Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus

Havainnekuva Kaupin yliopistollisen sote-keskus rakennuksesta-

Kaupin yliopistollinen sote-keskus tarjoaa toimintaympäristön konkreettiselle asiakkaiden elämäntilanteisiin pohjautuvalle tutkimus- ja kehittämistyölle. Sen fokuksina ovat peruspalvelut, monitieteisyys ja henkilöstön kehityspanos jatkuvan oppimisen periaattein. Kylse on osa tulevan hyvinvointialueen TKIO-kokonaisuutta. Samalla se on aito sote-keskus, joka tarjoaa laajat hyvinvointipalvelut noin 60 000 asukkaalle Tampereen itäisellä keskusta-alueella. Lisäksi Kylse tukee, yliopistosairaaloiden tapaan, paitsi Pirkanmaan, myös laajemman yhteistoiminta-alueen ja koko maan kattavaa TKIO-toimintaa sekä alueen sote-ekosysteemin yhteistyötä.

Tavoitteena on olla kansallinen edelläkävijä perustason sote-palvelujen TKIO-toiminnassa. Tällöin sillä on yliopistosairaalan roolia vastaava tehtävä perustason palveluissa. Lisäksi se on toimija, joka rakentaa integraatiota perus- ja erityistason välillä.

Yliopistollisuus syntyy tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta, joka vastaa kehittämisen tarpeisiin. Sote-keskus on mukana ja etsii uusia tutkimusalustoja, joihin sen laaja oma sekä hyvinvointialueen asiakaskunta voi tarjota kiinnostavia tutkimusaiheita monitieteiselle lähestymistavalle. Kumppanina ovat korkeakouluyhteisö ja niiden tutkimusalustat kuten Towards Effective and Equitable Welfare Services (TRANSFORM).

Tälle sivulle päivitämme tietoja Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentumisen edistymisestä.

SISÄLLYS:
Selvitysraportti
Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen seminaarit
Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen yhteistyöfoorumin tapaamiset (YFO)
Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen kehittämisestä lyhyesti (videoita)

 

Kaupin yliopistollinen sote-keskus

Kuvaus Kylsen suunnittelun nykytilanteesta ja aikataulutavoitteesta 7.6.2022.

 

 

SELVITYSRAPORTTI:

Tampereen korkeakouluyhteisö Kylse-yhteistyössä: Selvitysraportti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuuksista

15.9.2022

Kaupin yliopistollisessa sote-keskuksessa yhdistetään Tampereen korkeakouluyhteisön ja koko Pirkanmaan hyvinvointialueen osaaminen

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (Kylse) kehittäminen on käynnistynyt Tampereen korkeakouluyhteisössä. Juuri julkaistun laajan selvitysraportin perusteella Kylse-yhteistyön nähdään tuottavan etuja sekä korkeakouluyhteisölle että hyvinvointialueelle. Uusi sote-palvelujen tutkimukseen vahvasti nojaava monitieteinen ja -ammatillinen yhteistoimintamalli hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi on varsin kiinnostava myös kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna.  Selvityksestä käy ilmi, että Kylse-yhteiskehittämiseen kohdistuu paitsi odotuksia ja toiveita, myös intoa ja halua tuoda omaa osaamistaan kiinnostavan uuden avauksen suunnittelutyöhön ja toimintaan.

Kaupin alueelle Tampereelle, yliopistosairaalan ja korkeakoulujen kampusalueelle, rakentuu lähivuosina uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Kaupin yliopistollinen sote-keskus (Kylse) yhdistää sote-palvelujen tarjontaa, koulutusta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa saman katon alle sekä tarjoaa autenttisia oppimisympäristöjä.

Kylse tulee olemaan tietyn väestöryhmän palveluyksikkö, mutta samaan aikaan myös TKIO-toimintaan vahvasti kytkeytynyt laajempi verkosto. Kylsestä tarjoutuu brändi monitoimijaiselle toiminnalle, joka mahdollistaa myös TKI-resurssien hankkimisen.

Tuoreen selvityksen mukaan sekä Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijat ja kehittäjät että Pirkanmaan kuntien sote-alan ammattilaiset pitävät tärkeänä erityisesti monitieteisen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista. Yhteistyön ja verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ovat keskeisiä Kaupin tulevan sote-keskuksen toiminnassa.

Selvitysten keskeisten löydösten perusteella Kylse-yhteistyö muodostaa korkeakouluyhteisöä innostavan uutta tutkimus- ja opetustoimintaa mahdollistavan strategisen avauksen. Se herättää laajaa kiinnostusta ja siinä nähdään merkittävä potentiaali. Kylse-yhteistyölle on siis selvää kiinnostusta paitsi korkeakouluyhteisön sisällä monitieteisesti, mutta myös hyvinvointialueen toimijoiden keskuudessa laajasti.

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu päättivät johtoryhmissään 14.6.2022, että korkeakouluyhteisö sitoutuu olemaan mukana Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen toimintojen suunnittelussa sekä osallistumaan jaetuista tehtävistä ja tiloista koituviin kustannuksiin siltä osin kuin myöhemmin suunnittelussa sovitaan.

Julkaistussa selvityksessä tulee esille yliopiston ja ammattikorkeakoulun mahdollisuudet tarjota hyvinvointialueelle analyyttista kyvykkyyttä palvelujärjestelmän kehittämiseen ja alueellisten hyvinvointiongelmien jäsentämiseen. Korkeakouluyhteisöllä on myös avainosaamista yliopistollisen sote-keskuksen kehittämisessä kansalliseksi ja kansainväliseksi edelläkävijäksi. Yhteistyö lisää sote-alan tutkimuksen mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.

