TeC@ses – Ammatillisten opettajien osaamisen vahvistaminen digitaalisessa maailmassa (2023–2026)
Tutkimusprojektissa ”Teaching case studies online: How to design and teach case studies in vocational schools” (TeC@ses) tunnistetaan käytännön case-opintojen potentiaali ongelmalähtöisenä ja opiskelijan aktiiviseen toimintaan perustuvana opetusmenetelmänä, jossa pyritään yhdistämään digitaaliset opetusmenetelmät ja monimutkaiset työelämässä tapahtuvat oppimistilanteet. Projekti on vastaus siihen kritiikkiin, että perinteiset case-opinnot ovat usein tekstipainotteisia ja osallistavat vain vähän. TeC@sesin avulla opettajat voivat kehittää digitaalisia taitojaan sekä hyödyntää multimediaa ja digitaalisia työkaluja case-opintojen esittämiseen ja käsittelemiseen osallistavalla ja autenttisella tavalla.
Tutkimushanke keskittyy innovatiivisen e-oppimistyökalun, TeC@ses -työkalun kehittämiseen, joka on erityisesti suunniteltu käytännön case-opintojen opiskeluun.
Yhteistyökumppanit: Kölnin yliopisto, Antwerpenin yliopisto ja Prahan taloustieteellinen yliopisto
Hanketta rahoittaa Euroopan unioni (Erasmus).
THEwellbeing – ”Opetuksen jälkeen mä vaan istuin lattialla ja huohotin” – Korkeakouluopettajien opetusprosessien ja hyvinvoinnin tukeminen (2022–2026)
THEwellbeing-hankkeen tavoitteena on edistää tiedeyliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien korkeakouluopettajien pedagogista osaamista ja hyvinvointia.
Hankkeessa tutkitaan korkeakouluopettajien opetusprosessien ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Opetusprosesseja tarkastellaan erityisesti oppimislähtöisen opetuksen näkökulmasta, kun taas hyvinvointia tarkastellaan stressin, uupumuksen ja työtyytyväisyyden kautta. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa myös opetukseen liittyvistä tunteista. Monipuolisiin aineistoihin (itseraportointiaineistot, fysiologiset mittaukset ja videohavainnot) perustuvat tulokset auttavat ymmärtämään laajasti korkeakouluopetukseen liittyviä hyvinvoinnin pedagogisia ja psykologisia näkökulmia.
Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan interventio, jonka avulla tuetaan oppimislähtöistä opetusta ja opettajien hyvinvointia. Interventiossa hyödynnetään mm. mindfulness-harjoituksia sekä ohjattua reflektiota, joka perustuu oman opetuksen videointiin sekä siihen liittyvään haastattelutilanteeseen, jossa keskustelua viritetään videoitujen opetustilanteiden avulla. Intervention tavoitteena on tuottaa myös konkreettisia toimintatapoja korkeakouluopettajien pedagogiikan ja hyvinvoinnin tueksi.
Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu (Liisa Postareff), ja partnereina ovat Tampereen yliopisto (Petri Nokelainen) ja Helsingin yliopisto (Anna Parpala).
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
LEAD – Monipaikkaisen työn johtaminen: haasteita ja ratkaisuja (2024–2025)
Tässä interventiotutkimuksessa selvitetään kolmen suuren organisaation esihenkilöiden kohtaamia käytännön arjen haasteita monipaikkaisen työn johtamisessa ja etsitään niille ratkaisuja. Lisäksi kerätään laaja kyselyaineisto esihenkilöiden yleisestä hyvinvoinnin tasosta. Aineisto koostuu kyselyaineistosta, päiväkirjanomaisista merkinnöistä liittyen esihenkilötyön haasteisiin ja erilaisten ratkaisujen kokeilemiseen, tutkijoiden kenttäpäiväkirjoista, sekä videoiduista fokusryhmähaastatteluista.
