Growth from Health and Wellbeing – testaus- ja innovaatioympäristöt TKI-tukena yrityksille
(1.4.2021-31.12.2023)
Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteishankkeella vastataan hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten tarpeisiin saada TKI-tukea ja -osaamista teknologiaratkaisujen testaukseen ja tuotekehitysprosessiin. Hankkeessa tehdään kiinteää yhteistyötä korkeakoulujen, palveluntuottajien ja loppukäyttäjien kanssa. Tampereen ammattikorkeakoulu toimii hankkeen päätoteuttajana.
Hankkeen pääpainona on kehittää erilaisia etä-, digitaalisia- ja virtuaalisia ratkaisuja ensisijaisesti ikääntyvien ihmisten sote-palveluihin sekä vahvistaa alan pk-yritysten valmiuksia liittyen kaupallistamiseen, regulaatioon sekä markkinointi- ja myyntiosaamiseen. Laitteiden testausta toteutetaan vakioiduissa Lab-ympäristöissä ja living labeissa.
Teknologiatestaukset ovat yksi hankkeen pääpaino.
TAMK on aikaisemmissa hankkeissa tuotteistanut käyttäjälähtöistä testausprosessiaan. Testaukset voivat olla lyhytkestoisempia käyttäjäkokeiluja, viikosta viiteen viikkoon. Näitä toteutetaan yrityksille de minimis tuettuina toimenpiteinä. Yliopiston teknologiatestauksissa painottuu enemmän tutkimusintressi, jolloin testaukset voivat olla kestoltaan muutamia kuukausia.
-Growth from Health and Wellbeing -hanke on hyvä esimerkki siitä, että hankkeen tavoitteiden näkökulmasta konsortioon on koottu tärkeimmät toimijat, hankkeen projektipäällikkö Tarja Heinonen iloitsee.
Hankekonsortiossa mukana oleva Pirkanmaan hyvinvointialue saa hankkeen testausten kautta palautetta teknologiaratkaisujen soveltuvuudesta ja käytettävyydestä. Hyvinvointialueen näkökulmasta kehittämis- ja testaustoimet kohdentuvat erityisesti Kotidigi-alustaan ja siihen integroitaviin teknologiaratkaisuihin. Hyvinvointialue puolestaan tarjoaa TAMKille autenttisen testaus- ja tuotekehitysympäristön hankkeessa.
Hankkeen määrällisenä tavoitteena on toimia 18 hyvinvointi- ja terveysteknologiayrityksen kanssa. Toimintaa kohdistuu osittain teknologiatestauksiin, mutta myös erilaisiin yritysten valmennuksiin. Parhaillaan hanke toteuttaa kaupallistamisen työpajoja yrityksille. Työpajoissa sparrataan hyvinvointi- ja terveysteknologialan startupeja ja yrityksiä erilaisissa teema-alueisessa. Kaupallistamisen työpajojen tiimoilta voidaan tehdä myös yrityskohtaisia regulaatio- ja go-to-market-selvityksiä.
Hankkeissa vastataan myös sote-palveluja tuottavien organisaatioiden tarpeeseen saada käyttöön vaikuttavia, kustannustehokkaita ja käyttäjäystävällisiä etä-, digitaalisia- ja virtuaalisia ratkaisuja.
Tulevassa Kaupin yliopistollisessa sote-keskuksessa tullaan hyödyntämään hankkeen tuloksia. Kylsen toimintaan voi kuulua myös hankkeen toiminnan kaltainen testaustoiminta.
-Jo hankkeen valmistelutyöryhmässä mietittiin prosesseja, miten teknologioita käyttäjälähtöisesti testataan ja niitä otetaan käyttöön. Tätä hankkeessa opittua voidaan hyödyntää Kylsessä, Heinonen korostaa.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia on alueena strategisesti tutkimuksen kannalta tärkeä aihealue. Alueella on myös monipuolisia TKI-rahoitusmahdollisuudet.
-Hankeaikamme on lyhyt, joten lähdemme heti katsomaan mitä jatkossakin voimme tehdä yhdessä, Heinonen sanoo.
