Vastikään keskiajan historian juniorprofessorin virassa Göttingenissä aloittanut kollegani Anne Greule järjesti opiskelijoilleen englanninkielisen kurssin Texts and the Repression of Medieval Heresy, joka lainaa nimensä Caterina Bruschin ja Peter Billerin toimittamasta klassikkoasemaan nousseesta artikkelikokoelmasta. Greulen johdolla (ja runsaiden lisälukemistojen siivittämänä) kurssille osallistuneet viitisentoista kandi- ja maisterivaiheen historianopiskelijaa syventyivät kevään mittaan keskiajan inkvisitioiden ja harhaoppien historiaan ja niiden tutkimuksen pitkään traditioon. Hieman tavanomaisesta poiketen kurssi huipentui aurinkoisena viikonloppuna allekirjoittaneen ja Delfi Nieto-Isabelin opettamaan erikoisseminaariin.
Olin äänessä lauantaina opettaessani koko päivän mittaisen seminaarin leipälajistani, eli inkvisitioaineistoon sovellettavista lähdekriittisistä menetelmistä. Aamupäivän aikana pohdimme lähdekritiikin merkitystä sekä historiantutkimuksessa että elämässä yleisemmin, ja syvennyimme inkvisitiolähteiden luonteeseen ja tutkimuskäyttöön liittyvään historiografiaan. Iltapäivällä esittelin väitöskirjassa kehittelemääni tapaa lähestyä inkvisitiolähteitä menneisyydestä nykyisyyteen monen mutkan kautta kantautuneena informaationa. Seminaaripäivän päättäneestä loppukeskustelusta jäi kuva, että oppi oli mennyt perille ja monet opiskelijoista sanoivatkin katsovansa historiallisia lähteitä jatkossa hieman uusin silmin – mission accomplished!
Sunnuntaina vauhdissa oli Delfi Nieto-Isabel Queen Mary University of Londonista. Hänen seminaarinsa käsitteli tietokoneavusteisen verkostoanalyysin soveltamista inkvisitiolähteisiin. Verkostoanalyysimenetelmien avulla inkvisiittoreiden tuottamasta kuulustelupöytäkirja- ja tuomioaineistosta voidaan tehokkaasti uuttaa esiin laaja ja yksityiskohtainen kuva harhaoppisuudesta syytettyjen sosiaalisista verkostoista. Tämäkin tuntui puhuttelevan opiskelijoita, joista yksi alkoi peräti suunnitella graduaihetta inkvisiittoreiden verkostoista.
Yleishuomiona pistin merkille, että saksalaiset historianopiskelijat vaikuttivat melko samanlaisilta suomalaisiin kollegoihinsa verrattuna. Yllätyin kuitenkin positiivisesti heidän rohkeasta osallistumisestaan seminaarikeskusteluun – tässä suhteessa tamperelaisilla opiskelijoilla on vielä parantamisen varaa.
Pedagogisesti intensiivisen viikonlopun jälkeen Göttingeniin saapui (surkeasti toimineista junayhteyksistä huolimatta) lisää kollegoita maailmalta. Kokoonnuimme Blurred Boundaries of Religious Dissent Research Initiative -tutkimusverkoston kaksipäiväiseen workshopiin. Keskustelimme artikkelikäsikirjoituksista tuonnempana julkaistavaan artikkelikokoelmaan teemalla Networks of Religous Dissent and Persecution in the Middle Ages. Kyseessä oli tuoreehkon tutkimusverkoston toinen kansainvälinen kokoontuminen (ensimmäinen oli Lontoossa 2023). Oma paperini käsitteli maallikkonaisten uskonnollisia keskusteluja inkvisitiolähteissä. Muiden paperit käsittelivät esimerkiksi Origenesta, rippikäsikirjoja, Avignonetin inkvisiittorimurhia, Marguerite Poretea ja Espanjan inkvisition hampaisiin joutuneita kristinuskoon kääntyneitä juutalaisia. Myös Greulen opiskelijat osallistuivat workshopiin, jossa he saivat seurata tieteenteon arkisia käytäntöjä aivan eturivistä. Kuten asiaan kuuluu, workshopiin sisältyi akateemisen ohjelman lisäksi myös sosiaalisia rientoja, joista mieleen jäivät erityisesti illallinen perunaravintolassa ja siellä nautittu perunaolut.
Saku Pihko
Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Kokemuksen historian huippuyksikössä ja on Triviumin hallituksen jäsen.
Kirjallisuutta
Bruschi, Caterina & Biller, Peter (toim.), Texts and the Repression of Medieval Heresy. York Medieval Press: York, 2003.