Koronapandemian vauhdittaman digitalisaation myötä työ on irtautunut paikasta ja ajasta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Viime vuosina on jo tutkittu paljon sitä, mitä etätyö ja monipaikkaisuus tarkoittaa työntekijöille, mutta erityisesti johtamisen näkökulmasta tarvitaan lisää tutkimusta. Tämä tutkimus tarjoaa uutta näkemystä monipaikkaisen työn johtamisesta Suomessa. Tutkimuksen pohjalta voidaan tunnistaa haasteita ja löytää ratkaisuja monipaikkaisen työn johtamisen tueksi, ja vaikuttaa siten myös henkilöstön hyvinvointiin.
Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
HYBRIDI – Asiantuntijoiden hybridityö: ryhmässä enemmän, kasvotusten ja etänä (2022-2023)
Tutkimus tarkastelee virittyneisyyttä ja tunnetiloja etänä ja kasvotusten tapahtuvissa asiantuntijoiden ryhmätyötilanteissa. Lisäksi verrataan etänä ja kasvotusten toteutettujen ryhmätyötilanteiden tavoitteiden täyttymistä. Aineisto kerätään kyselylomakkeella, vireystilaa mittaavalla älysormuksella, älypuhelinsovelluksella sekä haastatteluin.
Pandemian myötä etäkokousteknologiat (esim. Zoom, Teams) ovat kehittyneet, ja työntekijöiden ja työnantajien asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet. Ennen pandemiaa tehty tutkimus etätyöstä tai monipaikkaisesta työstä ei enää kuvaa nykyistä ja tulevaa työelämää. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, millaista virittyneisyyttä ja emootioita asiantuntijat kokevat ryhmätyötilanteissa kasvotusten ja etänä, sekä miten työskentelypaikka ryhmätyöskentelyn osalta vaikuttaa laajemmin tavoitteiden saavuttamiseen, hyvinvointiin ja osaamisen kehittymiseen.
Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Hankkeesta on julkaistu loppuraportti ja opas jotka ovat avoimesti saatavilla.
Tasa-arvoisesti uralle – NAU! (2020–2022)
Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Naisten ja miesten ammattien segregaatio ilmenee horisontaalisesti naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Eri alojen sisällä sukupuolten epätasa-arvo näkyy vertikaalisesti naisten ja miesten sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. Sukupuolten tasa-arvo edellyttää segregaatioon liittyvien ilmiöiden tunnistamista ja tunnustamista sekä asenteiden avaamista.
NAU! -hankkeen tavoitteena on luoda korkeakoulutukseen ja työelämään pysyvää kulttuuria, joka mahdollistaa rakenteellisesta epätasa-arvosta keskustelemisen ja siihen liittyvien ongelmien korjaamisen. NAU! edistää ja tukee naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Hanke keskittyy tasa-arvon kehittämiseen miesenemmistöisillä aloilla, erityisesti tekniikan alalla.
Hankkeessa on neljä toimenpidekokonaisuutta, joita toteutetaan viiden ammattikorkeakoulun, kolmen yliopiston ja Tekniikan akateemiset TEKin yhteistyönä. Mukana ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Tekniikan akateemiset TEK.
Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
BeComE – Osaavaa yrittäjyyttä: Tietoyhteenliittymiä yrittäjyystaitojen kehittämiseksi korkeakoulutuksen ja yritysmaailman tarpeisiin (2020-2022)
BeComE-projektin tavoitteena on kehittää yrittäjyyskasvatusta korkeakoulutuksessa luomalla tietoyhteenliittymiä (knowledge alliances, KA) korkeakoulujen ja yritysmaailman välille. Tarkoituksena on oppilaiden yrittäjyystaitojen (entrepreneurship competencies, ECs) kehittäminen niin, että ne vastaisivat työmarkkinoiden odotuksia työntekijöiden ja yrittäjien ammatilliselle osaamiselle. Projekti esittelee uusia ja innovatiivisia työkaluja sekä oppimis- ja opettamismahdollisuuksia, jotka eroavat tämänhetkisistä käytännöistä korkeakoulutuksessa ja yritysmaailmassa. Tarkastelemalla korkeakoulutuksen ja yritysmaailman välistä vuorovaikutusta globaalissa kontekstissa, BeComE-projektin tavoitteena on sekä tarjota innovatiivisia ratkaisuja korkeakouluille ja yrityksille että tukea innovatiivisten ja reflektiivisten yhteiskuntien kehittymistä Euroopassa.
