Vuorovaikutus ihmisten välillä on riippuvaista muiden lähettämien sosiaalisten signaalien käsittelystä. Human Information Processing -laboratorion tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään sosiaalisen havaitsemisen kognitiivisia, neuraalisia ja kehityksellisiä mekanismeja sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden välisiin eroihin sosiaalisen tiedon käsittelyssä.
Olemme erityisesti kiinnostuneita kasvojen havaitsemisesta, sillä kasvot välittävät suuren osan sosiaalisesti tärkeästä informaatiosta, kuten iän, henkilön tunnetilan sekä suunnan, johon hänen huomionsa on kiinnittynyt.
HIP-laboratoriossa on laitteistoa erilaisten fysiologisten vasteiden, kuten elektroenkefalografian (EEG), elektromyografian (EMG), sydämen sykkeen, ihon sähkönjohtokyvyn (SCR) ja silmänliikkeiden rekisteröintiin. Meillä on myös tietokonelaboratorio behavioraalisiin tutkimuksiin sekä tila havaintotutkimuksia varten. Tutkimuksiimme osallistuvia vauvoja varten laboratoriosta löytyy leluja sekä tilaa vauvan hoitamiseen ja syöttämiseen.
Tärkeimpiä tutkimusaiheitamme ovat:
Katsekontaktin kognitiivinen ja neuraalinen prosessointi
- Katsekontaktin vaikutus neuraalisiin ja fysiologisiin vasteisiin sekä itse raportoituihin tunnetiloihin ja motivationaalisiin tekijöihin
- Kognitiivisten tekijöiden, kuten itsetietoisuuden tai ostrakismin eli hyljeksinnän roolit katsekontaktin prosessoinnissa
Tunteiden havaitseminen lapsilla ja aikuisilla
- Toisten kasvoilla näkyvien tunnetilojen käsittelyn kehitys varhaislapsuudessa ja sen yhteydet myöhempään sosiaalisen kehitykseen
- Vauvan tunnetilojen havaitsemisen ja niihin reagoimisen muutokset vanhemmuuteen siirtymän yhteydessä
Kasvojen ja katseen havaitseminen autismikirjon lapsilla
- Tarkkaavaisuuden ja motivaation kehitys katsekontaktin prosessoinnissa pienillä autismikirjon lapsilla.
- Sosiaalisen sitoutumisen interventioiden vaikutukset kasvojen ja katsekontaktin prosessointiin.