Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kylse-seminaari 15.9.2022

Tampereen korkeakouluyhteisö Kylse-yhteistyössä: Selvitysraportti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuuksista julkaistiin Transform-tutkimusalustan ja Kylsen kehittäjä- ja tutkijaverkoston järjestämässä seminaarissa 15.9.2022. Seminaari kokosi yliopiston Virta-rakennukseen ja etäyhteyksien päähän noin 80 Kylse-yhteistyöstä innostunutta korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen tutkijaa ja kehittäjää.

Seminaari koostui tiiviistä puheenvuoroista, joissa esiteltiin selvitysraportin keskeisiä tuloksia. Seminaarin jälkeen kokoontui Kylse-kehittäjäverkosto keskustelemaan Kylse-yhteistyön suunnittelun suuntaviivoista.

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kuvasi aloituspuheenvuorossaan Kylse-yhteistyön mahdollistamaa lisäarvoa korkeakouluyhteisölle sekä yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia Kylselle ja laajemmin hyvinvointialueelle. Lisäarvona nähtiin yhteistyön kautta mahdollistuva tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys sekä mahdollisuuksien tarjoaminen uuden sukupolven opetusmalleille. Myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus nähtiin Kylsen kautta tärkeänä. Tiivis korkeakouluyhteys tuotiin esille merkittävänä osaamista ja osaajia houkuttelevana kilpailukykytekijä Pirkanmaan hyvinvointialueella.

TKI-asiantuntija Hanna Uotila kuvasi kyselyyn perustuvia tuloksia korkeakouluyhteisön tutkijoiden ja kehittäjien tuen tarpeista ja kehittämiskohteista Kylse-yhteistyössä. Esille nousi yhteistyön vahvistaminen ja monialaisuuden tukeminen, riittävien resurssien mahdollistaminen, tutkimusinfrastruktuuriin, tulosten implementointiin ja viestintään liittyvä tuki sekä toive Kylsen ottavan vastuuta peruspalvelujen TKI-kentän koordinoinnista. Kaivattiin strategisia suuntaviivoja peruspalvelujen TKI-kentälle, riittävän pitkäjänteistä rahoitusta ja monimuotoista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kylse nähtiin strategisesti keskeisenä avauksena ja sen potentiaali nähtiin tiedon ja osaamisen kasvun myötä uudenlaisen synergian mahdollistumisessa.

Kehittämiskoordinaattori Minna Koskimäki esitteli Kylse-yhteistyötä opetuksen näkökulmasta perustuen opetussuunnitelmatyöhön osallistuvien työpajojen antiin. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuvat korkeakouluyhteisön edustajat näkevät Kylsen jatkuvan oppimisen ympäristönä sekä pedagogisen kehittämisen ja testaamisen ympäristönä, joissa koulutusorganisaatioiden ja Kylsen yhteinen tutkimus on opetuksen perusta. Kylsen toivottiin olevan käytännön yhdyspinta, jossa voidaan toteuttaa ja kehittää opetusta ja oppimista ja siihen liittyvää tutkimusta. Kylsen vahvuuksina todettiin olevan moniammatillisuus, monitieteisyys ja näiden tuomat mahdollisuudet kehittää opetussuunnitelmia vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksiin.

Transform-tutkimusalustan tutkimusapulainen Tuulia Lahtinen nosti esille Tampereen kaupungin sote-toimijoiden haastatteluista esiin nousseita tutkimustarpeita. Vaikuttavien peruspalveluiden kehittäminen ja implementointi, palvelutarpeeseen vastaaminen asiakaslähtöisesti, ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ja osaamisen edistäminen sekä monialaisen työskentelyn mahdollistaminen nousivat esille neljänä teemana. Selvitykseen mukaan toimivan Kylsen rakentamiseksi olisi keskeistä tutkia nykyisen järjestelmän ongelmakohtia, jotka liittyvät mm. tietämättömyyteen toimialojen välillä sekä tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välisen yhteistyön puuttumiseen.

Kommenttipuheenvuorossa kehittämispäällikkö Jarkko Lumio korosti, että puitteet Kylse-tekemiselle on rakennushankkeen edistymisen myötä olemassa, mutta sisällön kehittäminen on keskeisessä asemassa, johon nyt tulee keskittyä. Lakimuutokset näyttävät mahdollistavan peruspalvelujen vastaavan toiminnan kuin mitä yliopistosairaalat ovat tehneet, mutta hyvinvointialueen päätettävissä on, tuleeko näin tapahtumaan. Perupalveluihin tulisi saada nämä rakenteet ja korkeakouluista tulisi aktiivisesti viestiä tästä tarpeesta.

Tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan Kylse-yhteistoiminnan olevan aloite, jolla on eurooppalaisia implikaatioita. Suomi on ollut edelläkävijä jo aikaisemmin ja nyt jättimäisen sote-uudistuksen myötä katseet kääntyvät yhä enemmän Suomen suuntaan. Kylse tarjoaa alustan, jossa voidaan tehdä TKI-aloitteita ja uudenlaista opetusta, jota kaivataan koko Euroopassa. Alusta mahdollistaa kilpailukyisen rahoituksen hakemisen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja sitä kautta voimavarojen yhdistäminen TKI-toiminnan kasvattamisessa mahdollistuu.

Selvitysten keskeisten löydösten perusteella Kylse-yhteistyö muodostaa korkeakouluyhteisöä innostavan uutta tutkimus- ja opetustoimintaa mahdollistavan strategisen avauksen. Se herättää laajaa kiinnostusta ja vastauksissa nousee esiin siinä nähty potentiaali. Kylse-yhteistyölle on siis nähtävissä selvää kiinnostusta paitsi korkeakouluyhteisön sisällä monitieteisesti, mutta myös hyvinvointialueen toimijoiden keskuudessa laajasti.

Seminaarin jälkeen kokoontui Kylse-kehittämisverkosto keskustelemaan kehittämistyön etenemisestä. Kehittämisverkosto kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2022 loppupuolella. Verkostoon voi edelleen ilmoittautua mukaan.

Selvitysraportti löytyy täältä.

Tallenne seminaarista löytyy puolestaan täältä.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Jonne Renvall

 

15.9.2022 julkaistu selvitysraportti:

Tampereen korkeakouluyhteisö Kylse-yhteistyössä: Selvitysraportti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuuksista

Kaupin yliopistollisessa sote-keskuksessa yhdistetään Tampereen korkeakouluyhteisön ja koko Pirkanmaan hyvinvointialueen osaaminen

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (Kylse) kehittäminen on käynnistynyt Tampereen korkeakouluyhteisössä. Juuri julkaistun laajan selvitysraportin perusteella Kylse-yhteistyön nähdään tuottavan etuja sekä korkeakouluyhteisölle että hyvinvointialueelle. Uusi sote-palvelujen tutkimukseen vahvasti nojaava monitieteinen ja -ammatillinen yhteistoimintamalli hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi on varsin kiinnostava myös kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna.  Selvityksestä käy ilmi, että Kylse-yhteiskehittämiseen kohdistuu paitsi odotuksia ja toiveita, myös intoa ja halua tuoda omaa osaamistaan kiinnostavan uuden avauksen suunnittelutyöhön ja toimintaan.

Kaupin alueelle Tampereelle, yliopistosairaalan ja korkeakoulujen kampusalueelle, rakentuu lähivuosina uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Kaupin yliopistollinen sote-keskus (Kylse) yhdistää sote-palvelujen tarjontaa, koulutusta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa saman katon alle sekä tarjoaa autenttisia oppimisympäristöjä.

Kylse tulee olemaan tietyn väestöryhmän palveluyksikkö, mutta samaan aikaan myös TKIO-toimintaan vahvasti kytkeytynyt laajempi verkosto. Kylsestä tarjoutuu brändi monitoimijaiselle toiminnalle, joka mahdollistaa myös TKI-resurssien hankkimisen.

Tuoreen selvityksen mukaan sekä Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijat ja kehittäjät että Pirkanmaan kuntien sote-alan ammattilaiset pitävät tärkeänä erityisesti monitieteisen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista. Yhteistyön ja verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ovat keskeisiä Kaupin tulevan sote-keskuksen toiminnassa.

Selvitysten keskeisten löydösten perusteella Kylse-yhteistyö muodostaa korkeakouluyhteisöä innostavan uutta tutkimus- ja opetustoimintaa mahdollistavan strategisen avauksen. Se herättää laajaa kiinnostusta ja siinä nähdään merkittävä potentiaali. Kylse-yhteistyölle on siis selvää kiinnostusta paitsi korkeakouluyhteisön sisällä monitieteisesti, mutta myös hyvinvointialueen toimijoiden keskuudessa laajasti.

