Miten aikaansaamme kestävät hyvinvointijärjestelmät?

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltonen avaa Kestävät hyvinvointijärjestelmät -blogin tarkastelemalla polkuja kestäviin hyvinvointijärjestelmiin.

Tampereen yliopiston ”Sustainable welfare systems” (SWS) -tutkimusohjelmassa haetaan polkuja kestävään hyvinvointiin. Tutkimusohjelman avulla tunnistetaan kestävyyteen liittyviä systeemisiä ongelmia ja haetaan ratkaisuja, jotka edistävät ihmisen hyvinvointia. Tavoitteena on löytää tekijät hyvinvoinnin rakentamiseksi sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden pohjalle. Tutkimusohjelma on käynnistynyt, vaikka koronatilanne myöhentääkin joidenkin toimenpiteiden ajoitusta.

Ohjelmamme on saanut valtakunnallisen vastinparin hallituksen ennen juhannusta linjaamasta kestävän hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta, jonka tavoitteena on taata ihmisille kestävä hyvinvointi kaikissa elämän vaiheissa. Tarvittavat toimenpiteet ovat pitkän aikavälin toimia, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen. Huono-osaisuus usein kasautuu ja sen syihin on hallituksen selonteon mukaan puututtava kaikissa väestöryhmissä. Kestävän hyvinvoinnin aikaansaaminen edellyttää, että järjestelmiä ja palveluja ei luoda hallinnosta käsin, vaan vahvistamalla ihmisten omaa toimijuutta ja osallisuutta. Palveluja kehitettäessä usein unohtuu palvelutarpeiden riittävä ennakointi ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Asiakaskeskeisyys, ennakointi sekä ennaltaehkäisy ovat jääneet taka-alalle myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeen, soten, suunnittelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi alueille vastikään lähes 200 miljoonaa euroa tulevaisuuden sote-keskusten ja sote-rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Hankkeet on mahdollista toteuttaa kestävästi, jolloin hallituksen määrittämät kestävän hyvinvoinnin tavoitteet kuten eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden vähentäminen, ennaltaehkäisy ja ennakointi sekä asiakasosallisuus olisivat uudistuksen strategiset näkökulmat. Tulevaisuuden sote-keskus voidaan näin vielä rakentaa kestävästi. Toinen hallituksen iso hanke, sosiaaliturvan uudistaminen on juuri käynnistynyt. Siinä on soteakin paremmat mahdollisuudet kestävän sosiaaliturvajärjestelmän rakentamiseen.

Olemme ”Kestävät hyvinvointijärjestelmät” -tutkimusohjelmassamme samojen kysymysten edessä kuin hallitus omassa politiikkaohjelmassaan. Miten valmistelemme sellaista hyvinvointimallia, missä osallisuus, hyvä arkiympäristö, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä päätöksenteon vaikuttavuus, todentuvat? Toimeenpanovaiheessa tulee löytää käytännön eväät näille painopisteille.

Korostamme tutkimusohjelman toteutuksessa ilmiöpohjaisuutta, joka edellyttää enemmän tiedekuntien yhdessä tekemää tutkimusta ja vähemmän tiedekuntakeskeisiä teemoja. Korostamme myös yhteistyötä yliopiston ulkopuolisiin toimijoihin. Onkin toivottavaa, että esimerkiksi soten ”Tulevaisuuden sote-keskus” -hankkeen ja SWS-tutkimusohjelman tutkimus löytävät toisensa. Näin turvaamme ideoiden, innovaatioiden ja tulosten siirtymisen suoraan soten kokeilualustoille testattavaksi.