Toteuttajat: TAMK, TAU, Pirha
Rahoitus: Pirkanmaan liiton AKKE-rahoitus
Hankekonsortio:
Päätoteuttaja Tampereen ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö, tarja.heinonen(at)tuni.fi
Osatoteuttaja Tampereen yliopisto
Hankevastaava Antti Vehkaoja, Tenure track -professori, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, antti.vehkaoja(at)tuni.fi
Osatoteuttaja Pirkanmaan hyvinvointialue
Hankevastaava Kaisa Luostarinen, projektisuunnittelija, kaisa.luostarinen(at)pirha.fi
Lisätietoa: https://projects.tuni.fi/growthfromhealth-fi
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: Shutterstock
DIGIDIA – Digitaalista osaamista diabetesta sairastavien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten toimintakyvyn tueksi
(1.10.2021-31.12.2023)
Tampereen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalaosaamisyksikön koordinoima hanke kohdistuu tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien ja tautia sairastavien omahoidon vahvistamiseen. Hankkeen keskiössä on tiedon- ja terveyden lukutaidon ja digitaalisten taitojen karttuminen sekä kohderyhmälle tarkoitettujen palvelujen helppokäyttöisyyden tukeminen.
Digitaalisten sote-palvelujen hyödyntämisen tukeminen
DIGIDIA-hanke kohdistuu yhteen Suomen keskeisimpään kansansairauteen eli diabetekseen. Sairaudella on merkittävät vaikutukset niin sairastuneen arjen toimintakykyyn kuin sote-palvelujen kustannuksiin. Hankkeen kohderyhmän muodostavat äskettäin tyypin 2 diabeteksen diagnoosin saaneet, taudin riskiryhmässä olevat tai esidiabetestä sairastavat kansalaiset.
Hankkeen tavoitteena on kehittää tapoja, joilla kohderyhmän mahdollisuudet hyödyntää jo olemassa olevia digitaalisia sote-palveluja paranee ja heidän terveyden lukutaitonsa vahvistuu. Hankkeessa järjestetään kohderyhmäläisille eri aiheisia työpajoja.
-Ykköstyöpajan teemana on digitaalinen osaaminen, missä niissä on läpikäyty sähköisiä palveluja sekä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä asioita. Kakkostyöpajat ovat keskittyneet tiedon- ja terveyden lukutaitoon ja niissä on keskusteltu mm. elintapamuutoksiin tarvittavasta motivaatiosta. Työpajoissa on harjoiteltu tietokoneluokissa esim. luotettavan terveystiedon etsimistä. Kolmas työpaja yhdistää kahden edellisen työpajan teemoja. Yllättävän monelle osallistujille on ollut ihan täysin vierasta se, että kansalainen voi esim. Terveyskylästä löytää tietoa oman terveytensä tueksi, hankkeen projektipäällikkö Tuula-Maria Rintala kertoo.
Tiedon- ja terveyden lukutaito vahvistaa kansalaisten pystyvyyden tunnetta ja osallisuuden kokemuksia. Jo Omaolon oirearviointi vaatii niin digitaalisia taitoja, mutta myös terveyden lukutaitoa. Hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia ja kerätä yhteen jo olemassa olevaa materiaalia omahoidon tueksi sekä ennaltaehkäisyn avuksi.
-Hankkeessa kehitetään digitaalista oppimisympäristöä, josta löytyy tyypin 2 diabetekseen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvää tietoa. Se tulee olemaan jatkossa avoin kaikille ja siitä hyötyvät kansalaiset sekä hyvinvointialueen henkilökunta, Rintala kuvaa.
Integraation vahvistaminen toimijoiden välille
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on rakentaa yhteistoimintamalli eri toimijoiden välille. Malli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan integraatiota kehittämällä yhteistyön tapoja kansalaisten digitaalisten taitojen ja terveyden lukutaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiskeksi. Yhteistoimintamallissa kuvataan, miten kansalaisen digiosaamista ja terveyden lukutaitoa pystytään tukemaan eri toimijoiden kesken. Mallin rakentamisen avuksi kerätään tietoa kyselyn avulla, joka suunnataan hyvinvointialueen toimijoille. Malli julkaistaan ja se tulee kansallisesti hyödynnettäväksi.
