Elämäkerta on aina ollut keskeinen kerronnan ja kirjallisuuden muoto, ja henkilöhistoria kiinnostaa yhä paitsi tutkijoita myös suurta yleisöä. Miksi joidenkin tarinat ovat muistamisen arvoisia ja toiset jäävät unohduksiin?
Tuore teos Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika avaa historiankirjoituksen perinnettä ja nykyisyyttä sekä ihmisten kiinnostusta henkilöihin ja tarinoihin. Teos siirtää henkilöhistorian tieteellisen tarkastelun 1800- ja 1900-luvuilta edeltäville vuosisadoille ja kysyy, mitä aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen. Mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta?
Tutkimuksen historiaa lähestytään teoksessa paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Suomessakin naisten tarinoita on kerrottu jo 1700-luvulta lähtien. 1800- ja 1900-luvuilla julkaistut sukuhistorialliset muistelmat toivat esiin perhepiirin naisia, ja naisyhdistykset nostivat esille esimerkillisten naisten tarinoita. Näitä ei kuitenkaan nähty tieteellisesti arvokkaina.
Samoin kaikkia valtaapitäviä miehiä ei ole aina pidetty elämäkerran arvoisina, koska henkilöhistoria heijastaa kirjoitushetken arvoja. Esimerkiksi Mikael Agricola ei ollut 1800-luvulla henkilöhistoriallisen kiinnostuksen kohteena, vaikka 1900–2000-luvuilla hänestä on julkaistu useampi elämäkerta ja biofiktiivinen romaani.
Kirjoittajat tuovat esiin varhaismodernin ajan henkilöhistorian käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia haasteita sekä ratkaisuja niihin. Teos osoittaa, miten uudet näkökulmat esimerkiksi työn ja kokemuksen historiaan voivat avata myös aiemmin tunnettuja aineistoja ja henkilötarinoita.
Teoksen kirjoittajista Jenni Lares ja Mari Välimäki ovat tutkijatohtoreita ja Tiina Miettinen akatemiatutkija Tampereen yliopiston historian oppiaineessa. Raisa Maria Toivo on yhteiskuntahistorian professori Tampereen yliopistossa. He ovat työskennelleet yhdessä Jalmari Finnen säätiön rahoittamassa Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimuksen menetelmänä -hankkeessa. Kaikki kirjoittajat ovat myös Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskus Triviumin jäseniä.
Trivium onnittelee uudesta julkaisusta!