Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Dokumentti toimii tutkimuksen-, kehityksen, innovaatioiden- ja osaamisen (TKIO) yhteistyötä ohjaavana asiakirjana, joka tehdään valtuustokausittain. Se nojautuu yhdessä tunnistettuihin strategisiin linjauksiin ja nostaa esiin keskeisiä ilmiötä, joihin yhteistyöllä haetaan ratkaisuja. Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-kysymyksissä Tampereen korkeakouluyhteisö, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, on luonnollisesti keskeinen yhteistyökumppani, sillä hyvinvointialue tarvitsee tutkimus- ja kehittämistoimintaa palvellakseen asiakkaitaan ja potilaitaan yhä paremmin. Vahva yhteys hyvinvointialueeseen on myös korkeakoulujen etu tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan alueella.
Yhteistyöohjelman valmistelu
Tarve korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelmalle nousee ensisijaisesti hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman linjauksesta ja hyvinvointialueiden lakisääteisestä vastuusta toteuttaa TKIO-toimintaa alueensa korkeakoulujen kanssa. Valmistunut yhteistyöohjelma toimii keskeisenä ohjaavana dokumenttina yhteistyön rakentamisessa, ylläpitämisessä ja arvioinnissa myös korkeakouluyhteisön näkökulmasta.
Yhteistyöohjelma valmisteltiin Pirkanmaan hyvinvointialueen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston edustajien tiiviissä yhteistyössä. Ohjelman rakentamisen eri vaiheissa osallistettiin laajemmin organisaatioiden henkilöstöä sisältöjen kommentointiin.
Korkeakoulut ja hyvinvointialue ovat sitoutuneet yhteistyöohjelmassa esitettyihin yhteisiin strategisiin painopisteisiin ja päämääriin. Ohjelma on saanut hyväksynnän korkeakoulujen ja hyvinvointialueen johtoryhmissä sekä hyvinvointialueen aluehallituksessa.
Hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteistyön tavoitteena yhteiskunnallisiin ongelmiin vastaaminen
TKIO-yhteistyötä jäsentävässä yhteistyöohjelmassa lausuttavien linjausten tavoitteena on edistää yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvointia tukevia innovatiivisia ratkaisuja ja toteuttaa laadukasta ja vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Yhteistyöohjelmassa määritellään yhteistyön painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet sekä toiminnan etenemistä seuraavat mittarit. Näiden toimenpiteiden kautta vastataan tunnistettuun yhteiseen tavoitteeseen: vaikuttavan hyvinvoinnin rakentaminen TKIO-yhteistyöllä, samaan aikaan hyvinvointialueen vetovoimaisuutta vahvistaen.
Ensimmäisessä yhteistyöohjelmassa on yhteisesti sovittu neljä painopistettä, jotka ovat tunnistettu kaikkien kolmen organisaatioiden strategioista. Painopisteet ovat:
- edelläkävijyys vahvalla osaamisella,
- kansallisesti johtava, monitieteinen ja verkostoitunut TKIO-keskittymä,
- korkeatasoinen, kansainvälinen ja vaikuttava TKIO-toiminta ja
- yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen.
Edelläkävijyys vahvalla osaamisella -painopiste nostaa esille laadukkaan, jatkuvasti kehittyvän ja uusimpaan tietoon perustuvan oppimisen ja opetuksen. Vahvan osaamisen keskiössä on jatkuva oppiminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen uudenlaisilla oppimis-, harjoittelu-, tutkimis- ja yhteistyömahdollisuuksilla sekä korkeatasoisen pedagogiikan ja uusimman teknologian hyödyntämisen avulla. Keskeistä on hyvinvoiva ja osaava henkilökunta. Lisäksi vahvaa osaamista tukee myös hyvinvointialueen henkilöstön osallistuminen aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistyöhön.
Kansallisesti johtava, monitieteinen ja verkostoitunut TKIO-keskittymä-painopiste viittaa tiiviiseen, laadukkaaseen ja monitieteiseen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön, joka avulla voidaan tuottaa tieteellisiä, liiketoiminnallisia ja yhteiskunnallisia läpimurtoja. Keskeistä on hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön välillä toimiva TKIO-yhteistyörakenne ja infrastruktuuri, mikä mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteiden ja aineistojen yhteisen hyödyntämisen sekä rahoitushakujen vahvistamisen yhteistyöllä.
Korkeatasoinen, kansainvälinen ja vaikuttava TKIO-toiminta-painopiste kuvaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhdessä muodostavan aktiivisen ja arvostetun kansallisen ja kansainvälisen toimijan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalialan TKIO-toiminnassa. Vaikuttavuusosaaminen, tietoon perustuvat toimintamallit sekä uuden tiedon luominen ja soveltaminen edistävät vaikuttavien hyvinvointipalveluiden kehittämistä, järjestämistä ja johtamista. Korkeatasoisessa TKIO-toiminnassa hyödynnetään mm. tiedolla johtamisen toimintamalleja, jatkuvaa oppimista sekä teknologia- ja digitalisaatiokehityksen, etäteknologioiden ja tekoälyn mahdollisuuksista.