Yliopistollisen sote-keskuksen toiminnan keskiössä on, miten tutkittu tieto ja opetus saadaan vietyä käytännön asiakastyöhön. Nyt käytännön yhteistoimintaa kehitettäessä onkin tehtävä selkeä polku, miten se tehdään, miten tieto viedään yhteiskuntaan ja siten palveluja kehitetään vaikuttavammiksi.

Hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi syyskuun lopussa Kylse-hankkeen osaksi investointiohjelmaansa ja Kylse-yhteistyön kehittäminen jatkuu korkeakouluyhteisössä aktiivisesti niin erilaisissa työryhmissä kuin muodostetussa Kylse-kehittäjäverkostossa.

15.9.2022 julkaistu selvitysraportti: LINKKI

Lisätietoa:

Ulriika Leponiemi, koordinaattori, TRASNFORM-tutkimusalusta ulriika.leponiemi@tuni.fi

Hanna Uotila, TKI-asiantuntija, hanna.uotila@tuni.fi

Teksti Hanna Uotila & Ulriika Leponiemi

 

 

KAUPIN YLIOPISTOLLISEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN SEMINAARIT

 

Kylsen vaikuttavuusseminaari ja työpajat

29.11.2022

Kylsen vaikuttavuusseminaari kokosi yhteen Tampereen kaupungin valtuustosaliin vaikuttavuudesta ja monialaisesta tiimitoiminnasta kiinnostuneita tutkijoita ja kehittäjiä verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkoituksena oli koota yhteen seminaarin teemoista kiinnostuneita korkeakouluyhteisön ja tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijoita ja saada alulle tutkimus- ja kehittämishankkeiden ideointi.

Aamupäivän aikana kuultiin puheenvuoroja tutkimus- ja kehittämistyön eri näkökulmista. Tilaisuuden avasi palvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalveluista. Hän toi esille Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen tavoitteita. Hän korosti, että tavoitteena on mahdollistaa asiakaspalveluympäristö, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille on tarjolla yhteiset oppimisprosessit ja mahdollisuus kouluttautua yhdessä yhteisiin tehtäviin. Lisäksi tavoitteena on opetuksen, peruspalvelujen ja tutkimustoiminnan kiinteä yhteys. Keskeistä on, että yhteydet voidaan luoda jo ennen Kaupin yliopistollisen sotekeskuksen seinien valmistumista.

Tenure track -professori Leena Mikkola informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta nosti puheenvuorossaan esille tiimin vuorovaikutuksen kehittämisen ja tutkimuksen kohteena. Hän kuvasi vuorovaikutuksen ja viestinnän roolia moniammatillisessa yhteistyössä ja korosti viestinnän olevan yhteistyön ydinprosessi. Viestinnän avulla rakennetaan yhteistä visiota, keskinäistä arvostamista, luottamusta ja kunnioitusta. Hyvä moniammatillinen tiimiviestintä mahdollistaa jaetun vision, tiedon, tilan ja halun yhteistyöhön. Moniammatillisten tiimien vuorovaikutuksen kehittämisessä tulisi huomioida viestinnän moniulotteisuus, kontekstisidonnaisuus sekä pyrkiä rajapinta-ajattelusta yhdyspinta-ajatteluun. Tutkimuksen kautta olisi tärkeä kehittää hyvän tiimin vuorovaikutuksen kriteerejä sekä muokata rakenteita vuorovaikutusta tukevaksi.

INSOTE-hankkeen tutkijat tutkijatohtori Arttu Salo ja väitöskirjatutkija Tuuli Kalari yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta nostivat esille tutkimuksen paikkoja ja tarpeita käytännön kehittämisessä. Aluksi Salo kuvasi INSOTE-hanketta, minkä jälkeen Kalari nosti esille käytännön kokemuksia vuorovaikutustutkimuksen tekemisestä ruohonjuuritason asiakaskohtaamisista. Hankkeessa aineistonkeruu tehtiin yhteistyössä asiakkaan ja ammattilaisten kanssa. Tämä tarkoitti sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Asiakasrajapinnassa tehtävään tutkimukseen liittyvät eettiset, juridiset ja käytännölliset asiat sekä lupaprosessit ovat aikaa vieviä ja työläitä. Samoin monialaista tukea tarvitsevien ja vaikeissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden tavoittaminen ja heidän rekrytoimisensa tutkimuksen osallistujaksi ei ollut helppoa. Lisäksi ammattilaisten motivoiminen arjen kiireen keskellä osallistumaan tutkimukseen toi omat haasteensa. Tutkimus toi mukanaan myös merkittäviä mahdollisuuksia. Sote-uudistuksen tavoitteet tulevat todeksi lopulta arjen käytännöissä, auttajien ja apua tarvitsevien ihmisten kohtaamisissa, jolloin tärkeää on tietää ja ymmärtää mitä näissä kohtaamisissa tapahtuu. Asiakas näyttäytyy tutkimuksessa monialaisen tiimin tasa-arvoisena jäsenenä, jolloin puhutaan moniammatillisen tiimin sijasta monialaisesta tiimistä. Asiakkailla on oikeus saada näkemyksensä kuuluviin omista ongelmista huolimatta.

