STASKO ja DELTA-hankkesisa toteutettiin useita suuriin tietokantoihin perustuvia datavisualisointeja sekä lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden sovelluksia. Nämä aineistot havainnollistavat historiallisen tiedon, journalismin ja viestinnän uusia esitysmuotoja.
Lisätyn todellisuuden (AR) sovellus marsalkka Mannerheimista Päämajassa
Lisätyn todellisuuden (AR) sovellus, joka katsotaan ja koetaan Microsoftin Hololens-tietokoneella paikan päällä Mikkelin päämajamuseossa. Sovelluksessa hologrammina toteutettu Mannerheim tarkastelee ja pohdiskelee sodan vaihetta loppukesällä 1943. Hänen työpöydällään nähdään erityyppistä data-aineistoa, kuten kumuloituvia taulukkonäkymiä ja karttoja. Sovellus on interaktiivinen ja katsoja voi itse valita niitä asioita, joista haluaa lisätietoa. Sovelluksessa käsitellään osittain samoja ajanjaksoja ja käytetään osin samoja datavisualisointeja kuin Vartiopaikkapelissä. Linkki sovelluksen esittelyvideoon.
Kuva 1. Lisätyn todellisuuden sovellus, jossa marsalkka Mannerheim tarkastelee sodan aikaisessa työhuoneessaan taistelutilannetta kesällä 1943.
Interaktiivinen geomediasovellus sodassa kaatuneista suomalaisista
Sisältö: Sovellus esittää armeijan palveluksessa olleiden, sodassa kaatuneiden suomalaisten määrät (n. 95 000) päivittäin kasvavina kotikuntakohtaisina pylväinä koko Suomen 3D-karttanäkymässä. Tietopalkit kasvavat kaatuneiden henkilöiden kotikunnan kohdalle. Sitä ennen kuolinpaikkakunnan alueella välähtää punainen täplä; kuta suurempi täplän halkaisija on, sitä enemmän kyseisenä päivänä on kaatunut henkilöitä kyseisessä paikassa.
Kuva 2. Armeijan palveluksessa olleiden kaatuneiden kotikuntakohtaista, päivittäin kumuloituvaa määrää esittävä interaktiivinen 3D-kartta.
Kuva 3. Karttavisualisoinnin kuntahakutoiminnon käyttäminen, esimerkkinä Lieksa ja sen kaatuneet valittuun päivään, 20.9.1942 mennessä.
VR-ympäristössä koettava sodassa kaatuneiden suomalaisten määrän datavisualisointi
Sisältö: Interaktiivisen VR-sovelluksen avulla on mahdollista tarkastella vuosina 1939-1945 armeijan palveluksessa kaatuneiden määrää päiväkohtaisesti ja ikäkausittain.
Toteutus: VR-laseilla katsottava sovellus, jota ohjataan pään liikkeillä ja käsiohjaimella.
Kuvat 4 ja 5. VR-näkymä sodassa kaatuneista suomalaisista. Näkymää ohjataan pään liikkeillä ja käsiohjaimella.
VR-ympäristöön toteutettu ns. vartiopaikkapeli
Sisältö: Peli sijoittuu Rukajärvelle heinä-elokuun vaihteessa 1943. Päähenkilö on nuori sotilas, jolla on alkamassa vartiovuoro etulinjan kenttävartiossa. Ennen vartiopaikkapeliä pelaajaa pyydetään lukemaan Ville Kivimäen laatima, puolentoistasivun mittainen teksti: ”Rukajärvi toisessa maailmansodassa”.
Toteutus: VR-laseilla katsottava sovellus, jota ohjataan pään liikkeillä. Interaktion välineet, periskooppi ja hälytyskello, aktivoidaan katsomalla niitä parin sekunnin ajan.
Kuva 6. Vartiopaikkapeliin 3D-mallinnettu periskooppi, jonka avulla tarkkaillaan etulinjaa ja jos nähdään vihollinen, tehdään hälytys soittokellolla (ei näy tässä kuvassa).
Kuva 7. Periskooppinäkymä, jossa näkyy 360-asteinen videokuva vartiopaikan etumaastosta. Näkymää ohjataan pään liikkeillä.
Sanapilviesitys
Sanapilviesitykseen on kerätty sota-ajan kirjeistä löytyviä keskeisiä puheenaiheita. Esityksessä näkyy 30 sanaa, jotka kuvaavat sotavuosien kokemuksia ja tunteita taistelukentältä arkisen elämän askareisiin. Sanapilvi kuvaa valittujen sanojen yleisyyttä sota-ajan kirjeissä sodan eri vaiheessa: kun sana ilmestyy suurena sanapilven keskelle, keskusteltiin asiasta kirjeissä kiivaasti.
Kuvat 8 ja 9. Kokemuksia ja tunteita kuvaavien sanojen yleisyys kirjeissä talvisodan lopulla (kuva 8) ja jatkosodan (kuva 9) aikana.