-Hankkeen työpajat ovat osoittaneet, että terveyden lukutaito on osalla kohderyhmään kuuluvista ihmisitä todella heikkoa. Tärkeää on nostaa esille, miten hoitohenkilökunta ja toimijat tunnistavat asiakkaiden terveyden lukutaidon ja miten ihmisiä voidaan oikeasti tukea käyttämään digitaalisia terveyspalveluja, hankkeen asiantuntijana toimiva Arja Halkoaho korostaa.
Terveydenhuolto ei pysty jatkossa olemaan niin vahvasti tukena ja tiedon välittäjänä kansalaisille kuin ehkä aikaisemmin. Tulevaisuudessa ohjataan ihmisiä hakemaan enemmän tietoa itsenäisesti. Jatkossa sote-toimijoiden tulee huomioida, miten ihminen kykenee saamaan luotettavaa terveyteensä liittyvää tietoa.
-Malli rakennetaan lisäämään kansalaisen osallisuutta ja tukemaan sitä, että hän pystyy hakemaan luotettavaa tietoa. Tärkeintä mallin rakentamisessa on, että ymmärretään ettei kaikilla ole digitaalisia ja terveyden lukutaitoja. Juuri tämä kohderyhmä on syrjäytymisvaarassa ja joille pitäisi löytää keinoja heidän taitojensa tukemiseen, Halkoaho kertoo.
Yhteistyömallissa pohditaan, kenen vastuulla kansalaisten terveyden lukutaidon tukeminen pitäisi olla, voidaanko vastuita ja aiheutuvia kustannuksia jakaa ja miten kolmas sektori on tässä mukana.
-Se ei riitä, että kehitetään palveluja, vaan tulee auttaa kansalaisia käyttämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Terveyden lukutaidon tukeminen olisi hyvä tuoda digitaalisen kehittämisen rinnalle ja siten ihmisten osallisuus ja mahdollisuus olla mukana aktiivisena kansalaisena varmistetaan. Tiedon lukutaidon avulla he ymmärtävät mistä hoidossa on kysymys, Halkoaho selventää.
Kylsessä voidaan hyödyntää tulevaa mallia monen sairauden omahoidossa.
-Tulevan mallin voi monistaa kaikkeen ohjaukseen ja erityisesti pitkäaikaissairauksien omahoidon tueksi. Digitaaliset taidot ja terveyden lukutaito ovat universaaleja alueita, Rintala ja Halkoaho painottavat.
Hanke on osoittanut, että terveyden lukutaidon huomioiminen on tärkeää kehittämistyössä. Hanke on synnyttänytkin uusia jatkotutkimusaihioita.
TAMK toteuttaa DIGIDIA-hanketta yhdessä Suomen Diabetesliitto ry:n, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Toteuttajat: TAMK, Suomen Diabetesliitto, Pirha, THL
Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ESR 2014-2020
DIGIDIA-hankkeen toteuttajat TAMKissa:
Projektipäällikkö Tuula-Maria Rintala, yliopettaja, tuula-maria.rintala(at)tuni.fi
Arja Halkoaho, yliopettaja, arja.halkoaho(at)tuni.fi
Mari Laaksonen, lehtori, mari.laaksonen(at)tuni.fi
Elisa Airikkala, lehtori, elisa.airikkala(at)tuni.fi
Pirja Fagerlund, pirja.fagerlund@tuni.fi
Teksti: Hanna Uotila
Kuvat: Digidia-hanke
INSOTE-hanke
(1.1.2021-31.12.2022)
Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijaryhmän käynnissä oleva tutkimushanke nivoutuu kiinteästi Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistyöhön.
Integroitu työote uudistuvassa sote-keskuksessa: kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta – INSOTE -hankkeen kiinnostuksen kohteena on nimensä mukaisesti integroidun työotteen jäsentäminen ja kehittäminen.
-Integroidulla työotteella tarkoitetaan ammattilaisten ja asiakkaiden asiantuntijuutta yhdistävää monialaista työotetta osana sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden uudistamisprosessia, hankkeen johtaja Aino Ritala-Koskinen avaa. -Keskiössä on asiakaskeskeisten käytäntöjen vahvistaminen ja integroidun työotteen muotoutuminen dialogisuuden, osallisuuden ja tilallisuuden näkökulmista.
Kompleksiset elämäntilanteet kiinnostuksen kohteena
Nykyistä parempi palvelujen integrointi tulee erityisesti esille paljon ja monia palveluja käyttävien ihmisten kohdalla. Voidaan puhua erityisen tuen tarpeessa olevista ihmisistä tai kompleksisissa elämäntilanteissa elävistä ihmisistä.
