Sekä STASKO- että DELTA-hankkeen lähtökohtana ovat laajat ja kansainvälisestikin ainutlaatuiset historialliset tietokanta-aineistot. Työskentelemme tällä hetkellä seuraavien neljän aineiston parissa, mutta jatkossa hankkeiden lähdepohja voi edelleen laajentua:
1. SA-valokuvakokoelma
Toisen maailmansodan aikana puolustusvoimien viralliset valokuvaajat (ns. TK-kuvaajat) ottivat noin 160 000 valokuvaa, joista muodostuu harvinaislaatuisen laaja ja eheä sodan dokumenttiaineisto. Kuvakokoelma digitoitiin 2010-luvun alussa ja avattiin internetiin vapaasti saataville huhtikuussa 2013. Lisäksi kuvien metatiedoista koostuvaan tietokantaan on siirretty sodan aikaisista negatiiviluetteloista kuvien kontekstitiedot (mm. kuvaaja, kuvauspaikka, kuvausaika ja kuvaseloste). Aineiston laajuus on jo sinänsä vaikuttava, mutta nimenoman tämän metadatan olemassaolo tekee siitä tutkimuksellisesti erittäin arvokkaan. Puolustusvoimien kuva-arkisto on antanut sekä kuva-aineiston että metadatatietokannan STASKO-hankkeen käyttöön. Olemme jatkaneet metadatan tarkistamista ja jalostamista tavoitteena, että koodaustyön jälkeen tietokantaa on mahdollista tutkia tilastollisesti ja että siihen voi entistä luotettavammin tehdä erilaisia kuvaaja-, paikkakunta-, aika- ja teemakohtaisia hakuja.
2. Sota-ajan kirjekokoelma
Tampereen yliopiston kansanperinteen arkisto on kerännyt 1970-luvun lopulta lähtien kansalaiskeräyksenä sota-ajan kirjeitä, joita on kertynyt arkistoon jo noin 40 000 kappaletta. Kokoelma avaa näkymän niin sota- kuin kotirintamankin tuntoihin moninaisista näkökulmista: se sisältää sotilaiden, siviilien, naisten ja jopa lasten kirjeitä ja postikortteja sekä kuvaa niin perheiden välistä yhteydenpitoa, sota-aikaista seurustelua kuin ystävyyssuhteitakin. STASKO-hankkeessa olemme skannanneet kirjeistä noin 7000 kappaletta digitaalisesti luettavaan muotoon sekä koodanneet näistä kirjeistä saatavilla olevan metadatan. Näin muodostunut digitaalinen kirjetietokanta tekee mahdolliseksi aineiston käytön monenlaisissa määrällisissä ja laadullisissa tutkimustehtävissä. Sota-ajan kirjeiden analyysiin voidaan käyttää digitaalisia menetelmiä ja kirjeaineiston tietoja voidaan jatkossa yhdistää muihin aineistoihin.
3. Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet -tietokanta
Kansallisarkiston kokoama ja ylläpitämä tietokanta sisältää perustiedot niistä lähes 95 000 henkilöstä, jotka kuolivat sodan aikana Suomen puolustusvoimien palveluksessa. STASKO-hankkeessa analysoimme kaatuneiden 1) sosiaalisia taustamuuttujia, 2) asepalvelukseen liittyviä muuttujia sekä 3) näissä kahdessa muuttujaryhmässä mahdollisesti tapahtuneita ajallisia muutoksia sodan aikana. Lisäksi työstämme tietokantaa edelleen koodaamalla siihen uusia muuttujia. Tavoitteenamme on huomattavasti tarkentuva kuva vuosina 1939–1945 sodan vuoksi menehtyneistä suomalaisista: ketkä todella kantoivat kaikkein raskaimman osan sodassa? Tämä tieto esitetään sellaisella tavalla, joka sekä kunnioittaa sodan vuoksi menehtyneiden muistoa että havainnollistaa sodan traagista inhimillistä hintaa.
4. Kansallisarkiston kantakorttikokoelma
STASKO-hankkeessa kokoamme yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa kantakorttikokoelmasta noin 3500 kantakortin tietokannan, joka on edustava otos vuosina 1939–1945 Suomen armeijan palveluksessa olleista suomalaismiehistä. Tämä ”pienoisarmeija” tekee ensi kertaa mahdolliseksi luoda kattavan yleiskuvan sotavuosien armeijan sosiaalisesta koostumuksesta sekä eri yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien poikkeavista ”sotapoluista” sodan aikana. Samalla tietokanta toimii tärkeänä verrokkiaineistona ja kontrolliryhmänä muille sosiaalihistoriallisille, kvantitatiivisille aineistoille (esim. em. menehtyneiden tietokanta). Kantakortista käyvät ilmi henkilön a) perustiedot ja b) kutsuntoihin, varusmies- ja sotapalvelukseen liittyvät tiedot sekä muutokset niissä.