CircVol: Yhteistyöllä sivuvirrat kiertoon kestävästi ja kannattavasti

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.

Yhteiskunnan siirtyminen kohti kiertotaloutta haastaa toimijat yhdessä kehittämään uudenlaisia, lineaaritaloudesta poikkeavia toimintatapoja. Kiertotaloudessa materiaalit ovat usein paikallisia ja omintakeisia. Suurivolyymisten materiaalien kiertotalouden edistämistä vauhditettiin teollisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa keskittyneessä CircVol-hankkeessa (8/18–12/20). Tampereen yliopisto keskittyi hankkeessa Lielahden nollakuidun käsittelymahdollisuuksien tutkimiseen.

Yhteiskunnan siirtyminen kohti kiertotaloutta haastaa toimijat yhdessä kehittämään uudenlaisia, lineaaritaloudesta poikkeavia toimintatapoja. Kiertotaloudessa materiaalit ovat usein paikallisia ja omintakeisia. Niillä on historia ja aikaisemman käyttötarkoituksen muokkaama positiivinen tai negatiivinen arvo. Positiivisen arvon realisoimiseksi tarvitaan yhteistyötä, jotta ymmärretään ja saadaan selville ne tavat, joilla materiaalien potentiaali voidaan valjastaa taloudelliseksi, sosiaaliseksi ja ympäristölliseksi hyväksi.

 

Tampereen yliopisto on CircVol-hankkeessa tutkinut tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin, yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa tietyn sivuvirran varaan perustuvien kiertotalousliiketoimintaekosysteemien rakentumista. Tampereen pilotissa on tutkittu mahdollisuuksia hyödyntää Lielahdessa, Näsijärven pohjassa olevaa nollakuitua tavalla, joka on liiketoiminnallisesti houkuttelevaa sekä Hiedanrannan kaupunginosan kehittämisperiaatteiden ja ympäristöarvojen mukaista. Hankkeessa tehtyjen ekosysteemi-, teknologiavaihtoehtojen ja päätöksentekokriteerien kartoituksen tulokset korostavat monitoimijaisen vuoropuhelun tärkeyttä ja totuttujen mallien haastamista kiertotalouden mukaisessa arvonluonnissa.

Vuorovaikutteinen tiedontuotanto Uuden materiaalin hyödyntäminen edellyttää monipuolista tiedontuotantoa ja -vaihtoa, jossa testataan, ratkotaan ja optimoidaan materiaalin käsittelyvaihtoehtoja. Vain näin kriittiset tekijät eli tuotteistamiseen kohdistuvat suotavat tai vältettävät reunaehdot voidaan saavuttaa. CircVol-hankkeessa kartoitettiin haastatteluin nollakuidun liiketoiminnallistamiseen liittyviä haasteita, luotiin malli liiketoimintayhteistyön syntymisestä julkis- ja yksityisvetoisesti sekä kuvattiin sivuvirran liiketoiminnallistamisen prosessi (oheinen kuva).

Yhteistyö eri tahojen kesken Yhteistyö tarjoaa yksittäisille toimijoille tavallista isommat hartiat vastata nykyajan kestävyyshaasteisiin. Kiertotalousliiketoimintaa tulee tarkastella osana sen yhteiskunnallista kontekstia ja osallistaa julkisyhteisöt ja tutkimusorganisaatiot myös tiedonluontiin ja ongelmanratkaisuun. Vaikka materiaalit ovat yleensä paikallisia, niiden hyödyntämisen käytännöt ovat usein sovellettavissa yli maantieteellisten alueiden. CircVol-hankkeessa julkisten toimijoiden, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä vuoropuhelua edistettiin aktiivisesti yhteisissä kiertotaloustyöpajoissa, seminaareissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Päätöksenteon haastaminen Kiertotaloustoimintaa on tarkasteltava kestävyyden kaikkien kolmen ulottuvuuden kautta nyt ja huomenna: mitä tämän päivän sivuvirran jalostaminen tai jalostamatta jättäminen merkitsee sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta nyt, entä 50 vuoden kuluttua. CircVol-hankkeessa Tampereen yliopisto toteutti arviointikriteeristön ja monitavoitearvioinnin, joiden avulla nollakuidun käsittelyn seurauksia eri käsittelymäärillä ja -tekniikoilla on mahdollista tarkastella samanaikaisesti niin ympäristöllisten, taloudellisten kuin sosiaalisten tekijöiden kannalta.

 

Hankkeen ”6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa” tavoite on ollut edistää suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen uudelleenkäyttöä paikallisesti sekä koota kansallinen toimijaverkosto alan yrityksistä, tutkimusorganisaatioista ja julkisen sektorin edustajista. Toimijaverkosto on hakenut ratkaisuja paikallisten teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen Turussa, Helsingissä, Oulussa ja Tampereella sekä jakanut kertyneitä kokemuksia toistenkin alueiden hyödynnettäviksi. 8/2018–12/2020 toteutetussa, Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa 11 osatoteuttajaa kuutoskaupungeista ja tutkimusorganisaatioista on piloteissaan mm. tutkinut savimaiden stabilointia, tukenut uuden kiertotalousalueen perustamista, selvittänyt nollakuidun liiketoiminnallistamismahdollisuuksia sekä etsinyt parasta roolia kaupungeille kiertotalouden edistämisessä.

Hankkeessa aikaansaadut tulokset, työkalut ja materiaali ovat kaikkien hyödynnettävissä osoitteessa www.circvol.fi.

Lisätietoja: Jarmo Uusikartano, jarmo.uusikartano@tuni.fi

Kuva: Tampere Yliopisto / Roihu Inc.

Kirjoittaja: Jarmo Uusikartano.