-Hankkeessa ollaan kiinnostuneita juuri ihmisten kompleksisista elämäntilanteista eli paljon ja monia palveluja käyttävistä ihmisistä, joiden kohtaamisessa ja heidän palvelujen koordinoinnissa sosiaalityöllä on hyvin keskeinen vastuu. Tyypillistä on ongelmien kasaantuminen ja pitkittyminen ja se, että palvelujärjestelmät eivät kohtaa kauhean hyvin, Ritala-Koskinen kertoo. Integroitu työote nähdään vastavoimana erilaiselle erikoistumiselle. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä miten tällaiset kompleksiset tilanteet tulevat tunnistetuksi ja kohdatuksi ja miten erilaisten ammatillisten osaamisten ja kokemusasiantuntijuuksien vuoropuhelu ja yhdistämisen tarve ja toteutuminen elää.
Hankkeessa tarkastellaan, miten integroitu työote muotoutuu yliopistollisen sote-keskuksen suunnittelu- ja kehitysvaiheessa ja myöhemmin tavoitteena on tutkia vakiintuneemmaksi muotoutuneita työkäytäntöjä. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kehittäminen ja sosiaalityön tutkimusperustaisen työkulttuurin edistäminen.
-Käytännössä ollaan kiinnostuneita tulevaisuuden sote-keskuksen ja sen rakentamisesta isossa kuvassa, mutta sen lisäksi lähestytään teemaa kolmen tapauksen, casen näkökulmasta, Ritala-Koskinen jatkaa. Ollaan kerätty aineistoa paljon palveluja tarvitsevien aikuisten kohtaamisesta, vaikeiden ero- ja huoltoriitojen kohtaamisesta ja vapautuvien vankien kohtaamisesta ja näiden palvelujen kehittämisestä. Kaikki ovat sellaisia, joista on käynnissä ”monialaisen työn harjoituksia” ja pienimuotoisia kokeiluja. Monialaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen itsessään on iso kysymys.
Laaja ja monipuolinen aineisto tutkimustyön pohjana
Hankkeen tutkijat hyödyntävät ja keräävät monenlaisia aineistoja tutkimuksen perustaksi. Lisäksi järjestetyistä työpajoista ja opetuksesta syntyy materiaalia.
-Maakunnallisia sote-kehittäjiä ja hankejohtoa haastateltiin paljon palveluja tarvitsevien aikuisten kohtaamisen näkökulmasta, tutkijatohtori Arttu Salo taustoittaa. Olemme kiinnostuneita, miten asiakkaiden tunnistaminen tapahtuu ja miten heitä on ajateltu kohdattavan osana tulevaisuuden sote-keskusta. Samalla on piirtynyt kuvaa Kylsestä kehittäjien perspektiivistä.
INSOTE-hankkeessa tarkastellaan miten uusi sote-keskus tulevaisuudessa kohtaisi asiakkaan ja miten monialaiset palvelut rakentuvat. Integraatio, monialaisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä kuten koko tulevaisuuden sote-keskus ajatuksessa.
-Erityistä INSOTE-hankkeessa on oikeastaan se, että me ollaan päästy oikeasti seuraamaan ja tallentamaan monialaista asiakastyötä ja pilotteja. Ollaan päästy näkemään, mitä se käytännön taso voi olla ja mitä siellä tapahtuu. Se on yksi aineiston ainutlaatuisuus, mikä meillä on tässä käsissä, Salo summaa.
-Meillä on jalkautuva tutkimusote, eli me mennään mukaan sote-keskuksen tekemisen paikkoihin eli konkretian äärelle. Mennään katsomaan ja kuulemaan mitä palavereissa ja pilottikokeiluissa tapahtuu, Ritala-Koskinen korostaa.
Tutkitun tiedon jalkauttaminen työn alla
INSOTE-hankkeen mittava aineistonkeruu on päättynyt ja aineistojen analysointi ja julkaisujen työstäminen on parhaillaan käynnissä. Alustavia tuloksia esitellään yhteistyökumppaneiden kanssa kolmessa teemallisessa väliseminaarissa. Hankkeen havainnoista on pidetty puheenvuoroja myös kansallisissa kehittämisseminaareissa sekä tieteellisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Hankeen päätösseminaari järjestetään loppuvuodesta 2022.