Transform-tutkimusalustan johtaja, professori Samuli Pekkola johtamisen ja talouden tiedekunnasta valotti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alkumetrejä. Hän kuvasi, miten idea TKI-hankkeelle voi tulla monesta lähteestä. Tavallisimpia ovat käytännön tarpeesta tai ongelmasta, kirjallisuudessa löytyvästä aukkokohdasta tai kollegan kanssa käydystä keskustelusta lähtevä idea. Toisaalta rahoitushakukuulutus voi myös toimia tutkimus- ja kehittämishankkeen idean lähtökohtana. Idean jälkeen tarvitaan keskusteluja, tapaamisia ja työpajoja eri tahojen kanssa, mahdollisia esitutkimuksia ja kirjallisuuteen perehtymistä. Tämän avulla muodostetaan tutkimusryhmä ja varsinainen tutkimussuunnitelman tai rahoitushakemuksen työstäminen voi alkaa. Pekkola nosti esille myös tutkimus- ja kehittämisidean ”myymisen” muille niin kollegoille, omalle organisaatiolle kuin TKI-kohteille kuten yrityksille ja julkisorganisaatioille. Rahoittajille idean myyminen on keskeistä, että TKI-hanke saa resurssit aloittaa toimintansa. Transform-tutkimusalusta toimii edellä kuvatun alkuvaiheen tukena.

PirSOTE-kehittäjät projektipäällikkö Tiina Piispanen ja projektisuunnittelija Hanna Niskanen Tampereen kaupungilta kuvasivat Minun tiimini -mallin lähtökohtia. Piispanen kertoi mallin keskiössä olevan avun tarvitsijan tarpeiden mukaan rakentuvan asiantuntijatiimin. Tavoitteena on saumaton palvelukokonaisuus, jonka järjestämisessä ammattilaiset jakavat vastuuta ja yhdistävät osaamisensa. Mallin keskiössä oleva asiakaslähtöinen ja systeeminen työote tekevät asiakastyöstä vaikuttavampaa. Mallia on kokeiltu ja kehitetty PirSOTE:n Kehitetään yhdessä -sote-pilotissa Koilliskeskuksessa Tampereella vuonna 2022 ja se tulee olemaan yksi keskeisimmistä toimintamalleista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Niskanen korosti asiakasosallisuuden merkitystä kehittämistyössä. Koilliskeskuksen pilotin kehittäjäasiakastoiminta, asukasillat ja kokemusasiantuntijan työskentely kehittäjätyöryhmän jäsenenä ovat hyviä esimerkkejä asiakkaan omakohtaisen kokemuksen käyttämisessä kehittämistoiminnassa. Tuloksena syntyy osallisuuden vahvistumista, pilotin toimijoiden ymmärryksen lisääntyminen asiakasosallisuuden merkityksestä sekä kehittäjäasiakkaiden työn jatkuminen eri yhteyksissä. Monialaisen yhteistoimijuuden vahvistuminen sekä asiakasosallisuuden myötä palvelujen kehittyminen ovat toiminnan mahdollisuuksia.

Seminaarin iltapäivä hyödynnettiin työpajatyöskentelyyn. Työpajoissa työstettiin tutkimus- ja kehittämishankeideoita kolmessa työryhmässä: ammattilaisten ja asiakkaan näkökulma monialaisen tiimityön vaikuttavuudessa, monialaisen tiimitoiminnan rakentamisen ja levittämisen näkökulma sekä monialaisten tiimien johtamisen näkökulma. Ryhmissä verkostoiduttiin, käytiin vilkasta ja innostunutta keskustelua tärkeänä koettujen teemojen äärellä. Löydettiin useita tutkimus- ja kehittämishankeideoita, joista osa jalostui lyhyen työpajan aikana tutkimuskysymyksiksi. Ryhmät jatkavat työskentelyä ideoiden parissa. Yhteiset kiinnostuksenkohteet sekä vahva tahto- ja tarvetila yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle oli jaettua seminaariin osallistujien kesken.

Teksti ja kuva Hanna Uotila

Vaikuttavuusseminaarin kaikki esitykset ovat erikseen saatavissa täällä

 

 

Kylse-seminaari

15.9.2022

Tampereen korkeakouluyhteisö Kylse-yhteistyössä: Selvitysraportti Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuuksista julkaistiin Transform-tutkimusalustan ja Kylsen kehittäjä- ja tutkijaverkoston järjestämässä seminaarissa 15.9.2022. Seminaari kokosi yliopiston Virta-rakennukseen ja etäyhteyksien päähän noin 80 Kylse-yhteistyöstä innostunutta korkeakouluyhteisön ja hyvinvointialueen tutkijaa ja kehittäjää.

Seminaari koostui tiiviistä puheenvuoroista, joissa esiteltiin selvitysraportin keskeisiä tuloksia. Seminaarin jälkeen kokoontui Kylse-kehittäjäverkosto keskustelemaan Kylse-yhteistyön suunnittelun suuntaviivoista.

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kuvasi aloituspuheenvuorossaan Kylse-yhteistyön mahdollistamaa lisäarvoa korkeakouluyhteisölle sekä yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia Kylselle ja laajemmin hyvinvointialueelle. Lisäarvona nähtiin yhteistyön kautta mahdollistuva tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys sekä mahdollisuuksien tarjoaminen uuden sukupolven opetusmalleille. Myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus nähtiin Kylsen kautta tärkeänä. Tiivis korkeakouluyhteys tuotiin esille merkittävänä osaamista ja osaajia houkuttelevana kilpailukykytekijä Pirkanmaan hyvinvointialueella.

TKI-asiantuntija Hanna Uotila kuvasi kyselyyn perustuvia tuloksia korkeakouluyhteisön tutkijoiden ja kehittäjien tuen tarpeista ja kehittämiskohteista Kylse-yhteistyössä. Esille nousi yhteistyön vahvistaminen ja monialaisuuden tukeminen, riittävien resurssien mahdollistaminen, tutkimusinfrastruktuuriin, tulosten implementointiin ja viestintään liittyvä tuki sekä toive Kylsen ottavan vastuuta peruspalvelujen TKI-kentän koordinoinnista. Kaivattiin strategisia suuntaviivoja peruspalvelujen TKI-kentälle, riittävän pitkäjänteistä rahoitusta ja monimuotoista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kylse nähtiin strategisesti keskeisenä avauksena ja sen potentiaali nähtiin tiedon ja osaamisen kasvun myötä uudenlaisen synergian mahdollistumisessa.