SWS-tutkimusohjelma tarvitsee käytännön toimijuutta ja vastaavasti käytännön toimijuus tutkimuksen mukanaan tuomaa tietoa. Yhteistyökumppanit, STM, THL, Kela, kunnat ja maakunnat sekä yksityiset toimijat ja kansalaisjärjestöt on syytä kutsua mukaan tutkimusohjelman eri foorumeille ja pyöreisiin pöytiin. Yhteistyön konkreettisuus, tiiviys ja jatkuvuus takaa parhaan hyödyn ja laadun molemmille tahoille. Hallituksen määrittämät kestävän hyvinvoinnin tavoitteet saavat toimeenpanon suunnitteluvaiheeseen kumppanin yliopistomme SWS-tutkimusohjelmasta, niin halutessaan.

SWS-tutkimusohjelman näkökulmiksi on valittu hyvinvointipolitiikka ja poliittinen päätöksenteko, asiakaskeskeisyys, hyvinvointiteknologiat sekä organisaatio- ja johtamishaasteet. Olemme tutkimusohjelman johtoryhmässä päätyneet keskittymään informaation ja tiedon hyödyntämiseen kestävien hyvinvointijärjestelmien rakentamisessa. Tieto ja tiedon hyödyntäminen liittyy vankasti kaikkiin valittuihin näkökulmiin.

Hyvinvointipolitiikan rakentaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko eivät voi olla irrallaan tutkimuksesta ja relevantista tiedosta. Asiakkaan asemaa ja osallisuutta voidaan parantaa tiedolla ja osittain myös teknologialla. Teknologiat itsessään palvelevat ihmisen hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Digitalisaatio, tekoäly, robotiikka ja lääketieteen teknologiset innovaatiot ovat suunnannäyttäjiä kestävälle hyvinvoinnille.

Tiedolla itsellään on asiakkaan omatoimisuutta tukeva ja hallintoa vähentävä vaikutus. Tavoitteena tulee olla, että tietoa kysytään vain kerran ja että tieto liikkuu järjestelmien välillä. Tällöin kaikki samaan elämäntapahtumaan liittyvät asiat pystytään hoitamaan yhtenä kokonaisuutena. Ollessani työssä Kelassa, innostuin tästä ”Kerralla kuntoon” -ajatuksesta. Samalla, kun tällä työmenetelmällä ohitetaan hallinnon siilot, se parantaa asiakasymmärrystä ja edistää asiakkaan kokonaishyvinvointia kestävästi ja kattavasti.

Kestävä johtaminen nojaa tutkittuun tietoon ja siksikin käytännön ja tutkimuksen sidos kehittämistyössä on välttämätön. Johtaminen tarvitsee kestävyysarvot, kestävyysymmärryksen sekä asiakas- ja sidosryhmäymmärryksen. Kestävä hyvinvointi haastaa johtajat ja päätöksentekijät yhdessä miettimään uudelleen strategioitaan ja palvelujaan.

SWS-tutkimusohjelman haasteena on mahdollistaa eri tiedekunnista tulevien tutkijoiden kohtaaminen eri sekä tutkimustulosten käytännön hyödyntäminen. Kun kestävyys on integroiva näkökulma, on jaksettava ponnistaa tiedekunnista yhteen tuovaan tutkimukseen ja vuoropuheluun. Tieteiden välisellä tutkimuksella luodaan keskinäistä avointa vuoropuhelua ja tietoa uusien innovaatioiden, teknologioiden ja kokeilujen vaikuttavuudesta. Onnistuneet tutkimustulokset siirtyvät helpommin käytäntöön, kun ne sisältävät ainakin osittain konkretiaa ja todellisuutta ympäristöön, mikä asia on SWS-tutkimushankkeessa tärkeää. Jos SWS -tutkimusohjelma onnistuu toimimaan yhteistyössä yliopiston ulkoisten kumppaneiden kanssa, löytyy sieltä osaamista ja kenttäohjausta tutkimusohjelmassamme syntyneiden hyvinvoinnin kestävien työtapojen, prosessien ja rakenteiden uusintamiseen.

 

Tutkijat ja toimijat! Tervetuloa yhteiseen kestävän hyvinvoinnin tutkimukseen ja toteutukseen.

 

Elli Aaltonen, työelämäprofessori Tampereen yliopisto