuoteen 1530 asti) Suomea koskevaa asiakirjaa: Kirsi Salosen ja Sara Risbergin julkaisemat editiot Suomea koskevista Vatikaanin arkiston penitentiariaattiaineiston merkinnöistä (DF 6727–6856, mm. monipolvinen juttu oluesta ja juonittelusta Tuuloksen pappilassa 1490-luvun lopulla), sekä tekemäni editiot yhdeksästä, pääosin aiemmin julkaisemattomasta Tallinnan kaupunginarkiston (Talllinna Linnaarhiiv) Suomea koskevasta pergamenttikirjeestä (DF 6857–6865, mm. Turun saaristossa vuonna 1502 tapahtunutta haaksirikkoa koskeva vuoden 1507 selostus, sekä vanhin säilynyt Tallinnan kauppiaiden vapaata kulkua ja kaupankäynnin suojaa Suomen alueella koskeva tuomari Nicholaus Junior de Scelegen ja kanssatuomareiden 12.7.1322 antama vahvistus, joka on aiemmin julkaistu LECUB:ssa, mutta ei FMU:ssa). Uusi Diplomatarium fennicum sisältää myös FT Viveca Rabbin Naantalin luostarin asiakirjoista laatimat kokonaan uudet transkriptiot ja editiot (Nådendalsdiplomen-projekti, Kansallisarkisto 2016), jotka ovat haettavissa omana kokonaisuutenaan valitsemalla lähdejulkaisuista kenttä ”Nådendalsdiplomen”.
Nyt julkaistu Diplomatarium fennicum täydentyy tulevaisuudessa paitsi sektoreittain täydentyvän aiemmin koskaan julkaisemattoman aineiston (esim. Tallinna, Viro, Gdansk, Saksan kaupungit, Ruotsi, Tanska, jne) myös eri vaiheissa jo julkaistujen asiakirjojen ja kirjeiden sekä tunnetulle materiaalille tutkimuksen edistyessä annettujen uusien ja tarkennettujen päiväyksien ja lähdekriittisten huomioiden osalta. Tulevaisuuden hankkeisiin kuuluvat myös monikieliset (suomi, ruotsi, englanti) regestat asiakirjojen teksteistä, sekä asiakirjatekstien mahdollinen kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi. Käyttöliittymässä on jo nyt laajat linkitykset FMU:ta edeltäneisiin lähdejulkaisuihin ja Ruotsin Diplomatarium -projektin SDHK-tietokantaan.
Paras tapa tutustua tietokantaan on haun avulla (http://df.narc.fi/search/). Diplomatarium fennicumin hakumoottori on Apache SOLR, jonka ominaisuuksista ja hakumoottoreista on kerrottu tarkemmin DF ohjeita -sivulla. Haut voi myös määritellä asiakirjan antokielen, lähdejulkaisun, säilyttävän instituution/arkiston, päiväyksen, antajan ja antopaikan perusteella. Täysin uutena ominaisuutena tietokannasta voi jo nyt tehdä konkordanssihakuja, http://df.narc.fi/concordance/. Tältä osin tietokanta tulee kehittymään vielä paljon) ja osa asiakirjoista on geopaikannettu antopaikkojen osalta. Kaikkien hakujen tulokset voi ladata omalle koneelle excel-tiedostona. DF:n tekijänoikeudet on määritelty Creative commons -lisenssillä.
Geopaikannuksen ja paikkatietoaineistojen kannalta Diplomatarium fennicumin tulevaisuuden näkymät ovat rajattomat. Geopaikannetut asiakirjat voidaan tulevaisuudessa yhdessä Fragmenta membranean ja Codices fennicin kanssa linkittää suoraan muiden historiallista ja kulttuurimaantieteellistä tietoa sisältävien paikkatietokantojen, kuten muinaisjäännösrekisterin tai Kotimaisten kielten keskuksen juuri julkaistun Digitaalisen Nimiarkiston kanssa osaksi laajempaa Suomen ja Itämeren alueen historian paikkatietorekisteriä, joka tarjoaisi sekä ammattitutkijoille että menneisyydestä kiinnostuneille nopean pääsyn eri paikkakuntien keskiaikaan. Mikäli vastaava paikkatietorekisteri luotaisiin esimerkiksi keskiaikaisten kirkkojen säilyneistä esineistä, veistoksista ja maalausten aiheista, saataisiin väline, jonka avulla olisi helppoa ja nopeaa saada käsitys keskiajan aineellisesta kulttuuriperinnöstä millä tahansa paikkakunnalla. Aukoton se ei olisi, mutta antaisi tutkijalle, harrastajalle tai opettajalle hienon työvälineen erilaisiin keskiajan menneisyyttä koskeviin esityksiin ja problematisointeihin. Ehkäpä liittymä voisi tulevaisuudessa olla osa myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan karttatasoja.
Diplomatarium fennicumin paikkarekisterissä on tätä kirjoitettaessa 557 antopaikkaa, mutta jos kaikki teksteissä mainitut paikat otetaan huomioon, niitä on tuhansia ellei kymmeniä tuhansia. Projektissa luodaan parhaillaan myös hakua, jossa yhden perusmuotoisen henkilönnimen tai patronyymin syöttäminen hakukenttään tuo esiin kaikki saman nimen kymmenet variantit asiakirjoissa.
Tietokanta ja käyttöliittymä ovat nyt vaiheessa, jolla sen tulevaisuuden rakentaminen on saatu kestävälle pohjalle. Niinpä eri osa-alueisiin sisältyy monenlaista tulkinnanvaraisuutta. Nämä asiat tulevat tulevaisuudessa selkiytymään. Tutustukaa, kokeilkaa!
Kommentit