Kehittämiskoordinaattori Minna Koskimäki esitteli Kylse-yhteistyötä opetuksen näkökulmasta perustuen opetussuunnitelmatyöhön osallistuvien työpajojen antiin. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuvat korkeakouluyhteisön edustajat näkevät Kylsen jatkuvan oppimisen ympäristönä sekä pedagogisen kehittämisen ja testaamisen ympäristönä, joissa koulutusorganisaatioiden ja Kylsen yhteinen tutkimus on opetuksen perusta. Kylsen toivottiin olevan käytännön yhdyspinta, jossa voidaan toteuttaa ja kehittää opetusta ja oppimista ja siihen liittyvää tutkimusta. Kylsen vahvuuksina todettiin olevan moniammatillisuus, monitieteisyys ja näiden tuomat mahdollisuudet kehittää opetussuunnitelmia vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksiin.

Transform-tutkimusalustan tutkimusapulainen Tuulia Lahtinen nosti esille Tampereen kaupungin sote-toimijoiden haastatteluista esiin nousseita tutkimustarpeita. Vaikuttavien peruspalveluiden kehittäminen ja implementointi, palvelutarpeeseen vastaaminen asiakaslähtöisesti, ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ja osaamisen edistäminen sekä monialaisen työskentelyn mahdollistaminen nousivat esille neljänä teemana. Selvitykseen mukaan toimivan Kylsen rakentamiseksi olisi keskeistä tutkia nykyisen järjestelmän ongelmakohtia, jotka liittyvät mm. tietämättömyyteen toimialojen välillä sekä tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välisen yhteistyön puuttumiseen.

Kommenttipuheenvuorossa kehittämispäällikkö Jarkko Lumio korosti, että puitteet Kylse-tekemiselle on rakennushankkeen edistymisen myötä olemassa, mutta sisällön kehittäminen on keskeisessä asemassa, johon nyt tulee keskittyä. Lakimuutokset näyttävät mahdollistavan peruspalvelujen vastaavan toiminnan kuin mitä yliopistosairaalat ovat tehneet, mutta hyvinvointialueen päätettävissä on, tuleeko näin tapahtumaan. Perupalveluihin tulisi saada nämä rakenteet ja korkeakouluista tulisi aktiivisesti viestiä tästä tarpeesta.

Tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan Kylse-yhteistoiminnan olevan aloite, jolla on eurooppalaisia implikaatioita. Suomi on ollut edelläkävijä jo aikaisemmin ja nyt jättimäisen sote-uudistuksen myötä katseet kääntyvät yhä enemmän Suomen suuntaan. Kylse tarjoaa alustan, jossa voidaan tehdä TKI-aloitteita ja uudenlaista opetusta, jota kaivataan koko Euroopassa. Alusta mahdollistaa kilpailukyisen rahoituksen hakemisen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja sitä kautta voimavarojen yhdistäminen TKI-toiminnan kasvattamisessa mahdollistuu.

Selvitysten keskeisten löydösten perusteella Kylse-yhteistyö muodostaa korkeakouluyhteisöä innostavan uutta tutkimus- ja opetustoimintaa mahdollistavan strategisen avauksen. Se herättää laajaa kiinnostusta ja vastauksissa nousee esiin siinä nähty potentiaali. Kylse-yhteistyölle on siis nähtävissä selvää kiinnostusta paitsi korkeakouluyhteisön sisällä monitieteisesti, mutta myös hyvinvointialueen toimijoiden keskuudessa laajasti.

Seminaarin jälkeen kokoontui Kylse-kehittämisverkosto keskustelemaan kehittämistyön etenemisestä. Kehittämisverkosto kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2022 loppupuolella. Verkostoon voi edelleen ilmoittautua mukaan.

Selvitysraportti löytyy täältä.

Tallenne seminaarista löytyy täältä.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Jonne Renvall

 

 

KAUPIN YLIOPISTOLLISEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN YHTEISTYÖFOORUMIN (YFO) TAPAAMISET: 

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) toukokuinen tapaaminen

31.5.2023

Toukokuun yhteistyöfoorumi kokoontui Pirkanmaan hyvinvointialueen Integraation vastuualueen tiloissa (Finn-Medi 6–7). Etäyhteyksin tapahtuneiden tapaamisten jälkeen kasvokkainen tapaaminen otettiin ilolla vastaan ja keskusteltavaa olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Tapaaminen painottui pienryhmätyöskentelyyn ja pilotti-ideoiden kehittelyyn.

Tapaamisen aluksi keskusteltiin ns. kylsemäisestä toiminnasta. Osallistujat kertoivat mitä kylsemäistä heidän organisaatioissaan on jo olemassa tai mitä on suunnitteilla. Kuvattiin erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, valmiita raportteja ja aiheeseen liittyvää koulutusta. Monialaisuus ja monitieteisyys nousi puheenvuoroissa keskeisenä elementtinä.

