Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen koulutuskokeiluja
Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (Kylse) toiminta perustuu asiakkaiden monimuotoiseen kohtaamiseen sekä oman alueensa, erityisosaamista tarvitsevien hyvinvointialueen (HVA)- tai osin myös Sisä-Suomen yhteisvastuualueen asiakkaina. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetusklinikkakonseptin – Living labin – kehittämiseen jo olemassa olevien käytäntöön liittyvien opetusmoduulien pohjalta.
Vaikka Kylse rakennuksena valmistuu vasta vuosien kuluttua, olemme kokeilleet erilaisia koulutuksen ja opetuksen pilotteja yhdessä korkeakouluyhteisön ja työelämän edustajien kanssa. Uskomme, että kokeilujen kautta löydämme tulevaisuuden parhaat käytännöt.
Koulutuspilotteja kehitetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutasoisessa koulutuksessa, mutta myös laajasti hyvinvointialan koulutuksessa, tutkimuksessa sekä kehittämisessä. Integraatiotavoite, jolla vastataan asiakkaiden vaikeisiin elämäntilanteisiin, ei synny ilman määrätietoisia toimenpiteitä myös oppimisen alueella. Kyse on sekä uudenlaisista koulutusratkaisuista että työhön perehdyttäjien koulutuksesta ja ohjauksesta. Kylse konkretisoi integraatiota opetuksessa integroimalla asiakastyön tutkimukseen perustuvaa opetusta ja kehittämistyötä.
Seuraavassa kuvauksia toteutuneista piloteista, joilla olemme pyrkineet kumppaneidemme kanssa edellä kuvattuja periaatteita testaamaan ja edelleen kehittämään.
I Laajat opetussuunnitelmiin perustuvat kokonaisuudet: opetusmoduulit (5 op) ja/tai niiden kokonaisuudet. Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (ml. hyvinvointialue HVA) asiakkaiden elämäntilanteiden ja työprosessien tutkimukseen perustuva opetus.
- Asiakkaana ja ammattilaisena moniammatillisessa sote-yhdyspinnoilla (kiintiöt työssä oppijoille). On vuosina 2021 ja 2022 yliopiston ja TAMKn toteuttama kurssi, jossa on mukana laajasti tutkimusta ja tutkijoita sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kurssilla haettiin vastauksia monialaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vaativiin kysymyksiin. Erityispiirteenä on, että perusopintojaan eri oppiaineissa suorittavien (yliopisto ja TAMK) ohella kurssille on osallistunut työelämäkehittäjiä jatkuvan oppimisen ajatuksella.
Malli mahdollistaa toteuttaa yksittäinen moduuli tai muodostaa usean moduulin kokonaisuuden. Saatu palaute on ollut rohkaisevaa, ja tämä konsepti on ehdottomasti sellainen, jota Kylsen kontekstissa tulisi kehittää osana hyvinvointialueen kokonaisuutta. Seuraavassa erään kurssille osallistuneen ns. työelämäedustajan palaute.
”Tämä kurssi luotsasi minut ja varmasti myös monet muut asiakaslähtöisyyden ja monialaisen yhteistyön ytimeen ja samalla sote-integraation keskeisimpiin tavoitteisiin. Kurssillamme oli useampi hankkeemme kehittäjä-työntekijä joten saimme yhteisen, vahvan pohjan kehittämistyöllemme. Tällä yhteisellä orientaatiolla on ollut iso merkitys ja kokemuksen pohjalta voin lämpimästi suositella vastaavaa yhteistä orientaatiota erilaisten hanketöiden alkuun. Kurssi oli tosin hyvin laaja eli tiivistykset ja ns. tärpit ovat myös hyvin tärkeitä. Toivon, että tutkimusyhteistyö voi tulevaisuudessa olla meille työntekijöille ja organisaatioille rinnalla kulkijana ja peilinä, auttamassa ilmiöiden paikantamisessa sekä ratkaisujen löytymisessä erilaisiin haasteisiin.”
- Rikosseuraamukset – asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia 2022 (yhteistuotantona SOSNETin[1], Rikosseuraamuslaitoksen ja KRIS Tampere ry:n kanssa). Kurssi on päivitetty versio 2013 – 2017 kurssista.
Se antaa laajan yleiskuvan rikolliseen elämäntapaan ja siitä irtautumisesta sekä seuraamusjärjestelmästä ja kriminologisesta tutkimuksesta. ”Kylsemäisen” kurssista tekee se, että paitsi että se yhdistää teoreettista tutkimusta käytännön toimijoiden näkökulmiin, se myös konkretisoi jatkuvan oppimisen ja opetuksen ja työssäoppimisen yhdistämisen ideaa. Kouluttajista osa on ammattilaisia työelämästä, osa kokemusasiantuntijoita ja osa tutkijoita. Kurssi on osa yliopistojen valtakunnallista opetusta (runsas 100 suorittajaa), mutta se on myös kumppaneiden käytettävissä omassa tai sidosryhmäkoulutuksessa.
- Kolmas Kylsen kehittämisen alue, jossa on haettu uusia avauksia, ja johon kohdistuu paljon odotuksia, on erilaisten käytännön opetusmuotojen (harjoittelu) ja käytännön opetuksen ohjauksen kehittäminen ja organisointi.
Esimerkkeinä ovat Praksis- ja TAYS-Praksis-toiminta, jossa Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, TAMKn ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen välisen sopimuksen (2014, Tays-Praksiksen sopimukset ovat vielä vanhempia) pohjalta on kehitetty toimintaa, jonka tavoitetasot ovat: 1) Sosiaalityön käytännön opetus (kentällä) 2. Sosiaalityöntekijät käytännöistä opettamassa (yliopistolla) 3. Tutkiva, teoriaa ja käytäntöjä yhdistävä oppiminen (sosiaalityöntekijät, opiskelijat ja opettajat toimijoina) 4. Tutkimustiedon kokoaminen ja tallentaminen tietoarkistoon myöhempää käyttöä varten 5. Reflektiivisten tutkimusperustaisten ammattikäytäntöjen kehittäminen.
II Työelämäyhteistyö lyhyissä ajankohtaisissa koulutustapahtumissa
- Yksi kokeiltu malli oli toteuttaa kolmen maakunnan alueella sosiaalioikeuden kurssi, jossa oli ½ päivän luento-osuus verkko-opetuksena ja luentoihin pohjaavat alueelliset ryhmätyöt. Malli voisi hyvin olla tulevaisuuden yliopistollisen sote-keskuksen Living labin organisoimaa toimintaa. Samoin kuin
- Asiantuntijatietoiskut eli sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen viikoittaiset ½ -tuntiset. Niissä ideana on, työelämätarpeisiin vastaavat, tutkimukseen perustuvat avoimet esitykset, joihin on helppo osallistua ja jotka avaavat tutkimusta ajankohtaisista teemoista.
Kuvatut esimerkit avaavat, ja innostavat uusiin kokeiluihin, sitä kehittelytyötä, jota Kylsen kontekstissa olemme kumppaneidemme kanssa tehneet.
Kuva:Pixabay
Teksti: Lasse Rautniemi
[1] Sosnet on sosiaalityön yliopistokoulutuksen yksiköiden muodostama yhteistyöverkosto. Verkoston tehtävänä on järjestää sosiaalityön erikoistumis- ja tohtorikoulutusta sekä edistää peruskoulutus- ja tutkimusyhteistyötä koulutusyksiköiden välillä.