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu päättivät johtoryhmissään 14.6.2022, että korkeakouluyhteisö sitoutuu olemaan mukana Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen toimintojen suunnittelussa sekä osallistumaan jaetuista tehtävistä ja tiloista koituviin kustannuksiin siltä osin kuin myöhemmin suunnittelussa sovitaan.

Julkaistussa selvityksessä tulee esille yliopiston ja ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tarjota hyvinvointialueelle analyyttista kyvykkyyttä palvelujärjestelmän kehittämiseen ja alueellisten hyvinvointiongelmien jäsentämiseen. Korkeakouluyhteisöllä on myös avainosaamista yliopistollisen sote-keskuksen kehittämisessä kansalliseksi ja kansainväliseksi edelläkävijäksi. Yhteistyö lisää sote-alan tutkimuksen mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.

Yliopistollisen sote-keskuksen toiminnan keskiössä on, miten tutkittu tieto ja opetus saadaan vietyä käytännön asiakastyöhön. Nyt käytännön yhteistoimintaa kehitettäessä onkin tehtävä selkeä polku, miten se tehdään, miten tieto viedään yhteiskuntaan ja siten palveluja kehitetään vaikuttavammiksi.

Hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi syyskuun lopussa Kylse-hankkeen osaksi investointiohjelmaansa ja Kylse-yhteistyön kehittäminen jatkuu korkeakouluyhteisössä aktiivisesti niin erilaisissa työryhmissä kuin muodostetussa Kylse-kehittäjäverkostossa.

15.9.2022 julkaistu selvitysraportti: LINKKI

Lisätietoa:

Ulriika Leponiemi, koordinaattori, TRASNFORM-tutkimusalusta ulriika.leponiemi@tuni.fi

Hanna Uotila, TKI-asiantuntija, hanna.uotila@tuni.fi

Teksti Hanna Uotila & Ulriika Leponiemi

 

 

Kylsen kuntakierros

Tapasimme keväällä 2022 13 sote johtajaa ja kehittäjää Kylseen liittyvien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeiden ja toiveiden kartoittamisen puitteissa. Kutsuimme kaikista Pirkanmaan kunnista ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sekä sosiaalipalvelujen että terveyspalvelujen johtajia haastatteluun. Haastatteluun osallistujista seitsemän vastuualue oli sosiaalipalvelut, kahden terveyspalvelut ja neljän yhdistettynä sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä. Tavoitimme haastateltavia 12 Pirkanmaan kunnasta.

Arjen kehittämistyötä ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa

Kehittäminen näyttäytyi sekä arjessa tapahtuvana, jokaisen työntekijän työhön kuuluvana kehittämisenä että pitkäjänteisenä ja suunnitelmallisena kehittämistoimintana. Tärkeänä kehittämistyön edellytyksenä nähtiin olevan kehitysmyönteinen ilmapiiri, työntekijöiden sitoutuminen kehittämistyöhön ja kehittämistoiminnan riittävä resurssointi. Kuntien välillä oli jonkin verran eroa kehittämistoiminnan määrässä ja siihen kohdistetuissa resursseissa. Kaikissa kunnissa oli kuitenkin parhaillaan PirSOTEen liittyvää kehittämistoimintaa.

Kehittämistoiminnan tarpeet nousivat monesta eri lähteestä. Laajemmat hankkeet toivat osaltaan esille valtakunnallisia linjauksia, mutta niistä saattoi nousta myös kuntien omiin tarpeisiin kohdentuvaa jatkokehittämistä. Työntekijöiden havainnot ja ideat sekä asiakaspalautteesta nousseet tarpeet olivat merkittäviä sysäyksiä kehittämisen käynnistymiselle. Samoin kuin organisaatioiden seuraamat tunnusluvut ja indikaattorit. Johtoryhmät, valtuustot ja erilaiset työryhmät sekä sidosryhmät toivat myös osaltaan kehittämistarpeita ja toiveita esille.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita kuntien kehittämisessä olivat oman kunnan toimijat yli hallintorajojen, muiden kuntien toimijat ja laajempien hankkeiden toimijat. Kolmannen sektorin toimijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät nostettiin myös esille merkittävinä kumppaneina. Oppilaitosten kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö nähtiin melko vähäisenä ja sitä toivottiinkin lisää samoin kuin yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.