Rahoittaja: Erasmus+
WORKEE – Emotions and development of expertise in the workplace (2019-2020)
Asiantuntijuuden kehittyminen, tunteet ja työpaikka oppimisympäristönä -tutkimushanke tarkastelee asiantuntijuuden kehittymistä ja siihen liittyviä tunnetiloja työssä oppimisen kontekstissa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tekniikan alan yrityksistä oppimisympäristöinä sekä tunnetilojen yhteydestä asiantuntijuuden kehittymiseen ja uramenestykseen. Tutkimuksen aineisto muodostuu kyselylomakeaineistosta (työpaikan oppimisympäristön rajoittavat ja mahdollistavat tekijät, uramenestys), älysormuksella mitattavasta virittyneisyystasosta (electrodermal activity), älylaitesovelluksella kerättävästä tunnetila-aineistosta sekä syventävistä haastatteluista.
Tutkimus lisää ymmärrystä tunnetilojen yhteydestä työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja edesauttaa siten organisaatioita kehittämään oppimisympäristöjään ammatillisen kasvun tukemisen ja työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Hankkeen loppuraportti on ladattavissa täältä.
REALMEE – Regulation of learning and active learning methods in the context of engineering education (2017-2021)
Hankkeessa tutkitaan pedagogisten interventioiden vaikutusta oppimiseen insinöörien korkeakoulutuksen kontekstissa (matematiikka, fysiikka, tietojohtaminen ja tietojenkäsittely). Pedagogiset interventiot toteutetaan sosio-konstruktivistisen oppimisen teorian viitekehyksessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten oppimisen säätely ja erilaiset aktiiviset oppimismenetelmät liittyvät insinöörikoulutuksen opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen osaamisen kehittämiseen koko yliopisto-opintojen aikana.
Pedagogiset interventiot toteutetaan Tampereen yliopistossa lähiopetus-, verkko- ja monimuotokursseilla. Esimerkkejä ovat esimerkiksi oppimistehtävien arvioinnin automatisointi, kurssin sisällön pelillistäminen sekä yhteistyön lisääminen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tieteellisesti vahvoja todisteita tekijöistä, jotka liittyvät erilaisiin opetuksen ja oppimisen lähestymistapoihin korkeakouluopetuksen yhteydessä.
Hanketta rahoittaa Tampereen teknillinen yliopisto.
TaidotTyöhön – Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä (2016-2019)
Teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen muuttavat työn luonnetta. Muutoksiin sopeutuminen vaatii työntekijöiltä uusia kykyjä ja taitoja. Muodollisen koulutuksen tuottamien kvalifikaatioiden lisäksi käytännöllisten työelämätaitojen kuten IT-taitojen, kielitaidon sekä sosiaalisen kyvykkyyden kysyntä kasvaa. Avainkysymyksiä ovat, miten ikääntyvä työvoima pystyy sopeutumaan osaamisvaatimusten muutokseen, miten johtaminen tukee uudistumista, ja miten entistä heterogeenisemman työvoiman erilainen osaaminen saadaan tuottavaan käyttöön.
TaidotTyöhön on monialainen ammatti- ja erityiskasvatuksen, psykologian ja johtamisen sekä taloustieteen yhteinen hanke, jossa tutkitaan sekä osaamisen ja taitojen kysyntää että niiden tarjontaa. Hanke tuottaa suosituksia, jotka tukevat osaamisen kehittämistä elämän eri vaiheissa, pitkiä työuria ja kaikkien osallisuutta työelämässä. Tavoitteena on kestävä kehitys työmarkkinoilla.
Hankkeessa on kaikkiaan neljä työpakettia ja yksitoista osahanketta. Hankekonsortioon kuuluvat Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (konsortion johtaja Prof. Roope Uusitalo), Valtiontalouden tutkimuskeskus VATT, Helsingin yliopisto, Palkansaajien tutkimuslaitos, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos.
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.
