Mitä hankkeessa tutkitaan?
Hankkeessa tutkimme ja samalla kehittämme uusia keinoja tutkia sitä, miten kielenkäyttäjät hahmottavat suomen kielen variaatiota ja muutosta 2020-luvun Suomessa. Usein kielentutkimuksessa tutkitaan kielen käyttöä, mutta tässä hankkeessa selvitetään, miten kielenkäyttäjät itse hahmottavat omaa ja ympäristönsä kielen käyttöä ja mitä he ajattelevat siitä. Tietoa on tarkoitus myös osittain verrata aiempaan, 1970-luvulta lähtien suomalaisen sosiolingvistiikan piirissä saatuun tutkimustietoon kielellisestä vaihtelusta ja muutoksesta. Mukaan otetaan nyt mukaan myös sellaiset kielenkäyttäjät, jotka eivät puhu suomea ensimmäisenä kielenään.
Miksi tällainen tutkimus on tärkeää?
Tutkimalla kielitietoisuuksia ja asenteita voidaan paitsi ennustaa kielen muutoksia myös tunnistaa laajempia kieli-ideologisia mekanismeja. Yhteiskunnallisesti ottaen kielikäsitysten tutkiminen on tärkeää siksi, että kielikäsitykset eivät koskaan liity vain kieleen, vaan niveltyvät kielenulkoista todellisuutta koskeviin ja muokkaaviin asenteisiin. Tällä hetkellä ei ole vielä paljoakaan tutkimustietoa siitä, miten suomea toisena kielenään puhuvat hahmottavat suomen kielen vaihtelua. Ei ole myöskään tietoa siitä, miten heidän puhumaansa usein ns. “rikkinäisempään” suomeen suhtaudutaan. Tutkimuksessa on aukkoja paitsi maahanmuuttajataustaisten kielenkäyttäjien keskuudessa myös esimerkiksi suomenruotsin näkökulmasta. Olemme kiinnostuneita aivan kaikenlaisten suomalaisessa yhteiskunnassa toimivies kielenkäyttäjien ja kielenkäyttäjäryhmien kielitietoisuuksista – niin alueellisten kuin vaikkapa ammatillisten ryhmien.
Millaisia tavoitteita teillä on?
Tutkimuksella on teoreettisia ja empiirisiä tavoitteita. Teoreettiset motiivit liittyvät kielenkäyttäjien kielitietoisuuksien eri muotoihin ja tasoihin, ja näiden tutkimisen kehittämiseen. Hankkeessa pyritään kehittämään kansalaistiedettä eli sellaisia nk. kanssatutkimisen tapoja, joissa kielenkäyttäjät voivat osallistua tutkimukseen muutenkin kuin tutkimuksen kohteina, tutkimuskumppaneina. Tavoitteena on tällä keinoin päästä lähemmäksi kielellisen vaihtelun arkista ajattelua ja logiikkaa – ja samalla nostaa kansalaisten kielitietoisuutta sekä tuottaa heille itselleen merkityksellisiä osallisuuden kokemuksia tutkimuksessa.
Millaisia aiempia tutkimustuloksia on hankkeen taustalla?
Aiempien tutkimusten mukaan sellaisista kielenpiirteistä, jotka ovat oman alueellisen tai sosiaalisen identiteetin kannalta erityisen tärkeitä, voidaan olla hyvinkin tietoisia, vaikka niiden käytön kuvaaminen ei onnistuisikaan ilman kielitieteilijän koulutusta. Hyvä esimerkki on peräpohjalainen h-äänteen käyttö, “lähethäänkö sauhnaan”. Perehdyin aikoinaan väitöskirjassani paikallisten kielitietoisuuden tasoihin tuosta piirteestä ja hämmästyin, miten yksityiskohtaiselle tasolle pellolaisnuorten kielitietoisuus ulottuu tässä piirteessä, kun teetin heillä erilaisia kielitietoisuustestejä. Alueen ulkopuolisille tuo piirre taas on eksoottinen mysteeri. Tutkimus opetti, ettei kielitieteilijöiden pidä aliarvioida kielenkäyttäjien kielitietoisuutta sillä perusteella, mitä he pystyvät tai eivät pysty spontaanisti kuvaamaan omasta kielitietoisuudestaan. Pitää pyrkiä kehittämään tutkimusmetodiikkaa, jonka avulla siitä voidaan päästä paremmin jyvälle. Arkisuomet-hankkeessa me vastaavasti pyrimme pääsemään jyvälle siitä, miten kielenkäyttäjät itse hahmottavat kielitietoisuuttaan ja kieliympäristöään, ja tähdellinen osa tätä on sen tutkiminen, miten tätä voidaan tutkia – yhdessä.