Toteuttaja: Tampereen yliopisto / SOC
Rahoitus: STM yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitus
INSOTE-hankkeen tutkijaryhmä:
Hankkeen johtaja Aino Ritala-Koskinen, yliopistotutkija, aino.ritala-koskinen(at)tuni.fi
Kirsi Juhila, professori, kirsi.juhila(at)tuni.fi
Suvi Raitakari, yliopistonlehtori, suvi.raitakari(at)tuni.fi
Jenni-Mari Räsänen, yliopistonlehtori, jenni-mari.rasanen(at)tuni.fi
Arttu Salo, tutkijatohtori, arttu.salo(at)tuni.fi
Teija Hautanen, tutkijatohtori, teija.hautanen(at)tuni.fi
Vera Virokallio, tutkija, vera.virokallio(at)tuni.fi
Tuuli Kalari, väitöskirjatutkija, tuuli.kalari(at)tuni.fi
Lisätietoa: https://projects.tuni.fi/insote/
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: Aino Ritala-Koskinen
Pirkanmaan KATI – PirKATI-hanke
(1.1.2021-30.4.2023)
Pirkanmaan KATI -hanke eli PirKATI-hanke on osa laajempaa Kotona asuminen teknologiat ikäihmisille KATI – ohjelmakokonaisuutta. Ohjelman tarkoituksena on edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. KATI-hankkeissa pilotoidaan ja otetaan käyttöön erilaisia kotona asumista tukevia teknologioita kuten etäseurantalaitteita, terveyden etämittauksia ja integraatioalustoja. Kaikkiaan KATI-hankkeita toteutetaan seitsemän ympäri Suomea. THL tukee hankkeiden työtä sekä tekee laajempaa arviointia pilotoitavien teknologioiden vaikutuksista.
KotiDigi-integraatioalusta tukemassa kotona asumista
PirKATI-hankkeen teknologiapiloteilla pyritään edistämään kotona asuvien ikääntyvien ihmisten oman toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tukemaan itsenäistä ja turvallista asumista. Hankkeessa kehitetään reaaliaikaisen seurannan ja toiminnanohjauksen mahdollistavaa Kotidigi-integraatioalustaa, joka yhdistää asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan käyttämän etä- ja hyvinvointiteknologian tuottaman tiedon. Tiedon avulla asiakkaiden hyvinvoinnin haasteisiin pystytään tarttumaan ennaltaehkäisevästi ja vähentämään sairaalahoidon tarvetta.
-Parhaillaan laajennamme alustan käyttöä sekä pyrimme ottamaan käyttöön lisää Kotidigi-yhteensopivia itse- ja omahoitoa tukevia teknologioita. Tavoitteena on saada prosessi toimivaksi ja yritysten ekosysteemi luotua, projektipäällikkö Pia Turunen kertoo.
Projektisuunnittelija Saku Suominen korostaa laitehankinnoissa ja teknologioiden kartoituksessa arviointia siitä, että yrityksillä on perusteet kunnossa ja näyttöä toiminnassa. – On tärkeää, että markkinoilta löydetään sellaiset teknologiat, joiden kanssa on järkevä edetä, Suominen sanoo.
Hanke on edennyt hyvin ja Kotidigin ja palvelukokonaisuuteen liitettävien laitteiden rajapintakuvaus on saatu aukikirjoitettua. Tavoitteena on mahdollistaa avohoidon 24/7 päivystys, joilla vähennetään kotihoidonasiakkaiden sairaalapalvelujen käyttöä ja saavutetaan taloudellisia hyötyjä.
-Meillä on hyvät lähtökohdat siihen, kuka sitten tätä jatkaakaan hankkeen päätyttyä, työryhmä iloitsee. -Kotidigi-kokonaisuuden jalostaminen ja monitieteelliset näkökulmat ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Ammattilaisten digitaitojen vahvistaminen keskeistä
PirKATI-hankkeessa tavoitetaan myös kotihoidon ammattilaisia. Heidän digitaitojen kehittyminen on tärkeää, mikä osaltaan mahdollistaa myös laitekannan vahvistumisen. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kytkeytyy kiinteästi digiosaamisen lisäämiseen. Yhteistyötä tehdään mm. Tredun hyvinvointiteknologiakoulutuksen sekä TAMKin GerDigiGame-hankkeen kanssa.