Yliopistosairaalan näkökulmasta tutkimus- ja kehittämistoiminta peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä kuvattiin niukaksi. Tutkimustyön nähtiin keskittyvän enemmän erikoissairaanhoitoon ja resurssit tutkimustyöhön ovat peruspalveluissa erilaiset verrattuna erikoissairaanhoidossa oleviin tutkimustoimintaa tukeviin rakenteisiin ja fasiliteetteihin. Kuitenkin nähtiin paljon mahdollisuuksia ja tarvetta peruspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä yhteistyössä yliopistosairaalan ja peruspalvelujen välillä.

Suurimmassa osassa kunnista ulkopuolisesta hankerahoituksesta oli jyvitetty resurssia kehittämishankkeissa toimivien henkilöiden palkkaukseen. Kaikissa kunnissa ainakin osa työntekijöistä osallistui kehittämistoimintaan oman työn ohessa ilman erillistä resursointia. Vain kaksi haastatteluun osallistuneista kertoi omassa kunnassaan olevan kokopäiväisiä kehittäjiä. Yhdessä kunnassa oli nähty tärkeänä tukea kunnan kehittämistyötä kehittäjätyöntekijän ja -suunnittelijan sekä kehittämispäällikön muodossa. Yhdessä kunnassa oli palkattu kokopäiväinen kehittäjä hankerahoituksen avulla. Esihenkilöiden työpanos kehittämistoiminnassa näyttäytyi merkittävältä. Yliopistosairaalassa tutkimuksellisuus ja kehittämisen ilmapiiri kuvattiin ohjaavan työntekijöiden arkipäiväistä toimintaa. Mahdollisuudet irrottautua perustyöstä ja keskittyä tutkimustyöhön on olemassa esim. lääketieteen edustajilla.

Koulutus nivoutuu kiinteästi kehittämistoimintaan

Kehittämistyöhön liittyy kiinteästi osaamisen kehittäminen ja koulutus. Osaavan kehittämistyön avulla tulokset saadaan nivottua arjen työhön. Osallistujat toivoivat hyvinvointialueen yhteisiä koulutuksia, joissa aiheina olisi esim. asiakkaan palvelut, vaikuttavuus, yhteistyö ja moniammatillisuus. Peruspalveluissa tehtävän työn tulisi myös perustua näyttöön ja on tärkeää mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistyö koko hyvinvointialueella, esimerkiksi väitöstutkimukset, joiden tulokset hyödyttävät peruspalveluja.

Tulevaisuuden kehittämistarpeiksi nimettiin esimerkiksi asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, paljon palveluita tarvitseva asiakas ja moniammatillinen yhteistyö. Kehittämistä ja tutkimusta tarvitaan myös vaikuttavuuteen; digipalvelut, työprosessit ja kasvava palvelutarve vs. työntekijäresurssi. Osallistujien näkökulmasta tulevaisuuden kehittämisen tulisi olla pitkäjänteistä ja monimuotoista, jossa huomioidaan myös pienet kehittämistarpeet.

Kehitysmyönteisyys merkittävä onnistumisen tekijä

Ammattilaiset kuvattiin kehitysmyönteisinä ja kehittämiseen sitoutuneina. Heidän ammattitaitonsa ja kokemuksensa ovat erittäin tärkeitä kehittämistyössä. Vaikka suurimmalla osalla ammattilaisista on halu olla mukana kehittämistoiminnassa, osa ammattilaisista saattaa olla väsyneitä kehittämiseen, erityisesti niillä alueilla, jotka kärsivät työntekijäpulasta ja työ on kuormittavaa. Kehittämistyö voidaan kokea tapahtuvan myös ylhäältä alaspäin ohjattuna, ylätason ilmiöihin suuntautuvana ja liian vieraana, jolloin kehittämistyöstä tulee toissijaista ja sen työtä keventävää vaikutusta on mahdotonta nähdä. Kehittämistyöhön sitoutumiseen vaikuttaa se, kuinka selkeä ja konkreettinen tavoite kehittämisellä on eli pystyvätkö ammattilaiset näkemään positiivisen hyödyn omaan työhön. Kehittämistyö edellyttää myös aikaa, koska perustyön ajankäytössä asiakas on aina ykkönen. Sosiaalityön ammattilaisia kehittämiseen motivoisi jatkuvan oppimisen rakenteet.