Tutkitte myös teknologiavälitteistä vuorovaikutusta, mitä se tarkoittaa?
Nykyisin huomattava osa meidän arkipäivän viestinnästä tapahtuu Whatsapeissa ja muissa viestipalveluissa. Niissä kehkeytyy ihan omanlaisiaan normeja ja vuorovaikutuksessa käytetään monenlaisia, myös muita kuin kielellisiä resursseja. Tässä on sekä kielen käytön että kielen käyttöön liittyvien tietoisuuksien ja asenteiden näkökulmasta paljon tutkittavaa. Meitä kiinnostaa, millaista kielitietoisuutta liittyy teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen. Tällaista tutkimusta on Suomessa tehty vielä vähän, eikä muuallakaan vielä valtavasti. Kanadassa kuitenkin on esimerkiksi havaittu, että pikaviestintään saattaa uida esimerkiksi sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat puhekielestä jo käytännössä kuolleet. Ne on saatettu ottaa tyylillisinä keinoina uusiokäyttöön. Yhä useampien kielenkäyttäjien sosiaaliset verkostot tai osa niistä ovat monikielisiä, mikä tuo oman ulottuvuutensa päivittäisvuorovaikutustilanteisiin suomen kielen vaihtelun näkökulmasta. Arkisuomet-hanketta ovat yhtäältä motivoineet isompina trendeinä vuorovaikutuksen medioituminen eli teknologiavälitteisyys sekä paikallisten kieliyhteisöjen monikielistyminen, että toisaalta kieliasenne- ja tietoisuustutkimuksen kehittämiseen liittyvät teoreettisemmat kysymykset.
Millaisia aineistoja Arkisuomet-hankkeessa kerätään ja analysoidaan?
Tarkoituksena kerätä valtakunnallinen kyselyaineisto, joka alustavan suunnitelman mukaan toteutetaan toisen asteen koulutuksessa opiskelevien parissa. Keruu on tarkoitus toteuttaa niissä kunnissa, joissa Kotimaisten kielten keskus aiemmin teki murteenseuruuta eli selvitti murteiden muuttumista. Kotuksen ohjelma lakkautettiin säästösyistä runsas 10 vuotta sitten, ja Arkisuomet-hankkeen tarkoituksena on tuoda murteenseuruu-tietoon uudentyyppistä jatkumoa kielenkäyttäjien silmin tutkittuna. Sähköinen kyselyaineisto kerätään kaikilla päämurrealueilla ja lisäksi suurimmissa kaupunkikeskuksissa – pääkaupunkiseutu ja muut suurimmat kaupungit, Rovaniemi pohjoisimpana. Lisäksi kerätään kielikokemus-aineistoja muun muassa verkkosivustomme kautta. Tähän osaan tutkimusta kuka tahansa voi osallistua. Suunnittelemme tätä tutkimuksen osaa yhdessä kielenkäyttäjien kanssa toisissa yhteyksissä. Näistä kerromme hankkeen sivustolla myöhemmin, kun suunnitelmat ja toteutukset etenevät. Lyhyesti kiteytettynä tässä vaiheessa voisi todeta, että kielikokemuksia tullaan keräämään useammilla tavoilla, ja saatuja aineistoja ja niistä nousevia havaintoja tutkimme myös yhdessä kielenkäyttäjien kanssa. Aineistot tulevat koostumaan ainakin erilaisista teksteistä ja tallennetuista keskustelu- ja haastatteluaineistoista.