Pirhan suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio esitteli kuusi kylsemäisen toiminnan kulmakiveä. Ensimmäisen kulmakiven muodostaa kylsemäisyyden kohdistuminen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen TKIO-kentälle. Kylsen perustan luo sen tarjoama palvelutoiminta, Kylsen ollessa yksin Pirhan sote-palveluja tuottava yksikkö. Toisena kulmakivenä on asiakasrajapinta, TKIO-toiminnan painottuessa asiakkaiden elämäntilanteisiin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Kolmas kulmakivi on monialaisuus ja -tieteisyys, mikä tarkoittaa vähintään kahden tieteenalan näkökulmien yhdistämistä tutkimus, kehittämis- ja opetustoiminnassa. Neljännen kulmakiven muodostaa työntekijöille mahdollistettavat kehittymispolut ja yhdistetyt roolit kehittäjänä/tutkijana ja käytännön ammattilaisena. Tämä työkuvan laajentuminen koetaan työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Tutkimukseen perustuva opetus ja jatkuvan oppimisen periaate ovat kylsemäisyyden viidensiä kulmakiviä. Kylse yhdistää tutkimuksen intressejä käytäntöjen kehittämisen ja oppimisen intresseihin, jolloin tutkimusten tuloksia jalkautetaan käytäntöön opetuksen kautta. Kuudennen kulmakiven muodostaa vahva yhteistyö korkeakouluyhteisön, alueellisten oppilaitosten, järjestöjen, sote-toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vaikka Kylse-rakennuksena ei ole vielä hetkeen valmis, ryhdyttiin pohtimaan mitä voimme yhdessä tehdä jo nyt. Esillä oli Kylsen erikoispiirteet ja siihen sopiva toiminta pilottien ja hankeaihioiden kautta. Kylsen toivottiin olevan tutkitun tiedon lähde, paikka jossa voisi ketterästi kokeilla erilaisia toimintamalleja ja jossa tutkimustulokset juurrutetaan käytäntöön kattaen koko hyvinvointialueen. Käsitteenä kylsemäisyys tuntui olevan hyvin Kylsen tulevaa toimintaa kuvaava.

Osallistujat jakaantuivat kolmen teeman alle keskustelemaan ja pohtimaan tulevia pilotteja ja hankkeita. Yhdessä työryhmässä pohdittiin liikuntaklinikan mahdollisuuksia osana Kylseä. Keskusteltiin millaisia palveluja klinikka voisi tarjota, kenelle ne olisivat suunnattu ja miten klinikalle ohjataan asiakkaita. Tärkeänä koettiin, että klinikka palvelisi kaikkia ikäryhmiä ja erityisesti vähän liikkuvia ihmisiä. Keskustelussa oli mm. kuntokartoitukset, mielenhyvinvoinnin huomioiminen, ravitsemusneuvonta, luontoliikunnan merkitys ja yhteistyö esim. urheiluseurojen sekä Hakametsä Sport Campuksen kanssa. Työryhmä piti tärkeänä kartoittaa alan toimijoilta, millaisia tarpeita ja toiveita liikuntaklinikalle on ja mihin siellä tulisi keskittyä. Keskustelua jatketaan pian.

Toinen työryhmä pohti monialaisuutta ja siihen liittyviä pilotointitarpeita. Tärkeänä nostettiin esille monialaisen työskentelyn kirkastaminen ja tunnistaminen: mitä sillä tarkoitetaan ja mistä suunnasta sitä lähdetään tarkastelemaan: asiakas-, elämäntilanne vai ilmiölähtöisesti. Keskustelussa oli esillä myös Minun tiimini toimintamalli, joka valittu Pirhassa monialaisen yhteistyön tekemisen tavaksi liittäen asiakkaan tilanteen ympärille myös muut toimijat kuin soten. Työryhmä pohti tietyn asiakassegmentin valintaa monialaisen työskentelyn harjoittelemiseksi ja kehittämiseksi. Todettiin, että niin opiskelijoiden kuin ammattilaisten ymmärryksen laajentaminen todellisten asiakkaiden parissa on keskeistä. Pilottia suunnitellessa tulee varmistaa, että tarvittavat ammattilaiset ovat jo olemassa ja saatavilla. Keskustelussa nousi esille myös kysymys siitä, miten monialaisen tiimin toimintaan vaikuttaa se tunteeko ammattilaiset toisensa.

Kolmas työryhmä keskittyi opetus- ja tutkimusklinikan mahdollisuuksien pohdintaan. Keskeisenä pidettiin sitä, että opetusklinikka olisi oppimisen paikka niin opiskelijoille kuin ammattilaisille. Opetusklinikalla toimisivat ammattikorkeakoulun ja yliopiston tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä maisteri-, YAMK- ja jatko-opiskelijat. Tärkeänä pidettiin opiskelijoiden törmäyttämistä täydennyskoulutuksessa olevien samoin kuin ammatissa toimivien sote-ammattilaisten kanssa. Työryhmä korosti aitojen asiakastyön tilanteiden mahdollistamista ja monialaisista palveluista hyötyvien asiakkaiden kohtaamisia. Pilotin suunnittelun ensimmäisen askeleen nähtiin olevan kartoituksen tekeminen siitä, mitä, miten ja missä monialaista työskentelyä jo tehdään ja mitä olemassa olevista käytännöistä voidaan oppia ja hyödyntää. Ehdotettiin opetusklinikka kokeilua pienimuotoisen pilotin avulla.

Kylsen rakentaminen voidaan aloittaa pilottien sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla jo nyt, vaikka rakennushanke ei ole vielä alkanutkaan. Nyt on hyvä hetki tuoda esille näkemyksiä ja omaa osaamista Kylsen kehittämisessä. Toivommekin, että saisimme uusia pilottiehdotuksia ja hankeaihioita, joiden avulla Kylsen kehittäminen ottaa seuraavan askeleen. Pirha ja sen integraatiovastuualue tukee parhaiksi arvioitujen hankeideoiden jalostamista hankeaihioiksi ja valmiiksi rahoitushakemuksiksi.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixabay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) maaliskuinen tapaaminen

30.3.2023

Maaliskuun yhteistyöfoorumissa esittäytyi Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson. Kristiansson siirtyi Pirhaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta ja omaa pitkän tutkija- ja johtajakokemuksen. Hänen erikoisalaansa ovat genomiikka ja kansansairaudet.

Pirhassa Kristiansson aloitti alkuvuodesta 2023. Vastuualueena hänellä on hyvinvointialueen TKIO-toiminta, joka sijoittuu strategisen ohjauksen tehtäväalueelle. Työyhteisöön TKIO-vastuualueella kuuluu läheisesti tutkimusjohtaja Tarja Laitinen ja TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus. TKIO-vastuualue tekee tiivistä yhteistyötä Pirhan integraatiovastuualueen kanssa.

Tutkimus- ja kehitysjohtaja vastaa hyvinvointialueen tutkimuksen, koulutuksen ja opetuksen sekä kehittämisen ja innovaatiotoiminnan prosessien johtamisesta, ohjaamisesta ja kehittämisestä. Hän vastaa kumppanuuksien rakentamisesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä TKIO-yhteistyöstä sote-sektorin sekä opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi hänen tehtäväalueeseensa kuuluu strategisesta yhteistyöstä ja toimeksiantopalveluista vastaaminen.

Hyvinvointialueen TKIO-toiminta koostuu mm. harjoittelu- ja opiskelijapalveluista, jatkuvan oppimisen palveluista, tutkimusten hallintopalveluista, toimikuntapalveluista, jatkuvan kehittämisen ja kehitysohjelmien palveluista sekä hankekehittämisestä ja yritysyhteistyöstä. TKIO-vastuualueen sisällä on jaettu tehtäväalueita siten, että tutkimusjohtaja Laitinen työskentelee strategiseen tutkimukseen liittyvien teemojen parissa kuten tutkimusyhteistyö, tutkijaverkostot ja tutkimusrahoitus. TKIO-palvelujohtaja Luojus vastaa koulutukseen ja oppimiseen liittyvistä teemoista kuten  hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön ja oppilaitosten yhteistyöstä, harjoittelu- ja opiskelupalveluista sekä jatkuvan oppimisen palveluista sekä Pirha-akatemian kehittämisestä.

Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen on osa TKIO-vastuualueen kehittämistoimintaa. Fyysisen Kylse-rakennuksen suunnittelu tapahtuu strategiajohtaja Arto Rannan alaisuudessa. Lisäksi kansallisen vaikuttavuuskeskuksen kehittäminen sisältyy TKIO-vastuualueen toimintaan.

Parhaillaan on käynnissä Pirhan ja Tampereen korkeakouluyhteisön väliseen TKIO-yhteistyöhön liittyvät sopimusvalmistelut. Työn alla on mm. puitesopimus, Kylse-sopimus ja sosiaalityön alueelle kuuluva Praksis-sopimus. Harjoitteluun liittyviä sopimuksia on jo tehty.  Monen sopimuksen rinnakkain tekeminen mahdollistaa niiden työstämisen siten, että ristiriitaisuuksilta ja päällekkäisyyksiltä voidaan välttyä. Osa sopimuksista myös leikkaavat toisiaan kuten Kylse- ja Praksis-sopimukset.

Pirhan ja korkeakouluyhteisön välinen yhteistyö nähdään tärkeänä. Pirha ja korkeakouluyhteisö valmistelevat yhteistyöohjelmaa, jonka hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee marraskuussa. Yhteistyöohjelma kuvaa toimijoiden yhteisiä strategisia tavoitteita ja sovittua tekemistä tutkimuksen, opetuksen ja koulutuksen sekä kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alueilta. Siihen sisällytetään myös mm. strategisia TKIO painopisteitä ja tavoitteita sekä yhteistyön tiekartta vuosille 2023–2025.

Tapaamisen toisena aiheena oli Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) sopimuksen uusiminen. Keskustelua fasilitoivat kehittämispäällikkö Mari Lahtinen ja suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio. Osallistujat toivat esille, että yhteistyö kiinnostaa laajasti ja halutaan olla mukana Kylsen kehittämisessä. Yhteistyöfoorumissa mukana olevilla organisaatioilla on paljon annettavaa ja sitä voitaisiin hyödyntää yhä enemmän yhteistyöfoorumin toiminnassa ja Kylsen kehittämisessä. Tavoitteena on laaja organisaatioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyömahdollisuuksien aktiivinen etsintä.

Kylse nähdään kehittämisen ja kokeilujen paikkana. Koettiin tärkeänä, että voitaisiin nimetä yhteiset pitkän aikavälin kärkiteemat TKIO-toiminnan painotuksille. Esille nostettiin mm. vahvemmin sosiaalityön perustasolle ja perusterveydenhuoltoon painottuva TKIO-toiminta, sosiaalityön näkökulman vahvistaminen sekä psykiatrian ja sosiaalityön yhtymäpinnat.

YFOn jäsenet kokevat viestinnän Kylsen kehittämisen etenemisestä liian vähäisenä. Tähän vastataan 11.5.2023 (klo 14.15–16.15) järjestettävällä Pirhan ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyön ajankohtaiset kuulumiset –webinaarilla, jota voi tulla kuulemaan kaikki aiheesta kiinnostuneet. Lisäksi Pirhassa työn alla oleva viestintäsuunnitelma lisää jatkossa viestintää.

Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen TKIO-yhteistyöfoorumin perustajajäseniä ovat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kansaneläkelaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pikassos ja Pirte. YFOn toimintaan kuuluu myös alueen kolmannen sektorin toimijoita, koulutusorganisaatioita ja yrityksiä. YFOn toimii Kylsen kehittämisen asiantuntijaryhmänä ja tukee hyvinvointialuetta Kylsen kehittämisessä. Yhteistyösopimus tullaan uusimaan tämän kevään aikana.

Yhteistyöfoorumi kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixabay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) tammikuinen tapaaminen  

17.1.2023

Kylse-yhteistyöfoorumi kokoontui tammikuussa 2023 ensimmäisen kerran Pirkanmaan hyvinvointialueen johtamana. Foorumin puheenjohtajana jatkaa Tampereen kaupungilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtynyt Mari Lahtinen, joka toimii Pirhassa integraatiotoiminnan vastuualueella jatkuvan kehittämisen vastuuyksikön kehittämispäällikkönä.

Foorumin aluksi Lahtinen kuvasi Kylse-kehittämisen tämänhetkistä tilannetta. Kylsen kehittämiseen on varattu Pirhan investointisuunnitelmassa resurssia ja suunnittelutyö jatkuu Pirhan johdolla vuonna 2023. Pirhan ja korkeakouluyhteisön välille tehtäviä yhteistyösopimuksia valmistellaan parhaillaan. Laajempi puitesopimus osaltaan määrittelee millainen tulee olemaan Kylseen liittyvä sopimus ja millä tasolla sopimuksessa TKIO-toiminnan yhteistyöstä sovitaan. Pirhan yhteyshenkilöinä Kylse-kehittämisessä toimivat integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho ja kehittämispäällikkö Mari Lahtinen. Korkeakouluyhteisön puolelta Kylse-koordinaattoreina jatkavat tutkijatohtori Ulriika Leponiemi ja TKI-asiantuntija Hanna Uotila.

Pirhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson on aloittanut strategisen johtamisen TKIO-toimialueella tammikuussa ja jatkossa häntä kutsutaan osallistumaan yhteistyöfoorumiin.

Yhteistyöfoorumin varsinaisena aiheena oli hyvinvointialueen integraatiotoiminnan vastuualueen esittely. Integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho kertoi omasta vastuualueestaan talouden, strategian ja organisaation muodostumisen näkökulmista.

Hyvinvointialueen rahoitus perustuu laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin. Budjetti on alijäämäinen. Lisärahoitusta ei sinällään näytä valtiolta olevan tulossa, mutta hankeperustainen rahoitus vuodelle 2023 on mahdollinen. Yhtenä Pirhan talousarviota koskevana yleisenä tavoitteena on luoda alueen väestön tarpeita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevat yhteistyörakenteet kuntien ja muiden alueen yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyörakenteiden suunnittelua ja kehittämistä myös Pirhan ja korkeakouluyhteisön yhteistyönä niin TKIO-toiminnassa kuin laajemminkin.

Pirhan organisaatiossa sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen alla toimiva integraatiovastuualue jakaantuu viiteen kokonaisuuteen ja johtamisen tuen palveluihin. Yksi kokonaisuus on jatkuvan kehittämisen vastuuyksikkö, johon kuuluvat aikaisemmin Tampereen kaupungin TKI-yksiköissä ja Taysin perusterveydenhuollon yksikkö PETEssä toimineet kehittäjät. Yksikön vastuualueelle paikantuu Kylse-kehittäminen. Laajemmin integraatiovastuualueen tekeminen painottuu arjen kehittämiseen ja TKIO-toimialueen (joht. Kati Kristiansson) tekeminen akateemiseen tutkimukseen. Kylsen kehittämisessä molempien yksiköiden yhteistyö korkeakouluyhteisön kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Integraatiovastuualueen yhtenä keskeisenä tavoitteena on TKI-yhteistyö ja vaikuttaminen alueen kuntien kanssa. Tavoitteena on kasvattaa maakunnan osaamispohjaa ja vahvistaa kumppanuuksia sekä ulkopuolisen TKI-rahoituksen tasoa. Tässä toiminnassa Pirhan ja korkeakouluyhteisön kumppanuudella on merkittävä rooli.

Seuraavan kerran YFO kokoontuu maaliskuussa

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixabay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) lokakuinen tapaaminen 

4.10.2022

Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho vieraili YFOssa ja kertoi puheenvuorossaan hyvinvointialueen integraatiotoiminnoista ja yhteistyön rajapinnoista. Aluksi hän kuvasi hyvinvointialueen organisaatiorakennetta sekä integraatiotoiminnan paikkaa hyvinvointialueen organisaatiossa. Integraatio edellyttää moniäänisyyttä, lukuisten asiantuntijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Puheenvuorossa nousi keskeisenä hyvinvointialueen palvelulinjojen sisäinen integraatio ja yhteistyö. Palvelulinjoista ei muodosteta läpihengittämättömiä siiloja vaan huokoisia kokonaisuuksia, joissa palvelukokonaisuudet muodostuvat asiakkaan parhaaksi. Linjarajat ylittävää toimintaa tullaan tarvitsemaan. Toiminnallisen integraation toteuttaminen edellyttää vanhojen toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja uusien toimintamallien luomista, näiden käytännön toteuttamista ja selkeää viestintää. Integraation johtamiseen ja tavoitteiden kirkkauteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Toisaalta integraatiotoiminnan näkökulmasta hyvinvointialueen toiminta ei voi olla irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan sen on tärkeää kiinnittyä muuhun yhteiskuntaan kuten oppilaitosten ja kuntien toimintaan eli hyvinvointialueen ulkopuolelle. Yhteys tulee olla kaikkiin kuntiin ja eroavaisuudet Pirkanmaan kuntien välillä niin ikärakenteen, tarpeiden kuin toiveiden suhteen tulee ottaa huomioon.