NeMo ja MAE -tutkimus – Next Move 1 ja 2, Mentoring in Apprenticeship Education (2014-2019)
Ammatillinen koulutus elää murrosvaiheessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen edellyttää yhä enemmän työelämäyhteistyötä ja ymmärrystä työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta. Keskeiseksi tekijäksi reformissa nousee myös opetushenkilökunnan ammatillisen osaamisen vahvistaminen. NeMo-tutkimushankkeessa (2014-2017) tarkastellaan suomalaista oppisopimuskoulutusta järjestelmätasolla, toimijoiden näkökulmia ammatilliseen osaamiseen sekä työpaikkoja oppimisympäristöinä. MAE-tutkimushankkeessa (2015-2017) pyritään muodostamaan kokonaiskuva työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta ja tarkastellaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista rajoittavia ja mahdollistavia tekijöitä ohjaussuhteissa. Ohjausta tarkastellaan toisaalta laajempana makrotason kokonaisuutena, johon osallistuvat työpaikkakouluttaja, työyhteisön muut jäsenet, koulutustarkastaja, oppilaitoksen edustajat sekä opiskelijan vertaiset, toisaalta taas mikrotason prosessina työpaikkakouluttajan ja opiskelijan välillä. Viimeisimmässä NeMo2 -tutkimushankkeessa (2017-2019) tarkastellaan erityisesti oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä ja ammatillisten opettajien työelämäosaamista, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppimisprosessien pedagogista kehittämistä sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksiin liitettäviä itsesäätelyvalmiuksia.
Tutkimushankkeita rahoittaa Tampereen kaupungin oppisopimusrahasto. Tutkimuksesta vastaavat yhteistyössä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratorio. Tutkimushanketta johtaa tekniikan pedagogiikan professori (Tampereen teknillinen yliopisto) ja ammattikasvatuksen dosentti (Tampereen yliopisto) Petri Nokelainen.
PaVE – Pathways to Vocational Excellence (2012-2015)
Kehityspolkuja huippuosaamiseen -tutkimusprojekti tuottaa tietoa ammattiin opiskelevan nuoren, toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen ja työympäristön keskinäisestä vuorovaikutussuhteesta. Tutkimuksen kohteena ovat sekä sellaiset nuoret, jotka osallistuvat ammattitaitokilpailuvalmennukseen että sellaiset jotka eivät osallistu. Projektin kuluessa syvennetään aikaisemmissa tutkimushankkeissa (MoVE, AVE) saatua kuvaa ammatillisen huippuosaamisen kehittymisestä opiskeluaikana ja erityisesti työelämässä.
Tutkimushanketta rahoittaa Opetusministeriö.
AVE – Actualizing Vocational Excellence (2009-2011)
Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen -projekti jatkaa MoVE -projektin työtä laajentamalla nuorten huippuosaajien persoonallisuuspiirteiden kartoitusta (elämänhallinta, ammattietiikka, innovatiivisuus ja yrittäjyys) ja täydentämällä tutkimusasetelman koskemaan työelämän nuorilta työntekijöiltä vaatimia taitoja. Tutkimuksen kohteena on, miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneet nuoret poikkeavat toisistaan monilahjakkuusteorian vahvuusalueiden, motivaation, itsesäätelyn, vuorovaikutus ja yhteistyötaitojen, ammattietiikan, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden osalta. Lisäksi perehdytään siihen, miten ammattitaitokilpailuvalmennukseen osallistuneiden nuorten osaamisen hyödyntäminen toteutuu työelämässä.
Tutkimushanketta rahoittaa Opetusministeriö.
MoVE -Modeling Vocational Excellence (2007-2008)
Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen -projektissa tutkitaan ammatillisen huippuosaamisen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja ammatillisen huippuosaamisen työelämäyhteyksiä. Tutkimusasetelma sisältää kaksi tutkimusongelmaa: 1) Mitkä ovat ammatillista huippuosaamista ennustavat tekijät? 2) Miten ammattitaitokilpailuissa (World Skills Competition) menestyneiden kompetenssia hyödynnetään työelämässä?
Tutkimushanketta rahoittaa Opetusministeriö.