-Koulutukselliset asiat ovat nousseet ihan selkeästi esille. Koulutus on niin keskeinen kulmakivi tähän asiaan liittyen, projektisuunnittelija Mari Kovanen korostaa.
Laitekannan lisääminen kotihoidon arkeen ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa.
-Työntekijät kokevat kaiken lisätyönä ja on yllättävän työlästä viedä uutta teknologiaa kotihoidon ammattilaisten käyttöön nyt, kun he työskentelevät ihan äärirajoilla. Ollaan huomattu, että kotihoidon resurssitilanne on kammottava, Turunen kuvaa. -Lisäksi hankkeessa tehtävä arviointikokonaisuus on hyvin laaja. Tietojen kerääminen ikääntyneiltä ihmisiltä kohdistuu suoraan kotihoidon henkilöstölle ja olen itsekin punninnut, että missä vaiheessa ei enää voi pyytää mitään, Suominen kertoo.
Muitakin haasteita on hankeaikana kohdattu.
-Maailmanlaajuinen komponenttipula on tuonut haasteita. Ei kerta kaikkiaan saa tavaraa! Lisäksi koronapandemia on vaikeuttanut kilpailutuksia ja niiden aloittaminen on viivästynyt, Turunen summaa. -Onneksi hanke saa jatkoaikaa neljä kuukautta, eli toimitaan huhtikuun 2023 loppuun saakka.
Toimintamallit arjen tueksi
Yhtenä keskeisenä tavoitteena on toimintamallien kehittäminen teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun vaiheisiin. Toimintamallit kuvataan asiakkaan, työntekijän ja teknologian näkökulmista. Olemassa olevat toimintamallit löytyvät Innokylästä.
-Osa toimintamalleista on suoraan teknologian ympärille ja osa siihen liitännäisiä asioita, Kovanen tarkentaa. -Lokakuussa toimintamallit ovat kuvattuna, jonka jälkeen alkaa varsinainen juurrutustyö.
-Voidaan sanoa, että ollaan edelläkävijöitä. Nythän esimerkiksi Pirkanmaan alueella on tosi kirjavaa se, miten eri teknologioita otetaan käyttöön ja mitkä ovat kriteerit niiden saamiseen. Tavoitteena onkin, että saataisiin juurrutettua toimintamalleja käytäntöön, Turunen kertoo.
Kustannusten ja hyötyjen näkyväksi tekeminen
Hankkeen puitteissa laaditaan alueellinen arviointisuunnitelma sekä toimintokohtaiset arviointisuunnitelmat, jotka kohdennetaan valittuihin teknologioihin. Arvioinnissa tarkastellaan taloudellisia-, hyvinvointi- ja henkilöstövaikutuksia sekä arvioidaan teknologiaratkaisujen käytettävyyttä sekä toimivuutta palveluprosessin ja tietojärjestelmien kanssa. Ikääntyneiden ihmisten ja heidän läheisten omiin käyttökokemuksiin teknologiaratkaisuista kiinnitettään myös huomiota.
Hankkeen itsearviointi tehdään osittain yhteistyössä Tampereen yliopiston tietojohtamisen yksikön tutkijoiden kanssa.
-Arvioinnissa hyödynnetään jo aiemmin kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön tuloksia kustannus-hyötypotentiaali eli KUHA-mallin näkökulmasta, tietojohtamisen yliopisto-opettaja Virpi Sillanpää tarkentaa.
– Mallin avulla saadaan osoitettua, voidaanko digitalisaatiolla ja hyvinvointiteknologioilla tuottaa kustannushyötyä, Suominen kertoo. -On äärimmäisen tärkeää tietää kuinka monta sairaalapäivää vältetään etähoivalla ja mikä kotihoidon palveluprosesseissa muuttuu teknologiaa hyödyntämällä. Tällainen toiminta olisi jatkossa tarpeellista, Turunen summaa.
Lisäksi hankkeen itsearvioinnin kokonaisuudessa tehdään arviointia esimerkiksi omaishoitajaperheiden, ikäihmisten, teknologian käytettävyyden, henkilöstön työhyvinvoinnin sekä täydennyskoulutuksen näkökulmista. Muita yhteistyökumppaneita itsearvioinnissa ovat mm. Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry, Pirte, Nursie Health Oy, Tredu, Tampereen kaupungin diabetesvastaanotto sekä Pirkanmaan osatoteuttajakunnat.
Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja: Tampereen kaupunki
Osatoteuttajat: Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Parkano, Pirkkala, Sastamala, Virrat, Ylöjärvi ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry
Rahoitus: STM
Projektiryhmä:
Projektipäällikkö Pia Turunen, pia.turunen(at)tampere.fi
Projektisuunnittelija Saku Suominen, saku.suominen(at)tampere.fi
Projektisuunnittelija Mari Kovanen, mari.kovanen(at)tampere.fi
Hankkeen omistaja Mari Patronen, mari.patronen(at)tampere.fi
Lisätietoa: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/pirkanmaa-kati-pirkati
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: PirKATI projektiryhmä
Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen koulutuskokeiluja
16.5.2022
Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (Kylse) toiminta perustuu asiakkaiden monimuotoiseen kohtaamiseen sekä oman alueensa, erityisosaamista tarvitsevien hyvinvointialueen (HVA)- tai osin myös Sisä-Suomen yhteisvastuualueen asiakkaina. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetusklinikkakonseptin – Living labin – kehittämiseen jo olemassa olevien käytäntöön liittyvien opetusmoduulien pohjalta.
Vaikka Kylse rakennuksena valmistuu vasta vuosien kuluttua, olemme kokeilleet erilaisia koulutuksen ja opetuksen pilotteja yhdessä korkeakouluyhteisön ja työelämän edustajien kanssa. Uskomme, että kokeilujen kautta löydämme tulevaisuuden parhaat käytännöt.
Koulutuspilotteja kehitetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutasoisessa koulutuksessa, mutta myös laajasti hyvinvointialan koulutuksessa, tutkimuksessa sekä kehittämisessä. Integraatiotavoite, jolla vastataan asiakkaiden vaikeisiin elämäntilanteisiin, ei synny ilman määrätietoisia toimenpiteitä myös oppimisen alueella. Kyse on sekä uudenlaisista koulutusratkaisuista että työhön perehdyttäjien koulutuksesta ja ohjauksesta. Kylse konkretisoi integraatiota opetuksessa integroimalla asiakastyön tutkimukseen perustuvaa opetusta ja kehittämistyötä.
Seuraavassa kuvauksia toteutuneista piloteista, joilla olemme pyrkineet kumppaneidemme kanssa edellä kuvattuja periaatteita testaamaan ja edelleen kehittämään.
I Laajat opetussuunnitelmiin perustuvat kokonaisuudet: opetusmoduulit (5 op) ja/tai niiden kokonaisuudet. Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (ml. hyvinvointialue HVA) asiakkaiden elämäntilanteiden ja työprosessien tutkimukseen perustuva opetus.
- Asiakkaana ja ammattilaisena moniammatillisessa sote-yhdyspinnoilla (kiintiöt työssä oppijoille). On vuosina 2021 ja 2022 yliopiston ja TAMKn toteuttama kurssi, jossa on mukana laajasti tutkimusta ja tutkijoita sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kurssilla haettiin vastauksia monialaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vaativiin kysymyksiin. Erityispiirteenä on, että perusopintojaan eri oppiaineissa suorittavien (yliopisto ja TAMK) ohella kurssille on osallistunut työelämäkehittäjiä jatkuvan oppimisen ajatuksella.
Malli mahdollistaa toteuttaa yksittäinen moduuli tai muodostaa usean moduulin kokonaisuuden. Saatu palaute on ollut rohkaisevaa, ja tämä konsepti on ehdottomasti sellainen, jota Kylsen kontekstissa tulisi kehittää osana hyvinvointialueen kokonaisuutta. Seuraavassa erään kurssille osallistuneen ns. työelämäedustajan palaute.
”Tämä kurssi luotsasi minut ja varmasti myös monet muut asiakaslähtöisyyden ja monialaisen yhteistyön ytimeen ja samalla sote-integraation keskeisimpiin tavoitteisiin. Kurssillamme oli useampi hankkeemme kehittäjä-työntekijä joten saimme yhteisen, vahvan pohjan kehittämistyöllemme. Tällä yhteisellä orientaatiolla on ollut iso merkitys ja kokemuksen pohjalta voin lämpimästi suositella vastaavaa yhteistä orientaatiota erilaisten hanketöiden alkuun. Kurssi oli tosin hyvin laaja eli tiivistykset ja ns. tärpit ovat myös hyvin tärkeitä. Toivon, että tutkimusyhteistyö voi tulevaisuudessa olla meille työntekijöille ja organisaatioille rinnalla kulkijana ja peilinä, auttamassa ilmiöiden paikantamisessa sekä ratkaisujen löytymisessä erilaisiin haasteisiin.”
- Rikosseuraamukset – asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia 2022 (yhteistuotantona SOSNETin[1], Rikosseuraamuslaitoksen ja KRIS Tampere ry:n kanssa). Kurssi on päivitetty versio 2013 – 2017 kurssista.
Se antaa laajan yleiskuvan rikolliseen elämäntapaan ja siitä irtautumisesta sekä seuraamusjärjestelmästä ja kriminologisesta tutkimuksesta. ”Kylsemäisen” kurssista tekee se, että paitsi että se yhdistää teoreettista tutkimusta käytännön toimijoiden näkökulmiin, se myös konkretisoi jatkuvan oppimisen ja opetuksen ja työssäoppimisen yhdistämisen ideaa. Kouluttajista osa on ammattilaisia työelämästä, osa kokemusasiantuntijoita ja osa tutkijoita. Kurssi on osa yliopistojen valtakunnallista opetusta (runsas 100 suorittajaa), mutta se on myös kumppaneiden käytettävissä omassa tai sidosryhmäkoulutuksessa.
- Kolmas Kylsen kehittämisen alue, jossa on haettu uusia avauksia, ja johon kohdistuu paljon odotuksia, on erilaisten käytännön opetusmuotojen (harjoittelu) ja käytännön opetuksen ohjauksen kehittäminen ja organisointi.
Esimerkkeinä ovat Praksis- ja TAYS-Praksis-toiminta, jossa Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, TAMKn ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen välisen sopimuksen (2014, Tays-Praksiksen sopimukset ovat vielä vanhempia) pohjalta on kehitetty toimintaa, jonka tavoitetasot ovat: 1) Sosiaalityön käytännön opetus (kentällä) 2. Sosiaalityöntekijät käytännöistä opettamassa (yliopistolla) 3. Tutkiva, teoriaa ja käytäntöjä yhdistävä oppiminen (sosiaalityöntekijät, opiskelijat ja opettajat toimijoina) 4. Tutkimustiedon kokoaminen ja tallentaminen tietoarkistoon myöhempää käyttöä varten 5. Reflektiivisten tutkimusperustaisten ammattikäytäntöjen kehittäminen.
II Työelämäyhteistyö lyhyissä ajankohtaisissa koulutustapahtumissa
- Yksi kokeiltu malli oli toteuttaa kolmen maakunnan alueella sosiaalioikeuden kurssi, jossa oli ½ päivän luento-osuus verkko-opetuksena ja luentoihin pohjaavat alueelliset ryhmätyöt. Malli voisi hyvin olla tulevaisuuden yliopistollisen sote-keskuksen Living labin organisoimaa toimintaa. Samoin kuin
- Asiantuntijatietoiskut eli sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen viikoittaiset ½ -tuntiset. Niissä ideana on, työelämätarpeisiin vastaavat, tutkimukseen perustuvat avoimet esitykset, joihin on helppo osallistua ja jotka avaavat tutkimusta ajankohtaisista teemoista.
Kuvatut esimerkit avaavat, ja innostavat uusiin kokeiluihin, sitä kehittelytyötä, jota Kylsen kontekstissa olemme kumppaneidemme kanssa tehneet.
Teksti: Lasse Rautniemi
Kuva:Pixabay
[1] Sosnet on sosiaalityön yliopistokoulutuksen yksiköiden muodostama yhteistyöverkosto. Verkoston tehtävänä on järjestää sosiaalityön erikoistumis- ja tohtorikoulutusta sekä edistää peruskoulutus- ja tutkimusyhteistyötä koulutusyksiköiden välillä.