Kylsen mahdollisuudet hyvinvointialueen kehittämisessä

Kylse voisi toimia tutkimuslähtöisenä yksikkönä ja perustason kehittämisen keskuksena; kehittämistyön vetäjänä ja koordinaattorina, jolloin alueelliselle kehittämiselle tulisi yhtenäiset tavoitteet, toteutus olisi paikallista, seurannan ja sparrauksen tuki tulisi Kylsestä. Kylse tarjoaisi myös hankehallinnointia, koulutuksia sekä tukea hankehakemusten valmisteluun ja erilaisiin pilotteihin. Kylsen tehtävänä nähtiin myös sosiaalityön tutkitun tiedon hyödyntämisen jalkauttaminen käytännön työhön.

Kylse toimisi moniammatillisuuden ja integraation tukena. Esille nostettiin kansallisten toimintamallien jalostaminen Pirkanmaalle, mallien pilotointi ja laajentaminen koko hyvinvointialueelle sekä erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävien mittareiden kehittäminen. Kylse nähtiin konsultoivien erityistiimien pesäpaikkana ja keskeisenä toimijana palvelupolkuajattelun kehittämisessä. Esille nousi myös tarve henkilöille, joiden tehtävänkuvaan kuuluu tutkimusta ja kehittämistoimintaa tukeva toiminta. Toivottiin, että Kylsessä voidaan tarjota koulutusta esimerkiksi tiedolla johtamisesta, kirjaamisesta ja ammattilaiset voisivat olla mukana opiskelijoiden opetuksessa. Kylse nähtiin myös hyvänä maaperänä erilaisten työssäoppimisen mallien kokeiluun sekä työelämäharjoittelujaksojen käytännön opetukseen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa nähtiin tärkeänä.

Tarve Kylsen ja yliopiston pitkäjänteiselle yhteistyölle korostui. Peruspalvelujen monitieteellisen tiedon tuottaminen, tutkittu tieto pilottien vaikutuksista, sosiaalitutkimuksen yhdistäminen vahvemmin käytäntöön ja kehittämistyöhön yhdistyvä tutkimus ovat esille nousseita yhteistyön tavoitteita. Tärkeänä nähtiin peruspalvelujen tutkimuksen lisääntyminen.

Ideoitiin Kylsen koordinoimaa kehittäjäverkostoa, joka toimisi kehittämistyön koordinaattorina. Verkosto olisi osana hyvinvointialueen johtamista, jolloin kehittämistyö koskisi koko hyvinvointialuetta. Haastateltavat painottivat, että verkoston tehtävä ja tavoitteet tulee suunnitella huolella, jolloin vältytään päällekkäisiltä rakenteilta.

 

Teksti: Minna Koskimäki & Hanna Uotila

Kuva: Hanna Uotila

 

 

INSOTE-hanke

Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijaryhmän käynnissä oleva tutkimushanke nivoutuu kiinteästi Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistyöhön.

Integroitu työote uudistuvassa sote-keskuksessa: kohti dialogisuutta, osallisuutta ja tilallisuutta – INSOTE -hankkeen kiinnostuksen kohteena on nimensä mukaisesti integroidun työotteen jäsentäminen ja kehittäminen.

-Integroidulla työotteella tarkoitetaan ammattilaisten ja asiakkaiden asiantuntijuutta yhdistävää monialaista työotetta osana sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden uudistamisprosessia, hankkeen johtaja Aino Ritala-Koskinen avaa. -Keskiössä on asiakaskeskeisten käytäntöjen vahvistaminen ja integroidun työotteen muotoutuminen dialogisuuden, osallisuuden ja tilallisuuden näkökulmista.

Kompleksiset elämäntilanteet kiinnostuksen kohteena

Nykyistä parempi palvelujen integrointi tulee erityisesti esille paljon ja monia palveluja käyttävien ihmisten kohdalla. Voidaan puhua erityisen tuen tarpeessa olevista ihmisistä tai kompleksisissa elämäntilanteissa elävistä ihmisistä.

-Hankkeessa ollaan kiinnostuneita juuri ihmisten kompleksisista elämäntilanteista eli paljon ja monia palveluja käyttävistä ihmisistä, joiden kohtaamisessa ja heidän palvelujen koordinoinnissa sosiaalityöllä on hyvin keskeinen vastuu. Tyypillistä on ongelmien kasaantuminen ja pitkittyminen ja se, että palvelujärjestelmät eivät kohtaa kauhean hyvin, Ritala-Koskinen kertoo. Integroitu työote nähdään vastavoimana erilaiselle erikoistumiselle. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä miten tällaiset kompleksiset tilanteet tulevat tunnistetuksi ja kohdatuksi ja miten erilaisten ammatillisten osaamisten ja kokemusasiantuntijuuksien vuoropuhelu ja yhdistämisen tarve ja toteutuminen elää.

Hankkeessa tarkastellaan, miten integroitu työote muotoutuu yliopistollisen sote-keskuksen suunnittelu- ja kehitysvaiheessa ja myöhemmin tavoitteena on tutkia vakiintuneemmaksi muotoutuneita työkäytäntöjä. Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kehittäminen ja sosiaalityön tutkimusperustaisen työkulttuurin edistäminen.

-Käytännössä ollaan kiinnostuneita tulevaisuuden sote-keskuksen ja sen rakentamisesta isossa kuvassa, mutta sen lisäksi lähestytään teemaa kolmen tapauksen, casen näkökulmasta, Ritala-Koskinen jatkaa. Ollaan kerätty aineistoa paljon palveluja tarvitsevien aikuisten kohtaamisesta, vaikeiden ero- ja huoltoriitojen kohtaamisesta ja vapautuvien vankien kohtaamisesta ja näiden palvelujen kehittämisestä. Kaikki ovat sellaisia, joista on käynnissä ”monialaisen työn harjoituksia” ja pienimuotoisia kokeiluja. Monialaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen itsessään on iso kysymys.

Laaja ja monipuolinen aineisto tutkimustyön pohjana

Hankkeen tutkijat hyödyntävät ja keräävät monenlaisia aineistoja tutkimuksen perustaksi. Lisäksi järjestetyistä työpajoista ja opetuksesta syntyy materiaalia.

-Maakunnallisia sote-kehittäjiä ja hankejohtoa haastateltiin paljon palveluja tarvitsevien aikuisten kohtaamisen näkökulmasta, tutkijatohtori Arttu Salo taustoittaa. Olemme kiinnostuneita, miten asiakkaiden tunnistaminen tapahtuu ja miten heitä on ajateltu kohdattavan osana tulevaisuuden sote-keskusta. Samalla on piirtynyt kuvaa Kylsestä kehittäjien perspektiivistä.

INSOTE-hankkeessa tarkastellaan miten uusi sote-keskus tulevaisuudessa kohtaisi asiakkaan ja miten monialaiset palvelut rakentuvat. Integraatio, monialaisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä kuten koko tulevaisuuden sote-keskus ajatuksessa.

-Erityistä INSOTE-hankkeessa on oikeastaan se, että me ollaan päästy oikeasti seuraamaan ja tallentamaan monialaista asiakastyötä ja pilotteja. Ollaan päästy näkemään, mitä se käytännön taso voi olla ja mitä siellä tapahtuu. Se on yksi aineiston ainutlaatuisuus, mikä meillä on tässä käsissä, Salo summaa.

-Meillä on jalkautuva tutkimusote, eli me mennään mukaan sote-keskuksen tekemisen paikkoihin eli konkretian äärelle. Mennään katsomaan ja kuulemaan mitä palavereissa ja pilottikokeiluissa tapahtuu, Ritala-Koskinen korostaa.

Tutkitun tiedon jalkauttaminen työn alla

INSOTE-hankkeen mittava aineistonkeruu on päättynyt ja aineistojen analysointi ja julkaisujen työstäminen on parhaillaan käynnissä.  Alustavia tuloksia esitellään yhteistyökumppaneiden kanssa kolmessa teemallisessa väliseminaarissa. Hankkeen havainnoista on pidetty puheenvuoroja myös kansallisissa kehittämisseminaareissa sekä tieteellisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Hankeen päätösseminaari järjestetään loppuvuodesta 2022.

 

INSOTE-hankkeen tutkijaryhmä:

Hankkeen johtaja Aino Ritala-Koskinen
yliopistotutkija
aino.ritala-koskinen@tuni.fi

Kirsi Juhila
professori
kirsi.juhila@tuni.fi

Suvi Raitakari
yliopistonlehtori
suvi.raitakari@tuni.fi

Jenni-Mari Räsänen
yliopistonlehtori
jenni-mari.rasanen@tuni.fi

Arttu Salo
tutkijatohtori
arttu.salo@tuni.fi

Teija Hautanen
tutkijatohtori
teija.hautanen@tuni.fi

Vera Virokallio
tutkija
vera.virokallio@tuni.fi

Tuuli Kalari
väitöskirjatutkija
tuuli.kalari@tuni.fi

Kuva: Aino Ritala-Koskinen

Teksti: Hanna Uotila

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan KATI – PirKATI-hanke

Pirkanmaan KATI -hanke eli PirKATI-hanke on osa laajempaa Kotona asuminen teknologiat ikäihmisille KATI – ohjelmakokonaisuutta. Ohjelman tarkoituksena on edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. KATI-hankkeissa pilotoidaan ja otetaan käyttöön erilaisia kotona asumista tukevia teknologioita kuten etäseurantalaitteita, terveyden etämittauksia ja integraatioalustoja. Kaikkiaan KATI-hankkeita toteutetaan seitsemän ympäri Suomea. THL tukee hankkeiden työtä sekä tekee laajempaa arviointia pilotoitavien teknologioiden vaikutuksista.

KotiDigi-integraatioalusta tukemassa kotona asumista

PirKATI-hankkeen teknologiapiloteilla pyritään edistämään kotona asuvien ikääntyvien ihmisten oman toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tukemaan itsenäistä ja turvallista asumista. Hankkeessa kehitetään reaaliaikaisen seurannan ja toiminnanohjauksen mahdollistavaa Kotidigi-integraatioalustaa, joka yhdistää asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan käyttämän etä- ja hyvinvointiteknologian tuottaman tiedon. Tiedon avulla asiakkaiden hyvinvoinnin haasteisiin pystytään tarttumaan ennaltaehkäisevästi ja vähentämään sairaalahoidon tarvetta.

-Parhaillaan laajennamme alustan käyttöä sekä pyrimme ottamaan käyttöön lisää Kotidigi-yhteensopivia itse- ja omahoitoa tukevia teknologioita. Tavoitteena on saada prosessi toimivaksi ja yritysten ekosysteemi luotua, projektipäällikkö Pia Turunen kertoo.

Projektisuunnittelija Saku Suominen korostaa laitehankinnoissa ja teknologioiden kartoituksessa arviointia siitä, että yrityksillä on perusteet kunnossa ja näyttöä toiminnassa.  – On tärkeää, että markkinoilta löydetään sellaiset teknologiat, joiden kanssa on järkevä edetä, Suominen sanoo.

Hanke on edennyt hyvin ja Kotidigin ja palvelukokonaisuuteen liitettävien laitteiden rajapintakuvaus on saatu aukikirjoitettua. Tavoitteena on mahdollistaa avohoidon 24/7 päivystys, joilla vähennetään kotihoidonasiakkaiden sairaalapalvelujen käyttöä ja saavutetaan taloudellisia hyötyjä.

-Meillä on hyvät lähtökohdat siihen, kuka sitten tätä jatkaakaan hankkeen päätyttyä, työryhmä iloitsee. -Kotidigi-kokonaisuuden jalostaminen ja monitieteelliset näkökulmat ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Ammattilaisten digitaitojen vahvistaminen keskeistä

PirKATI-hankkeessa tavoitetaan myös kotihoidon ammattilaisia. Heidän digitaitojen kehittyminen on tärkeää, mikä osaltaan mahdollistaa myös laitekannan vahvistumisen. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kytkeytyy kiinteästi digiosaamisen lisäämiseen. Yhteistyötä tehdään mm. Tredun hyvinvointiteknologiakoulutuksen sekä TAMKin GerDigiGame-hankkeen kanssa.

-Koulutukselliset asiat ovat nousseet ihan selkeästi esille. Koulutus on niin keskeinen kulmakivi tähän asiaan liittyen, projektisuunnittelija Mari Kovanen korostaa.

Laitekannan lisääminen kotihoidon arkeen ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa.

-Työntekijät kokevat kaiken lisätyönä ja on yllättävän työlästä viedä uutta teknologiaa kotihoidon ammattilaisten käyttöön nyt, kun he työskentelevät ihan äärirajoilla. Ollaan huomattu, että kotihoidon resurssitilanne on kammottava, Turunen kuvaa. -Lisäksi hankkeessa tehtävä arviointikokonaisuus on hyvin laaja. Tietojen kerääminen ikääntyneiltä ihmisiltä kohdistuu suoraan kotihoidon henkilöstölle ja olen itsekin punninnut, että missä vaiheessa ei enää voi pyytää mitään, Suominen kertoo.

Muitakin haasteita on hankeaikana kohdattu.

-Maailmanlaajuinen komponenttipula on tuonut haasteita. Ei kerta kaikkiaan saa tavaraa! Lisäksi koronapandemia on vaikeuttanut kilpailutuksia ja niiden aloittaminen on viivästynyt, Turunen summaa. -Onneksi hanke saa jatkoaikaa neljä kuukautta, eli toimitaan huhtikuun 2023 loppuun saakka.

Toimintamallit arjen tueksi

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on toimintamallien kehittäminen teknologiatuetun kotona asumisen asiakaspolun vaiheisiin. Toimintamallit kuvataan asiakkaan, työntekijän ja teknologian näkökulmista. Olemassa olevat toimintamallit löytyvät Innokylästä.

-Osa toimintamalleista on suoraan teknologian ympärille ja osa siihen liitännäisiä asioita, Kovanen tarkentaa. -Lokakuussa toimintamallit ovat kuvattuna, jonka jälkeen alkaa varsinainen juurrutustyö.

-Voidaan sanoa, että ollaan edelläkävijöitä. Nythän esimerkiksi Pirkanmaan alueella on tosi kirjavaa se, miten eri teknologioita otetaan käyttöön ja mitkä ovat kriteerit niiden saamiseen. Tavoitteena onkin, että saataisiin juurrutettua toimintamalleja käytäntöön, Turunen kertoo.

Kustannusten ja hyötyjen näkyväksi tekeminen

Hankkeen puitteissa laaditaan alueellinen arviointisuunnitelma sekä toimintokohtaiset arviointisuunnitelmat, jotka kohdennetaan valittuihin teknologioihin. Arvioinnissa tarkastellaan taloudellisia-, hyvinvointi- ja henkilöstövaikutuksia sekä arvioidaan teknologiaratkaisujen käytettävyyttä sekä toimivuutta palveluprosessin ja tietojärjestelmien kanssa. Ikääntyneiden ihmisten ja heidän läheisten omiin käyttökokemuksiin teknologiaratkaisuista kiinnitettään myös huomiota.

Hankkeen itsearviointi tehdään osittain yhteistyössä Tampereen yliopiston tietojohtamisen yksikön tutkijoiden kanssa.

-Arvioinnissa hyödynnetään jo aiemmin kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön tuloksia kustannus-hyötypotentiaali eli KUHA-mallin näkökulmasta, tietojohtamisen yliopisto-opettaja Virpi Sillanpää tarkentaa.

– Mallin avulla saadaan osoitettua, voidaanko digitalisaatiolla ja hyvinvointiteknologioilla tuottaa kustannushyötyä, Suominen kertoo. -On äärimmäisen tärkeää tietää kuinka monta sairaalapäivää vältetään etähoivalla ja mikä kotihoidon palveluprosesseissa muuttuu teknologiaa hyödyntämällä. Tällainen toiminta olisi jatkossa tarpeellista, Turunen summaa.

Lisäksi hankkeen itsearvioinnin kokonaisuudessa tehdään arviointia esimerkiksi omaishoitajaperheiden, ikäihmisten, teknologian käytettävyyden, henkilöstön työhyvinvoinnin sekä täydennyskoulutuksen näkökulmista. Muita yhteistyökumppaneita itsearvioinnissa ovat mm. Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry, Pirte, Nursie Health Oy, Tredu, Tampereen kaupungin diabetesvastaanotto sekä Pirkanmaan osatoteuttajakunnat.

Projektiryhmä:

Projektipäällikkö
Pia Turunen
pia.turunen@tampere.fi

Projektisuunnittelija
Saku Suominen
saku.suominen@tampere.fi

Projektisuunnittelija
Mari Kovanen
mari.kovanen@tampere.fi

Hankkeen omistaja
Mari Patronen
mari.patronen@tampere.fi

Kuva: PirKATI projektiryhmä
Teksti: Hanna Uotila