Neljäs painopiste yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen viittaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön kanssa jaettuun yhteiseen ymmärrykseen ajankohtaisista haasteista, tarpeista ja ilmiöistä sekä ennakoi tulevia yhteiskunnan haasteita. Näihin ilmiöihin haetaan ratkaisuja TKIO-yhteistyössä.
Yhteistyöohjelmassa tunnistetut kolme keskeistä ilmiötä ovat palveluintegraatio, muutosjoustavuus ja kestävä kehitys, joihin tullaan erityisesti keskittymään ohjelmakaudella 2023–2025. Ilmiölähtöisyydellä tarkoitetaan tapaa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta, erillisten yksittäisten osien sijaan. Se haastaa pohtimaan asioita yhdessä, verkostoissa ja monesta eri näkökulmasta ja kutsuu meidät kaikki monitieteisesti ja -alaisesti pohdintaan siitä, millaisia mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuvaihtoehtoja yhteiskunnallamme on. Ilmiöt ovat kiinni ajassa ja siis muuttuvia.
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön painopisteet. Lähde: Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelma vuosille 2023–2025.
Jotta yhteisesti sovittuihin painopisteisiin ja tunnistettuihin keskeisiin ilmiöihin voidaan vastata ja rakentaa vaikuttavaa hyvinvointia TKIO-yhteistyöllä, tunnistettiin myös keskeisiä yhteistyön edellytyksiä. Nämä edellytykset toimivat kriittisinä menestystekijöinä, joihin tulee kiinnittää yhteisesti huomiota. Tiivis, aktiivinen ja monialainen yhteistyö onnistuu, kun mm. toimintaa ohjataan ja tuetaan strategisesti, luodaan ja vahvistetaan rakenteita ja verkostoja yhteistyölle sekä tuetaan pitkän aikavälin yhteistyötä kohti yhteistä tavoitetta. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistetaan aktiivisella osaamistarpeiden tunnistamisella ja ennakoinnilla, uudenlaisilla TKIO-yhteistoiminnan mahdollisuuksilla ja korkeatasoisella pedagogiikalla. Keskeistä on myös tutkimustiedon ja käytäntöjen yhteen saattaminen. Yksi keskeinen tunnistettu menestyksekkään TKIO-yhteistyön ja hyvinvoinnin rakentamisen edellytys on digitalisaation kasvava hyödyntäminen sote-palvelujen kehittämisessä, osaamisen vahvistamisessa sekä verkostojen laajentumisessa ja vahvistumisessa. Palvelujärjestelmän haasteisiin vastatessa uusien teknologioiden mahdollisuudet, esimerkiksi aika ja paikkariippumattomat digitaaliset palvelut sekä dataosaaminen, nähdään keskeisenä edellytyksenä.
Yhteistyöohjelman toimenpano käynnistyy
Yhteistyöohjelma antaa yhteistyölle suuntaviivat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintaan, ja sen toimeenpano tulee olemaan vuoden 2024 merkittäviä yhteistyön kohteita. Strategisen yhteistyön toteutumiseksi ja johtamiseksi perustetaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteinen johtoryhmä ja ohjausryhmä, joiden tehtävänä on erityisesti koordinoida ja ohjata korkeakoulutasoisen TKIO-yhteistyön toteutusta.
Kaikissa kolmessa organisaatiossa tehdään jo runsaasti työtä valittujen painopisteiden, ilmiöiden ja TKIO-edellytysten saralla. Johtoryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelyn alkaessa on myös tärkeää koota laajemmin organisaatioiden toimijoita yhteen ja ryhtyä etsimään ratkaisuja esitettyihin ilmiöihin monitieteisesti ja -alaisesti. Toimijoiden ja asiantuntemuksen verkottamiseen ja yhteiskehittämiseen tähtääviä yhteisiä tilaisuuksia ja toimenpiteitä tullaan järjestämään. Myös kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita asiantuntijoita toivotaan ottamaan yhteyttä yhteyshenkilöihin ja tulemaan mukaan tärkeään ja merkitykselliseen TKIO-yhteistyöhön ja kehittämään sitä yhteistyöllä.
Yhteistyöohjelma löytyy täältä.
Lisätietoa yhteistyöohjelmasta:
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson kati.kristiansson@pirha.fi
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus katja.luojus@pirha.fi
Tampereen yliopiston Transform-tutkimusalustan verkostojohtaja Ulriika Leponiemi ulriika.leponiemi@tuni.fi
Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Hanna Uotila hanna.uotila@tuni.fi
Teksti: Ulriika Leponiemi & Hanna Uotila
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue