Uutinen
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyö rakentuu – webinaarissa uppouduttiin ajankohtaisiin ilmiöihin
22.4.2024
Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteistä toimintaa tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden ja osaamisen (TKIO) ympärille. Yhteistyöohjelman yhdeksi osaksi on kirjattu ilmiölähtöinen yhteistyö. Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiset ilmiöt olivat teemoina 9.4.2024 järjestetyssä webinaarissa.
Ilmiölähtöisyydellä tarkoitetaan tapaa hahmottaa asioita osana laajempaa kokonaisuutta. Se haastaa pohtimaan asioita yhdessä monitieteisesti ja kutsuu keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön tunnistamat ajankohtaiset ilmiöt ovat innovaatioekosysteemit, palveluintegraatio, kestävä kehitys sekä muutosjoustavuus.
Tilaisuuden alusti Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson. Puhujina olivat Tampereen yliopiston tutkijatohtori ja TRANSFORM-tutkimusalustan verkostojohtaja Ulriika Leponiemi, tenure track -professori Suvi Raitakari, kestävyyden ja vastuullisuuden johtava asiantuntija Eeva-Liisa Viskari sekä Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Arja Halkoaho. Esityksiä kommentoimassa olivat Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus sekä integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho.
Teksti: Emmi Suominen
Lue koko uutinen täältä.
Uutinen
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimuksen uutiskirje
11.4.2024
Hyvä tutkija ja kehittäjä, teetkö hyvinvointialueisiin liittyvää tutkimusta?
Pirhan tutkimuksen uutiskirje antaa ajankohtaista tietoa kliinisestä ja rekisteritutkimuksesta, rahoitushauista sekä tutkimukseen liittyvistä Pirhan palveluista. Tilaa uutiskirje täältä.
Lisäksi Tutkijan tietoiskut hyödyllisistä tutkimukseen liittyvistä aiheista ovat nauhoitettuina ja englannin kielelle tekstitettyinä täällä.
Webinaari
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön webinaari 9.4.2024 klo 9-10.30
Järjestyksessä kolmas Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyötä käsittelevä webinaari keräsi yhteen yli 130 kuulijaa hyvinvointialueen, korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien toimijoista. Webinaari keskittyi tällä kertaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteistyöohjelmassa yhteisesti tunnistettuihin ajankohtaisiin ilmiöihin, jotka ovat palveluintegraatio, muutosjoustavuus ja kestävä kehitys. Tilaisuudessa kuultiin korkeakouluyhteisön asiantuntijoiden puheenvuorot ilmiöistä sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen edustajien kommenttipuheenvuorot esityksistä. Esitykset herättivät yleisössä kiinnostusta ja innostusta, ja chatissa käytiinkin vilkasta keskustelua tilaisuuden teemoista. Ilmiöt herättivät selvästi kiinnostusta ja halua yhteistyöhön niiden edistämiseksi.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson alusti tilaisuutta kuvaamalla ilmiölähtöisyyden tarkoittavan tapaa hahmottaa asioita laajempana kokonaisuutena. Se haastaa pohtimaan asioita yhdessä monitieteisesti ja kutsuu keskustelemaan mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista, joita terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyy. Yhteisesti tunnistetut ilmiöt mahdollistavat yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä opetus- ja koulutusyhteistyön kohdentamisen yhteiskunnallisesti merkittäviin ja ajankohtaisiin teemoihin.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kuvasi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemejä. Ekosysteemeillä pyritään yleisesti vastaamaan yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin, joita mikään organisaatio ei voi yksin ratkaista. Tutkitun tiedon soveltamiseen ja erilaisten toimijoiden keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan innovaatioekosysteemeiksi. Leponiemen mukaan yhteistyöohjelmassa tunnistetut ja tässä webinaarissa käsitellyt ilmiöt ovat hyviä esimerkkejä haasteista, joiden ratkaisemiseen tarvitaan osaamisen ja resurssien yhdistämistä, erilaisia toimijoita ja toimenpiteitä, tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eli innovaatioekosysteemejä. Sote-alan haasteita tulee ratkoa ja ratkaista monialaisessa ja monitieteisessä yhteistyössä ja siten mahdollistaa laajan innovaatiotoiminnan. Suunnitteilla oleva Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus on hyvä esimerkki yhdestä sosiaalisesta innovaatiosta, mikä pitää sisällään toimintajärjestelmän kehittämisen, uudenlaisen osaamis- ja oppimisympäristön sekä osaamiskeskittymä luomisen. Pirkanmaalla onkin jo vahva perinne monitieteiselle ja -alaiselle yhteistyölle, mistä Kaupin yliopistollinen sote-keskus on yksi kansallisestikin kiinnostava esimerkki.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Tenure track -professori Suvi Raitakari tarkasteli omassa puheenvuorossaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiokeskustelun kriittistä jäsentämistä. Integraatio ja yhteistyö ovat monialaisia tutkimusalueita, jotka pitävät sisällään lukuisia erilaisia integraatiokeskustelun ulottuvuuksia kuten ammattilaisten osaamiseen, asiakkaiden luokittelu- ja nimeämistapoihin sekä asiakas- ja organisaatiohyötyihin liittyvää keskustelua. Nyky-yhteiskunnassa vahvistunut integraatiokeskustelu toimii vastavoimana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän eriytymis- ja erikoistumistendensseille ja on keskeinen ilmiö hyvinvointialueiden rakentumisessa. Hyvinvointialueiden muodostaminen edellyttää erilaisten toiminta- ja ammattikulttuurien, käsitteistön, palvelualueiden sekä tuhansien johtajien, esihenkilöiden ja ammattilaisten työnkuvien yhteensovittamista. Raitakari kuvasi puheenvuorossaan eri tasoilla tapahtuvaa integraatiota esim. järjestelmä-, organisaatio-, ammattilais- ja asiakastasot. Lisäksi hän avasi integraation edellyttämää ammattilaisten osaamista niin palvelujärjestelmä-, vuorovaikutus- ja kommunikaatio-, osallisuus- ja teknologiaosaamisen tasoilla. Integraatiokeskustelu tuottaa myös polaarista jakoa ”kalliiden”, palveluiden ”suurkäyttäjien” ja ”tavallisten”, yksittäisten palveluiden omatoimiasiakkaiden välillä. Tällä on vaikutuksensa yleiseen ilmapiiriin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä kohtaan, heidän itsemäärittelyynsä ja ”paikkaansa”, josta he asettuvat tai heidät asetetaan yhteistyöhön. On tärkeää keskustella palveluiden integraation rinnalla, miten edistämme oikeudenmukaisesti yksilöiden tarpeita vastaavaa palvelutarjontaa, osallisuusoikeutta ja kuulumisen tunnetta eli integraatiota palveluiden lisäksi myös yhteiskunnassa ja yhteisöissä.
Tampereen yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustyöstä vastaava johtava asiantuntija Eeva-Liisa Viskari pohti omassa puheenvuorossaan TKIO-yhteistyötä yhteiskuntavastuuta ja kestävyyden näkökulmasta. Organisaation toiminnassa vastuullisuus tarkoittaa vastuuta tämän hetken toiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, kun taas Kestävä kehitys tähtää siihen, että nykyisille ja tuleville sukupolville jää hyvät elämisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Vastuullinen organisaatio vähintäänkin toimii kestävästi, kunnioittaa ympäristöä, noudattaa toiminnassaan lakeja ja sopimuksia. Kestävyyden tulee olla toiminnan läpileikkaava teema, eikä erillinen, yksittäinen osa-alue. Kestävyyteen liitetään usein pelkästään ympäristöön liittyvät kysymykset, kuten jätehuolto ja kiertotalouden hyödyntäminen. Kestävän ja vastuullisen toiminnan merkitys on kuitenkin huomattavasti laajempi käsittäen ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys keskittyy pitkälti ihmisiin kuten syrjäytymisen ehkäisyyn, yhdenvertaisuuteen, osaamisen kehittämiseen ja eettisesti kestävään organisaatiokulttuuriin. TKIO-toiminnassa tulee ottaa huomioon myös se, mitä edellytämme yhteistyökumppaneiltamme ja miten kumppanimme sitoutuvat vastuullisuuden ja kestävyyden vaatimuksiin. Keskeisiä TKIO-toimintaan liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita Viskari pitää esille terveyden ja hyvinvoinnin, ilmastotekojen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien edistämisen.
Tampereen ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen keskuksen (ARC) yliopettaja Arja Halkoaho kuvasi omassa puheenvuorossaan osaamisen vahvistamisen merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammattilaisten osaaminen muodostaa perustan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaalle ja vaikuttavalle toiminnalle sekä mahdollistaa toimialan jatkuvan kehittymisen ja sopeutumisen muuttuviin tarpeisiin. Ammattilaisten pätevyys ja osaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä terveydenhuollon innovaatioiden ja parhaiden käytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi monialaisuus ja monialainen osaaminen mahdollistavat tehokkaamman ja tiiviimmän yhteistyön, se parantaa sote-asiakkaiden palvelujen koordinointia, asiakkaiden hoitokokemusta ja vähentää virheitä sekä edistää toiminnan tuloksellisuutta. Yhteiskunnallisten muutosten edessä sote-ammattilaiset tarvitsevat monipuolista osaamista, jotta yllättävissä tilanteissa kyetään toimimaan resilientisti, tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkkinä Halkoaho nosti esille Covid-pandemian myötä syntyneet nopeat muutostarpeet, joihin ennakolta ei ollut osattu varautua. Haasteita voivat aiheuttaa globaalien terveysuhkien lisäksi ympäristön muutokset, geopoliittinen muutos, teknologinen kehitys, taloudessa tapahtuvat muutokset sekä laajasti erilaiset muutokset yhteiskunnassa. Nämä sisältävät monia teemoja, joihin monialaisella TKIO-toiminnalla tulisi tarttua.
Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho korosti kommenttipuheenvuorossaan yhteistyön merkitystä. Organisaatioiden kamppaillessa niukkenevien resurssien ajassa, yhteistyön tekeminen on elinehto. Salkoaho nosti erityisesti esille sosiaalisen kestävyyden käsitteen terveyserojen kaventamisen kautta. Kehitys ei ole ollut kaikilta osin suotuisaa ja esimerkiksi työ- ja toimintakyky ei ole kohentunut toivotulla tavalla, kansantaudit ovat edelleen suurimpia suomalaisten kuolinsyitä ja Suomessa on alueita, joissa voidaan puhua lihavuusepidemioista. Huolestuttavaa on, että tällaiset ongelmat ovat yleisempiä matalan koulutuksen ja toimeentulon omaavilla ihmisillä. Tätä kautta sosiaalisen kestävyyden vahvistamisessa tarvitaankin entistä enemmän yhteistyötä korkeakouluyhteisön, Pirkanmaan hyvinvointialueen, alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan uudistumiskyvykkyyden ja muutosjoustavuuden merkitystä niin osaamisen päivittämisen tarpeiden kuin integraation onnistumisen näkökulmista. Tärkeää on nimenomaan tunnistaa tarpeet ammattilaisten osaamisen ja kyvykkyyksin päivittämisessä sekä pystyä ennakoimaan millaista uudistumiskykyisyyttä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen tukemisessa korostuu muun muassa erikoistumiskoulutustarpeet.
Tiiviiseen webinaariin mahtui paljon asiaa ja puheenvuorot herättivät keskustelua. Kati Kristiansson kertoi hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön asiantuntijoille suunnitteilla olevasta asiantuntijapankista, joka kokoaa kolmen organisaation asiantuntijoita yhteen yhteisten ilmiöiden ja myös laajemmin TKIO-toiminnan alle. Asiantuntijapankki tulee tukemaan verkostoitumista, monitieteistä- ja alaista TKIO-toimintaa sekä vahvistamaan yhteistyötä. Tilaisuus toimikin avauksena yhteistyölle ja asiantuntijapankin lisäksi muitakin keskustelun ja kohtaamisen paikkoja tullaan järjestämään, jotta Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyötä voidaan entisestään vahvistaa. Asiantuntijapankista ja seuraavista yhteistyötilaisuuksista tullaan viestimään pian lisää!
Webinaarin esitysmateriaalit: Täältä
Teksti: Hanna Uotila
Uutinen
Korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyöohjelmaa rakentamassa
27.12.2023
Helmikuussa 2023 hyvinvointialueen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston edustajista muodostettu työryhmä ryhtyi valmistelemaan konkreettisia askelmerkkejä ja tavoitteita Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelmalle vuosille 2023–2025. Tarve ohjelmalle nousi ensisijaisesti hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman linjauksesta, mutta se toimii ohjaavana dokumenttina yhteistyön rakentamisessa, ylläpitämisessä ja arvioinnissa myös korkeakouluyhteisön näkökulmasta. Blogitekstissä kuvataan yhteistyöohjelman rakentamisen vaiheita.
Blogikirjoituksen kokonaisuudessaan voit lukea täältä: TAMK-blogi
Uutinen
Julkaisu: Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit
30.11.2023
Useiden samanaikaisten haasteiden kanssa painiskelevaa sote-palvelujärjestelmää ei voida enää jatkossa kehittää ongelma kerrallaan, hahmottamatta vaikutuksia kokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaiseminen edellyttää monipuolisen tiedon tuottamista, keräämistä ja tulkintaa, monitieteistä ja -alaista kehittämistä. Toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkasteltava laajemmin kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Juuri julkaistussa ”Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit” –Teoksessa tarkastellaan innovaatioekosysteemin käsitteenmäärittelyä, toimintamallien muodostamista ja tavoitteiden asettamista. Teos keskittyy siihen, mitä ekosysteemikehittäminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa sekä miten sote-innovaatioekosysteemi voi parhaimmillaan toimia.
Ekosysteemiperustainen lähestymistapa mahdollistaa osaamisen ja resurssien yhdistämisen tavalla, joka luo arvoa niin toimijoille kuin yhteiskunnalle. Olennaisen tärkeää on koota ja tulkita tietoa yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ja yliopistojen kesken. Julkisten palvelujen tuottaminen ja kehittäminen onkin siirtynyt kohti yhteiskehittämistä ja monituottajamalleja, jolloin muodostuu monipuolisia ekosysteemejä.
Pasi-Heikki Rannisto, Ulriika Leponiemi, Nadja Nordling ja Jari Kolehmainen (toim.): Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit (2023)
Tampere University Pressin kustantama vertaisarvioitu Open Access -kirja on saatavilla: https://edition.fi/tup/catalog/book/sote-innovaatioekosysteemit
Teksti: Ulriika Leponiemi
Uutinen
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyötä ohjaava ja tukeva yhteistyöohjelma on valmistunut
22.10.2023
Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Dokumentti toimii tutkimuksen-, kehityksen, innovaatioiden- ja osaamisen (TKIO) yhteistyötä ohjaavana asiakirjana, joka tehdään valtuustokausittain. Se nojautuu yhdessä tunnistettuihin strategisiin linjauksiin ja nostaa esiin keskeisiä ilmiötä, joihin yhteistyöllä haetaan ratkaisuja. Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-kysymyksissä Tampereen korkeakouluyhteisö, yliopisto ja ammattikorkeakoulu, on luonnollisesti keskeinen yhteistyökumppani, sillä hyvinvointialue tarvitsee tutkimus- ja kehittämistoimintaa palvellakseen asiakkaitaan ja potilaitaan yhä paremmin. Vahva yhteys hyvinvointialueeseen on myös korkeakoulujen etu tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan alueella.
Yhteistyöohjelman valmistelu
Tarve korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelmalle nousee ensisijaisesti hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman linjauksesta ja hyvinvointialueiden lakisääteisestä vastuusta toteuttaa TKIO-toimintaa alueensa korkeakoulujen kanssa. Valmistunut yhteistyöohjelma toimii keskeisenä ohjaavana dokumenttina yhteistyön rakentamisessa, ylläpitämisessä ja arvioinnissa myös korkeakouluyhteisön näkökulmasta.
Yhteistyöohjelma valmisteltiin Pirkanmaan hyvinvointialueen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston edustajien tiiviissä yhteistyössä. Ohjelman rakentamisen eri vaiheissa osallistettiin laajemmin organisaatioiden henkilöstöä sisältöjen kommentointiin.
Korkeakoulut ja hyvinvointialue ovat sitoutuneet yhteistyöohjelmassa esitettyihin yhteisiin strategisiin painopisteisiin ja päämääriin. Ohjelma on saanut hyväksynnän korkeakoulujen ja hyvinvointialueen johtoryhmissä sekä hyvinvointialueen aluehallituksessa.
Hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteistyön tavoitteena yhteiskunnallisiin ongelmiin vastaaminen
TKIO-yhteistyötä jäsentävässä yhteistyöohjelmassa lausuttavien linjausten tavoitteena on edistää yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvointia tukevia innovatiivisia ratkaisuja ja toteuttaa laadukasta ja vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Yhteistyöohjelmassa määritellään yhteistyön painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet sekä toiminnan etenemistä seuraavat mittarit. Näiden toimenpiteiden kautta vastataan tunnistettuun yhteiseen tavoitteeseen: vaikuttavan hyvinvoinnin rakentaminen TKIO-yhteistyöllä, samaan aikaan hyvinvointialueen vetovoimaisuutta vahvistaen.
Ensimmäisessä yhteistyöohjelmassa on yhteisesti sovittu neljä painopistettä, jotka ovat tunnistettu kaikkien kolmen organisaatioiden strategioista. Painopisteet ovat:
- edelläkävijyys vahvalla osaamisella,
- kansallisesti johtava, monitieteinen ja verkostoitunut TKIO-keskittymä,
- korkeatasoinen, kansainvälinen ja vaikuttava TKIO-toiminta ja
- yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen.
Edelläkävijyys vahvalla osaamisella -painopiste nostaa esille laadukkaan, jatkuvasti kehittyvän ja uusimpaan tietoon perustuvan oppimisen ja opetuksen. Vahvan osaamisen keskiössä on jatkuva oppiminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen uudenlaisilla oppimis-, harjoittelu-, tutkimis- ja yhteistyömahdollisuuksilla sekä korkeatasoisen pedagogiikan ja uusimman teknologian hyödyntämisen avulla. Keskeistä on hyvinvoiva ja osaava henkilökunta. Lisäksi vahvaa osaamista tukee myös hyvinvointialueen henkilöstön osallistuminen aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistyöhön.
Kansallisesti johtava, monitieteinen ja verkostoitunut TKIO-keskittymä-painopiste viittaa tiiviiseen, laadukkaaseen ja monitieteiseen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön, joka avulla voidaan tuottaa tieteellisiä, liiketoiminnallisia ja yhteiskunnallisia läpimurtoja. Keskeistä on hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön välillä toimiva TKIO-yhteistyörakenne ja infrastruktuuri, mikä mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteiden ja aineistojen yhteisen hyödyntämisen sekä rahoitushakujen vahvistamisen yhteistyöllä.
Korkeatasoinen, kansainvälinen ja vaikuttava TKIO-toiminta-painopiste kuvaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhdessä muodostavan aktiivisen ja arvostetun kansallisen ja kansainvälisen toimijan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalialan TKIO-toiminnassa. Vaikuttavuusosaaminen, tietoon perustuvat toimintamallit sekä uuden tiedon luominen ja soveltaminen edistävät vaikuttavien hyvinvointipalveluiden kehittämistä, järjestämistä ja johtamista. Korkeatasoisessa TKIO-toiminnassa hyödynnetään mm. tiedolla johtamisen toimintamalleja, jatkuvaa oppimista sekä teknologia- ja digitalisaatiokehityksen, etäteknologioiden ja tekoälyn mahdollisuuksista.
Neljäs painopiste yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen viittaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön kanssa jaettuun yhteiseen ymmärrykseen ajankohtaisista haasteista, tarpeista ja ilmiöistä sekä ennakoi tulevia yhteiskunnan haasteita. Näihin ilmiöihin haetaan ratkaisuja TKIO-yhteistyössä.
Yhteistyöohjelmassa tunnistetut kolme keskeistä ilmiötä ovat palveluintegraatio, muutosjoustavuus ja kestävä kehitys, joihin tullaan erityisesti keskittymään ohjelmakaudella 2023–2025. Ilmiölähtöisyydellä tarkoitetaan tapaa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta, erillisten yksittäisten osien sijaan. Se haastaa pohtimaan asioita yhdessä, verkostoissa ja monesta eri näkökulmasta ja kutsuu meidät kaikki monitieteisesti ja -alaisesti pohdintaan siitä, millaisia mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuvaihtoehtoja yhteiskunnallamme on. Ilmiöt ovat kiinni ajassa ja siis muuttuvia.
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön painopisteet. Lähde: Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelma vuosille 2023–2025.
Jotta yhteisesti sovittuihin painopisteisiin ja tunnistettuihin keskeisiin ilmiöihin voidaan vastata ja rakentaa vaikuttavaa hyvinvointia TKIO-yhteistyöllä, tunnistettiin myös keskeisiä yhteistyön edellytyksiä. Nämä edellytykset toimivat kriittisinä menestystekijöinä, joihin tulee kiinnittää yhteisesti huomiota. Tiivis, aktiivinen ja monialainen yhteistyö onnistuu, kun mm. toimintaa ohjataan ja tuetaan strategisesti, luodaan ja vahvistetaan rakenteita ja verkostoja yhteistyölle sekä tuetaan pitkän aikavälin yhteistyötä kohti yhteistä tavoitetta. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistetaan aktiivisella osaamistarpeiden tunnistamisella ja ennakoinnilla, uudenlaisilla TKIO-yhteistoiminnan mahdollisuuksilla ja korkeatasoisella pedagogiikalla. Keskeistä on myös tutkimustiedon ja käytäntöjen yhteen saattaminen. Yksi keskeinen tunnistettu menestyksekkään TKIO-yhteistyön ja hyvinvoinnin rakentamisen edellytys on digitalisaation kasvava hyödyntäminen sote-palvelujen kehittämisessä, osaamisen vahvistamisessa sekä verkostojen laajentumisessa ja vahvistumisessa. Palvelujärjestelmän haasteisiin vastatessa uusien teknologioiden mahdollisuudet, esimerkiksi aika ja paikkariippumattomat digitaaliset palvelut sekä dataosaaminen, nähdään keskeisenä edellytyksenä.
Yhteistyöohjelman toimenpano käynnistyy
Yhteistyöohjelma antaa yhteistyölle suuntaviivat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintaan, ja sen toimeenpano tulee olemaan vuoden 2024 merkittäviä yhteistyön kohteita. Strategisen yhteistyön toteutumiseksi ja johtamiseksi perustetaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteinen johtoryhmä ja ohjausryhmä, joiden tehtävänä on erityisesti koordinoida ja ohjata korkeakoulutasoisen TKIO-yhteistyön toteutusta.
Kaikissa kolmessa organisaatiossa tehdään jo runsaasti työtä valittujen painopisteiden, ilmiöiden ja TKIO-edellytysten saralla. Johtoryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelyn alkaessa on myös tärkeää koota laajemmin organisaatioiden toimijoita yhteen ja ryhtyä etsimään ratkaisuja esitettyihin ilmiöihin monitieteisesti ja -alaisesti. Toimijoiden ja asiantuntemuksen verkottamiseen ja yhteiskehittämiseen tähtääviä yhteisiä tilaisuuksia ja toimenpiteitä tullaan järjestämään. Myös kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita asiantuntijoita toivotaan ottamaan yhteyttä yhteyshenkilöihin ja tulemaan mukaan tärkeään ja merkitykselliseen TKIO-yhteistyöhön ja kehittämään sitä yhteistyöllä.
Yhteistyöohjelma löytyy täältä.
Lisätietoa yhteistyöohjelmasta:
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson kati.kristiansson@pirha.fi
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus katja.luojus@pirha.fi
Tampereen yliopiston Transform-tutkimusalustan verkostojohtaja Ulriika Leponiemi ulriika.leponiemi@tuni.fi
Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Hanna Uotila hanna.uotila@tuni.fi
Teksti: Ulriika Leponiemi & Hanna Uotila
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue
Webinaari:
Tiedoksi alustava kutsu Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön kevään tilaisuuteen 9.4.2024 klo 9-10.30.
Webinaari:
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset
23.10.2023
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset webinaari oli järjestyksessä toinen TKIO-yhteistyön edistymisestä kertova tilaisuus. Webinaari keräsi kuulolle lähes 200 korkeakouluyhteisön, hyvinvointialueen sekä myös muiden sidosryhmien edustajia. Tilaisuudessa yhteistyön tavoitteita ja etenemistä kuvasi niin hyvinvointialueen kuin korkeakouluyhteisön edustajat.
Tilaisuuden aluksi Tampereen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Hanna Uotila ja Tampereen yliopiston Transform-tutkimusalustan verkostojohtaja Ulriika Leponiemi johdattelivat kuulijoita yhteistyön taustoihin sekä merkityksiin ja kuvasivat jo olemassa olevaa yhteistyötä. Yhteistyötä on tehty paljon aikaisemminkin Pirkanmaan alueen sote-toimijoiden kanssa niin sopimusten tasolla kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä opetuksen ja koulutuksen saralla. Tyhjästä yhteistyön rakentamista uuden toimijan, Pirkanmaan hyvinvointialueen, kanssa ei siis ole tarvinnut aloittaa. Vahva TKIO-yhteistyö siis jatkuu ja saa myös uusia vaikuttavampia muotoja.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson kertoi hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteistyöohjelman olevan valmis ja se on hyväksytty kaikissa kolmessa organisaatiossa. Ohjelma on luettavissa: linkki. Monia yhteistyöhön liittyviä sopimuksia on työnalla. Tällä hetkellä keskeisiä ovat Sisä-Suomen yhteistyöalueen sopimus, korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen strateginen puitesopimus, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön korkeakoulutasoinen TKIO-yhteistyö -sopimus sekä yhteistyösopimus sosiaalialan opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta (Praksis). Yhteistyösopimusten ja -ohjelman toimeenpano tulee olemaan loppuvuoden ja ensi vuoden merkittäviä yhteistyön kohteita.
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus kertoi omassa puheenvuorossaan tutkimushankkeiden toteuttamisen ohjeistuksen valmistuneen. Ohje selkeyttää vastuita ja velvoitteita mm. tutkimusrahoituksen hallinnoinnista, lupaprosesseista, eettisestä tarkastelusta ja aineistoon liittyvistä asioista. Ohje on saatavilla hyvinvointialueen sivuilta: linkki. Kesällä 2024 otetaan askeleita kohti digitaalista asiointia, jolloin saadaan käyttöön tutkimuksen asiointi- ja hallinnointijärjestelmä. Järjestelmän avulla hakemusprosessi sujuvoittuu ja eri lupahakemusten läpimenoprosessi lyhentyy. Tutkijan työpöytä luo puitteet tutkimusprojektien parempaan hallintaan koko tutkimuksen elinkaaren aikana.
Pirkanmaan hyvinvointialueen rakennuttajapäällikkö Matias Seini kuvasi puheenvuorossaan sairaalakampuksen uudistamisohjelmaa ja viimeaikaisia sekä tulevia rakennushankkeita. Aikaisemmat hankkeet voiva toimia stimuloivina esimerkkeinä Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnittelussa. Sote-keskuksen osalta suunnittelua ollaan käynnistämässä ja tämä hetki on juuri se, jolloin pitää kertoa mitä rakennukselta toivotaan. Sote-keskuksen suunnitteluun on perustettu oma hankeryhmä, jossa on edustajat hyvinvointialueelta, yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Hankeryhmä tarkastelee rakennuksen tulevaisuuden tarpeita eri näkökulmista ja toteuttaa erilaisia työpajoja.
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen projektipäällikkö Riikka Ovaskainen kuvasi vaikuttavuuskeskuksen taustaselvitystä ja kansallista valmistelua. Sisällön valmistelua ja toteutusta tehdään yhteistyössä kaikkien yliopistohyvinvointialuiden kanssa, Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaten koordinoinnista. Vaikuttavuuskeskuksen tarkoituksena on vastata vaikuttavuuden parantamisen tarpeisiin ja toimia kansallisen tilannekuvan ja yhteistyön johtajana, linjaten ja koordinoiden vaikuttavuustietotarpeita, vaikuttavuustiedon keräämistä ja tiedon hyödyntämistä. Keskeisiä tuotoksia ovat mm. suunnitelma ja materiaalit vaikuttavuusperusteisuus-koulutuksesta ja vaikuttavuus-perusteisen toiminnan jalkautumismalli.
Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi korosti kommenttipuheenvuorossaan sote-uudistuksen olevan mahdollisuus, joka tulee onnistumaan, mutta sen sisällöllisen uudistuksen vaativan meitä kaikkia. Pirkanmaan hyvinvointialue on itsestään selvästi alueen ylivoimainen uudistuksen eteenpäin vievä taho, mutta yliopisto haluaa olla vahvana kumppanina mukana. Yliopisto tuo yhteistyöhön analyyttisen kapasiteettinsa lisäksi mm. vahvaa ymmärrystä oleellisen näkyväksi tekemisessä sekä omat kansalliset ja kansainväliset verkostonsa. Jo solmitut ja valmistelussa olevat yhteistyösopimukset ovat tärkeitä ja välttämättömiä alkuja ja mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Yhteistyösuhteet sote-palvelujen tehtäväalueelle mahdollistavat yliopiston panoksen palvelutoiminnan kehittämiseen. Korkeakouluyhteisö ottaa ilolla vastaan tutkijan elämää helpottavat prosessit, ohjeistukset ja tuen, jota hyvinvointialue on kehittänyt ja kehittää edelleen. Niiden näkyvyyttä ja eteenpäin kehittämistä kannattaa edistää yliopiston tutkijoiden kanssa.
Teperi nosti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen kaikkein kiinnostavimpana yhteistyön kohtana yliopiston näkökulmasta. Yliopistollisen sote-keskuksen kehittämisessä ei ole kysymys pelkästään tilojen kehittämisestä, vaan keskuksessa tullaan integroimaan sosiaali- ja terveysalaa käytännön toiminnan tasolla sellaisessa ympäristössä, johon TKIO-toiminta voidaan tuoda paikanpäälle aitoihin asiakastilanteisiin. Jo tämän uutuusarvon takia hanketta kannattaa viedä yhdessä aktiivisesti eteenpäin.
Tampereen ammattikorkeakoulun vt. vararehtori Susanna Seitsamo korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan yhteisen valmistelutyön arvokkuutta myös siitä näkökulmasta, että toimijat ovat tutustuneet toisiinsa. Kun lähdetään kohti konkretiaa, sitä helpompaa yhteistyö on mitä paremmin tunnemme toisiamme, ajatuksiamme, tarpeitamme ja tavoitteitamme.
Seitsamo peräänkuulutti yhteistä keskustelua koulutuksen ja oppimisen alueella korkeakoulujen ja hyvinvointialueen välillä. Meillä on merkittävä ja tärkeä paikka miettiä täydennyskoulutuksen näkökulmasta korkeakoulujen ja hyvinvointialueen resursseja, osaamista ja rakenteita. Niukkojen resurssien aikana yhteistyön tiivistämiselle on tarvetta.
Tulevaisuudessa TAMKin tiloja siirtyy pois Kaupin yliopistollisen sote-keskusrakennuksen alta. Sote-keskuksen ja TAMKin rakennukset tulevaisuudessa yhdistävän kävelysillan päähän TAMKissa rakentuu soten oppimisympäristö sisältäen erilaisia harjoitustiloja mm. kliinisten taitojen oppimiseen. Tulevaisuudessa siltaputken toisessa päässä sijaitsevat uuden sote-keskuksen tilat, jossa tapahtuu monialaista työskentelyä aidoissa asiakastilanteissa.
Webinaarin esitysmateriaalit: Täältä
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset -kevään webinaari järjestetään 9.4.2023: linkki
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue
Uutinen:
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön tutkimusyhteistyö – askelmerkkejä tutkimuskäytännöille
21.9.2023
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimustoimintaan liittyviä toimintoja ja tukipalveluja esiteltiin 21.9.2023 järjestetyssä tutkimuswebinaarissa. Vaikka tilaisuuden teemana oli sosiaalihuollon tutkimus, vastaavat käytännöt soveltuvat myös terveydenhuollon tutkimushankkeisiin.
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus totesi puheenvuorossaan hyvinvointialueen tarvitsevan tutkimusta kehittyäkseen ja palvellakseen asiakkaitaan paremmin. Vahva yhteys hyvinvointialueeseen on myös korkeakoulujen etu tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueella. Hyvinvointialue on kehittänyt tutkimuspalveluihin liittyviä prosesseja ja palveluketjuja entistä selkeämmiksi ja saavutettavimmiksi. Hyvinvointialueelle rakennetun tutkimuskoordinaattoriverkoston tarkoituksena on olla tutkijoiden ja kehittäjien apuna ja tukena.
Tilaisuudessa tutkimuskoordinaattorit Tiiu Airistola ja Elina Ellillä kertoivat tutkimusprosessista ja tutkimuslupakäytännöistä. Lisäksi tietoa saatiin opinnäytetöiden lupa-asioista, tietosuojasta sekä eettisestä ennakkoarvioinnista hyvinvointialueen asiantuntijoilta.
Tutkimuspalvelut palvelevat tutkijoita Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Sisä-Suomen yhteistyöalueella tutkimustyön eri vaiheissa. Tutkijat saavat tutkimuspalvelun asiantuntijoilta apua hankkeiden suunnitteluun, tutkimusten läpivientiin, rahoitusten hakuun ja hallinnointiin sekä lainsäädäntöön ja lupiin liittyviin kysymyksiin. Verkkosivuilta löytyy muun muassa tutkimustoimintaan liittyviä lomakkeita ja ohjeita sekä myös lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan toimintaohje.
Vastaava sosiaalihuollon johtaja Minna Kuusela kertoi, että prosessit on pyritty sujuvoittamaan selkeillä järjestelmillä ja asiantuntija-avulla, mutta esimerkiksi opinnäytetöiden tutkimuslupaprosessien aikataulua on vaikea arvioida. Tutkimussuunnitelmat ovat katsottava tapauskohtaisesti, esimerkiksi koskevatko ne useampaa sote-toimialaa ja käsitelläänkö niissä henkilötietoja. Sujuvan prosessin varmistamiseksi hakemusten on hyvä olla huolellisesti valmisteltuja ja sisältää tarvittavat liitteet. Hyvinvointialueen verkkosivuille on kerätty tietoa tutkijan polusta, hakuprosesseista ja niiden vaiheista.
Webinaarin päätöspuheenvuorossa Katja Luojus korosti, että hyvinvointialueen ja korkeakoulujen välisen tutkimuksellisen yhteistyön edistämiseksi ja sujuvoittamiseksi tulee vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa jatkaa ja yhteistyötä kehittää edelleen. Myös hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön puitesopimuksen mukaan tutkimus- ja aineistoyhteistyötä edistetään yhdenmukaistamalla käytäntöjä.
Tietoa hyvinvointialueen tutkimustoiminnan käytännöistä löydät:
21.9.2023 webinaarin tallenne: täältä
21.9.2023 webinaarin ppt-esitysmateriaali: liite
Tietoa tutkimusyhteistyöstä ja tutkimuspalvelujen yhteystiedot löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://www.pirha.fi/tutkimus
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue
Uutinen:
Puitesopimus ja yhteistyöohjelma ohjaavat korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-yhteistyötä
18.9.2023
Korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimuksen-, kehityksen, innovaatioiden- ja osaamisen (TKIO) ympärille rakentuva yhteistyö saa konkreettisia askelmerkkejä yhteistyöstä sopivan puitesopimuksen ja valtuustokausittain tehtävän yhteistyöohjelman muodossa. Niin puitesopimuksen kuin yhteistyöohjelman valmisteluun ovat osallistuneet kaikkien kolmen organisaation edustajat.
Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittäminen jatkuu
Strategisen puitesopimuksen valmistumisen jälkeen jatkuu Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen valmistelu. Toiminnan sisältöjä linjataan erillisellä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden TKIO-toimintaa koskevalla sopimuksella. Kokonaisuuden rakentumista ohjaa oma ohjausryhmänsä, joka muodostuu hyvinvointialueen ja korkeakoulujen edustajista ja joka seuraa sekä Kaupin uudisrakennushankkeen, että erillisen toimintasuunnitelman valmistelua. Tavoitteena on soten peruspalveluiden TKIO-toiminnan nostaminen erikoissairaanhoidon aiempien hyvien käytäntöjen tasolle.
Lue lisää rakennushankkeen edistymisestä Ylen jutussa: https://yle.fi/a/74-20048362
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaisiin kuulumisiin paneutuva tilaisuus järjestetään maanantaina 23.10.2023 kello 13.30–15. Tilaisuuden tarkempi sisältö täsmentyy lähempänä.
Puitesopimuksella ja yhteistyöohjelmalla vahvistetaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyötä.
Syksyn aikana allekirjoittavassa strategisessa puitesopimuksessa sovitaan korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen yhteisistä periaatteista, rakenteista ja toimintatavoista TKIO-toiminnan saralla. Sopimus kattaa mm. lainsäädännössä yliopistosairaalaa ylläpitävälle hyvinvointialueelle asetetut TKIO-tehtävät. Sopimuksen myötä jatketaan erikoissairaanhoidossa käytössä olleita hyväksi todettuja käytäntöjä, mutta luodaan myös uusia, vastaavia yhteistyön edellytyksiä perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palveluihin. Lisäksi sopimuksessa sovitaan mm. yhteistyön koordinoinnista, johtamisesta ja seurannasta vastaavan ohjausryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta.
Puitesopimuksen rinnalla on valmisteltu Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelmaa vuosille 2023–2025. Yhteistyöohjelman taustalla on toimijoiden yhteinen tahtotila tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutustoiminnassa, minkä avulla edistetään yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvointia edistäviä innovatiivisia ratkaisuja ja toteutetaan laadukasta ja vaikuttavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhteistyöohjelmassa määritellään yhteistyön païnopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet sekä toiminnan etenemistä seuraavat mittarit. Ensimmäisen yhteistyöohjelman painopisteiksi on yhteisesti sovittu:
- Edelläkävijyys vahvalla osaamisella
- Kansallisesti johtava, monitieteinen ja verkostoitunut TKIO-keskittymä
- Korkeatasoinen, kansainvälinen ja vaikuttava TKIO-toiminta
- Yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen
Pirkanmaan hyvinvointialue vahvistaa tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tukipalveluja
Pirkanmaan hyvinvointialueella on panostettu perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen. Uutena perusterveydenhuoltoon keskittyvänä tutkimuskoordinaattorina on kesäkuun alussa aloittanut Elina Ellilä ja syksyllä hän saa työparikseen toisen tutkimuskoordinaattorin. Tutkimuskoordinaattorin tehtävänä on auttaa tutkijoita tutkimushankkeisiin liittyvissä hallinnointi-, lupa-, sopimus- ja lausuntomenettelyissä. Tutkimuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu tutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja päättämiseen liittyvä neuvonta ja asiakirjojen valmistelu yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Lisäksi hän ohjaa eettisen toimikunnan, FIMEAn, Findatan ja muiden viranomaisten aineiston valmistelussa sekä hyvinvointialueen tutkimuslupaan liittyvissä neuvotteluissa ja asiakirjojen valmistelussa. Työhön sisältyy myös tutkimuslupien ja -rahoituksen suunnittelua, tieteellisten tutkimusten tallentamista hyvinvointialueen rekistereihin sekä niiden raportointia. Edellisten lisäksi tutkimuskoordinaattori tiedottaa tutkimustoimintaan liittyvistä asioista sekä pitää koulutuksia ja vastaa osaltaan tutkimuspalveluiden ja prosessien kehittämisestä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategisissa tavoitteissa on selkeästi kirjattu perusterveyden- ja sosiaalihuollon tutkimustoiminnan vahvistaminen kuluvalla valtuustokaudella. Tutkimuskoordinaattorin resurssilisäys on pieni askel tähän suuntaan ja sen lisäksi tutkimustoimintaa vahvistetaan selkeämmillä ohjeistuksilla ja prosessien hiomisella sekä kehitettävillä digitaalisilla työkaluilla.
Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää torstaina 21.9.2023 kello 12–13 Sosiaalihuollon tutkimuswebinaarin, jonka tarkoitus on jakaa tietoa mm. tutkimustoiminnan ja eri koulutusohjelmiin liittyvien opinnäytetöiden lupa- ja toteuttamismenettelyistä, tietosuoja-asioista ja eettisestä ennakkoarvioinnista. Tutkimustoimintaa linjaavaa ohjeistusta on valmisteltu hyvinvointialueen tutkimuspalveluiden toimesta ja päätös on annettu tutkimus- ja kehitysjohtajan toimesta syyskuun alussa. Webinaariin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki aihealueesta kiinnostuneet. Linkki tilaisuuteen.
Teksti: Hanna Uotila
Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue
Uutinen:
Pirkanmaan hyvinvointialueella tutkimustieto, kehittäminen ja käytäntö saatetaan yhteen niin, että asiakas on keskiössä
21.6.2023
Väestöpohjaltaan Suomen suurin hyvinvointialue, Pirha, rakentuu hyvää vauhtia. 2,5 miljardin euron budjetilla toimivan mammuttimaisen hyvinvointialueen pitää kiinnittyä yhteiskuntaan. Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat Pirhan kanssa yhteistä toimintaa tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden ja osaamisen (TKIO) ympärille. Toimintojen käynnistymisen rinnalla Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen eli Kylsen TKIO-yhteistyö etenee monin tavoin. Yhteistyöstä hyötyy 60 000 pirkanmaalaista sotepalvelujen asiakasta. Linkki uutiseen.
Webinaari:
Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset
11.5.2023
Yhteenveto webinaarista: 11.5.2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset -infotilaisuus
Uutinen:
Kylsessä tehdään konkreettista, asiakkaiden elämäntilanteisiin pohjautuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä
16.12.2022
Sote-uudistuksen jalot tavoitteet ja visiot tehdään todeksi arjen käytännöissä. Käytäntöjen kehittäminen tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa. Kaupin yliopistollista sosiaali- ja terveyskeskusta, tutummin Kylseä, kehittävät eri alojen tutkijat ja sote-ammattilaiset. Tampereen korkeakouluyhteisö osallistuu sen TKI-toimintaan ja koordinointiin hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Paljon on jo tehty, vaikka itse rakennus kohoaa Kaupin kampukselle vasta vuonna 2026. Linkki uutiseen.
Seminaari:
Kylse-vaikuttavuusseminaari ja työpajat
29.11.2022
Yhteenveto seminaarista: Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus
Uutinen:
Kylse-yhteistyö lisää sote-tutkimuksen mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta
15.9.2022
Yhteistyön ja verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ovat keskeisiä Kaupin tulevassa yliopistollisessa sote-keskuksessa (Kylse) toimiville. Tuoreen selvityksen mukaan sekä korkeakouluyhteisön tutkijat ja kehittäjät että Pirkanmaan kuntien sote-alan ammattilaiset pitävät tärkeänä erityisesti monitieteisen ja -ammatillisen yhteistyön vahvistamista. Uusi keskus yhdistää sote-peruspalvelut, koulutuksen ja TKIO-toiminnan saman katon alle. Linkki uutiseen.
Seminaari:
Kylse-kehittämisen seminaari ja verkostokokous
15.9.2022
Yhteenveto seminaarista: Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus
Seminaarin esitysdiat ja tallenne löytyvät tästä linkistä.
Uutinen:
Kannanotto sosiaalihuollon TKKI-rakenteiden valmisteluun
3.6.2022
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien verkosto, sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet ja laajemminkin sosiaalityötä kouluttavat yliopistot ovat valmistelleet tavoitteita ja toimenpiteitä sosiaalihuollon TKKI- toiminnalle osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Lue kannanotto TKKI-rakenteiden valmisteluun. Linkki kannanottoon.
Seminaari:
Kylse seminaari ja työpaja
2.6.2022
Uutinen:
Tampereen korkeakouluyhteisö koordinoi Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen TKI-toimintaa
26.1.2022
Tampereen kaupunki myönsi korkeakouluyhteisölle 80 000 euron tuen uuden Kaupin yliopistollisen hyvinvointikeskuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tehtävään on nimetty sosiaali- ja terveysalan TKI-asiantuntija Hanna Uotila Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK). Hän edistää sote-keskuksen TKI-työtä kohti ekosysteemimäistä toimintaa. Linkki uutiseen.
Uutinen:
Kaupin tuleva sotekeskus yhdistää palvelut ja tutkimuksen
17.12.2021
Kaupin yliopistollinen sotekeskus aloittaa näillä näkymin toimintansa vuonna 2025. Uudentyyppisessä keskuksessa järjestetään sekä sosiaali- että terveyspalveluja ja tavoitteena on hoitaa ihmistä kokonaisuutena moniammatillisesti, erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen. Samalla palveluja ja toimintaa kehitetään yliopistollisen tutkimuksen avulla. Linkki uutiseen.