Seuraavan kerran mamselli Alm tuli kartanoon tammikuun alussa vuonna 1800, jolloin Jacobina kirjoittaa päiväkirjassaan, että isä haetutti mamsellin Lapinjärven Heikinkylästä. Mamselli Alm ennusti tytöille korteista, kävi heidän kanssaan visiiteillä ja luki ääneen kirjoja, kertoi satuja sekä opetti nuorille uuden joululeikin. Tässä yhteydessä Jacobina nimittää häntä kerran ”Alm-serkuksi” eli kyseinen mamselli oli jotain sukua Munsterhjelmeille. Mamselli Alm oleskeli kartanossa 19.2.1800 asti. Se on sama aika, jolloin Jacobinan isoäiti oli sairaana ja kuoli. Viimeisen kerran Jacobina mainitsee mamselli Almin tulosta kartanoon maaliskuun loppupuolella, jolloin tämä saapui isoäidin hautajaisiin. Edellisen perusteella voi olettaa, että mamsellin etäinen sukulaissuhde tuli perheeseen Jacobinan äidinäidin kautta. Mamselli ei siis kuulunut aatelisperheen lähipiiriin, mihin osasyynä oli sekin, että hän edusti alempaa säätyläistöä. Hänen paikkansa oli herrasväen ja palvelusväen välissä.
Mamselli Alm on määritelty jonkinlaiseksi kiertäväksi seuraneidiksi. Mutta kuka tämä mamselli Alm oli, ja missä hänen olisi pitänyt olla?
Anna Catharina Alm syntyi vuonna 1764. Hänen vanhempansa olivat kirkkomaalarina tunnettu Johan Alm, joka avioitui 1757 Uudessakaarlepyyssä tullikirjurin tyttären Anna Catharina Tihlgrenin kanssa. Perhe muutti pian Vaasaan, jossa Anna Catharinakin asui rippikirjan mukaan vuoteen 1799 asti. Anna Catharina Alm oli tuolloin jo 35-vuotias, eli avioliittoa hän tuskin enää solmisi. Anna Catharina nautti ehtoollista Vaasan kirkossa 16.3.1799 sekä uudelleen saman vuoden lokakuussa. Rippikirjoihin ei ole merkitty keväistä oleskelua Elimäellä, koska olihan kyse vain vierailusta.
Anna Catharina haki 20.11.1799 Vaasasta virallisen muuttokirjan Kuopioon. Matkalla sinne hän siis poikkesi Elimäellä tapaamassa Munsterhjelmejä. Viimeistään 30.11.1800 mennessä hän on muuttanut Kuopioon ja käynyt siellä ehtoollisella. Mikäli Jacobina Munsterhjelm ei olisi pitänyt päiväkirjaansa, niin emme tietäisi mitään mamselli Almin oleskeluista Elimäellä, vaan olettaisimme hänen muuttaneen Vaasasta suoraan Kuopioon. Kuopion rippikirjoissa Anna Catharina Alm on sijoitettu epämääräisesti käsityöläisten sivulle. Sen sijaan vuoden 1803 henkikirjassa hänet mainitaan maaherra Anders Johan Ramsayn kotitaloudessa talousmamsellina. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1804 asti käyden kerran vuodessa ehtoollisella, kunnes hänet on merkitty maaliskuussa muuttaneeksi Uudellemaalle.
Anna Catharina Alm ei silti ollut mikään turvaton ja koditon vanhapiika, sillä hänen isänsä oli edelleen elossa, eikä perhe ollut köyhä. Alemman säätyläistön naimattomana 35-vuotiaana naisena hän ei halunnut tai voinut olla isänsä kotona jouten. Joutilaisuutta ei pidetty hyveenä. Oli sopivaa, että naimaton säätyläisnainen oli hyödyksi sukulaispiirissä. Samalla mamselli Alm tietenkin ansaitsi ”pimeästi”, sillä tuskinpa hän aivan ilman korvausta auttoi esimerkiksi Jacobinan sairaan isoäidin hoidossa. Talousmamsellin pesti maaherran taloudessa luonnollisesti oli näkyvää ja laillista työntekoa. Se oli myös sovelias tapa alemman säätyläisperheen naiselle ansaita rahaa.
Vuosina 1802-1806 Anna Catharina Alm on jälleen merkitty asumaan isänsä luo Vaasaan. Hän on palannut sinne Kuopiosta vuonna 1804, mutta sittemmin nimi on vedetty yli ja sarakkeessa on merkintä abs. eli absens, poissaoleva. Ilmeisesti Mamselli Alm oli lähtenyt pidemmille ”vierailuille” tai jopa taloudenhoitajattareksi, minkä pappi on huomioinut, koska naista ei ole näkynyt ehtoollisella, eikä muuttokirjaa ole pyydetty. Tavallinen piika, joka ei kulkenut säädetyssä järjestyksessä muuttokirjoineen palveluspaikasta toiseen, tuomittiin herkästi irtolaisena. Mutta ei mamselli Almin kaltaista säätyläismamsellia, joka kierteli kartanoissa pitkin maata eikä ilmaantunut pitkiin aikoihin kotiseurakuntansa kirkkoon. Anna Catharina Almin todellisia olinpaikkoja voikin vain arvailla vuosien 1802–1806 aikana.
Vuoteen 1813 mennessä Anna Catharina oli palannut Vaasaan ja asettunut ensin kappalainen Juveliuksen perheen taloudenhoitajattareksi, ja sen jälkeen sisarensa perheeseen. Hän kävi säännöllisesti ehtoollisella Vaasassa eikä enää ”kadonnut”. Myöhemmin 1830-luvulla Anna Catharina Alm mainitaan Vaasassa vuokralaisena, joten hänellä oli 70-vuotiaana oma pieni talous. Tämän mahdollistivat todennäköisesti kertyneet säästöt.
Mamselli Almin kaltaisia ”harmaalla alueella” liikkuvia seuraneitejä ja köyhiä sukulaisia oli paljon 1800-luvun alussa. On vaikea tietää, olivatko he vieraina vai seuraneiteinä – luultavasti molempia. Heidän virallinen asuinpaikkansa saattoi olla aivan toinen kuin mitä se oli väestöasiakirjoissa. Säätyläisten kohdalla papit katsoivat läpi sormiensa satunnaisia pidempiä poissaoloja ja puuttuvia muuttokirjoja. Naisten voitiin tulkita tekevän vain pitkiä ”vierailuja” sukulaistensa luo. Silti kyseessä oli pikemminkin työnteko, vaikka se olikin sairaista huolehtimista, ompelua, nuorten neitien saattelua visiiteille, seuraleikkien opettamista, korteista ennustamista, seurustelua ja ääneen lukemista.
Tiina Miettinen, Tampereen yliopisto
FT Miettinen työskentelee parhaillaan tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa Pätkätyön pitkä historia: lyhyt kestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450-1860.
Lähteet:
Lönnqvist, Bo 1970: Jacobina Charlotta Munsterhjelms dagböcker 1799-1801. Svenska Litteratursällskapet i Finland, Folklivsstudier VII. Helsingfors.
- Savon ja Karjalan läänin tilejä (9033:1837) Tositekirja 1800, Kuopion kaupunki.
- Vaasan seurakunnan rippikirja, Elimäen seurakunnan rippikirja 1791-1801, Kuopion seurakunnan rippikirja 1798-1803, Vaasan rippikirjat 1797-1802, 1803-1806, 1814-1821, 1822-1833.