Hyvinvointialueen integraation toimialue muodostuu viidestä osa-alueesta: yhdyspintatyöstä, Sote-kehittämisestä, Hyte-työstä, PirSote- ja PirKoti-kokonaisuuksista sekä laaja-alaisista kehitysohjelmista. Yhdyspintapäälliköt vastaavat yhdyspintatyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja kokonaisuuksien koordinoinnista alueellaan. He toimivat linkkinä kuntien ja hyvinvointialueen välillä ja heidän työssään korostuu laaja-alainen yhteistyö kuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialuetasoisten laajojen palvelulinjarajat ylittävien monivuotisten kehitysohjelmien paikaksi on nähty integraatioyksikkö. Ensivaiheessa käynnistyviä kehitysohjelmia on esim. ikäihmisten sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laaja-alaista yhteensovittamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät kehitysohjelmat sekä laaja-alainen työkyvyn tuen ja työllistymistä tukevien palvelujen kehitysohjelma.

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio nosti omassa puheenvuorossaan esille sopimusten tärkeyden hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön välillä. Niiden avulla sovitaan, miltä rajapinta ja yhteistyö näyttävät. Sopimuksia tarvitaan, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa ja nyt olemassa olevien sopimusten voimassaolo päättyy.

Järjestämislaki 32 § nostaa esille, että hyvinvointialue osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Hyvinvointialueen ja korkeakoulujen tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta niin hyvinvointialuetasolla kuin yhteistyöaluetasolla (YTA). Sopimuksia tarvitaankin eri tasoisia sekä laajoja kokonaisuuksia käsitteleviä että konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin asioihin pureutuvia. Yhteistyön tavoista ja resursseista tulee sopia peruspalvelujen osalta ja huomioida Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuudet. Lisäksi harjoittelupaikkasopimukset tulee myös päivittää.

Seuraavan kerran YFO kokoontuu tammikuussa.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixapay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) elokuinen tapaaminen

22.8.2022

Tapaamisessa TKI-asiantuntija Hanna Uotila esitteli syyskuussa valmistuvaa Kylsen selvitysraporttia, joka kattaa eri toimijoiden näkemyksiä, odotuksia ja tarpeita Kylse-yhteistyöstä. Raportti koostuu useasta erillisestä selvityksestä, joiden aineistot on kerätty Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-toimijoilta ja hyvinvointialueen sote-toimijoilta. Selvityksen mukaan työelämän edustajat ja korkeakoulun tutkijat, kehittäjät ja opettajat näkevät Kylsen vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin samalla tavalla. Selvitys toimi pohjana Kylse-yhteistyön ja toimintojen kehittämisessä. Raportti on luettavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/142255.

Edellä kuvatun selvitysraportin antamaa tietoa hyödynnettiin korkeakouluyhteisön Kylse-yhteistyöhön liittyvää päätöstä tehtäessä. Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kertoi Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun 14.6.2022 tekemästä päätöksestä. Päätöksen mukaan korkeakouluyhteisö sitoutuu olemaan mukana Kylsen toimintojen suunnittelussa ja osallistumaan jaetuista tehtävistä ja tiloista koituviin kustannuksiin siltä osin kuin niistä yhdessä sovitaan. Myös Tampereen kaupungin jyliopiston pitkän aikavälin strategiasta löytyy painopisteitä, joita on mahdollista edistää Kylsessä. Keskustelussa nousikin esille Tampereen kaupungin halukkuus olla mukana jatkossakin omalta osaltaan myös Kylsen rahoituksessa.

Strategiajohtaja Arto Ranta kuvasi puheenvuorossaan hyvinvointialueen rakentumista, strategiavalmistelua ja Kylsen rakennushankkeen etenemistä. Hän toi esille, että hyvinvointialueen TKIO-rakenne on vielä rakentumatta ja TKI-johtajan valinta on kesken, ja näin ollen myös Kylsen paikka tässä rakenteessa on vielä hahmottumatta. Kylsen suunnittelu rakennuksen osalta kuitenkin jatkuu ja näyttäisi siltä, että rakennuksen valmistuminen ajoittuisi vuosille 2026–2027. Hyvinvointialueen strategiavalmistelussa huomioidaan Kylse kokonaisuus ja pyritään, että TKIO-henkilöstö voisi aloittaa palkattuna jo aikaisemmin kuin rakennus valmistuu eli vuoden 2023 alussa. Myös tilasuunnittelussa tarvitaan TKIO-henkilöstön panosta.

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi kertoi Kylsen koulutus- ja tutkimuskentän ajankohtaisia kuulumisia. Hän nosti esille uuden suunnitteilla olevan RISE-koulutuksen, jossa tavoitteena on päivittää riskosseuraamusasiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia. Tavoitteena on saada mukaan useampia oppiaineita ja uusia toimijoita. Suunnitteilla on myös Moniammatillisen toiminnan vaikuttavuus -työpaja, joka tähtää tutkimukselliseen yhteistyöhön korkeakouluyhteisön tutkijoiden ja hyvinvointialueen kehittäjien kanssa. Työpajaa suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja se on tarkoitus toteuttaa marraskuussa.

Kokouksen lopuksi kehittämispäällikkö Jarkko Lumio kokosi yhteen YFOn tulevia asioita. Keskeisenä nousevat Kylsen perusresurssoinnin ja yhteistyösopimusten kysymykset, joihin palataan seuraavissa YFOn tapaamisissa.

Seuraavan kerran YFO kokoontuu lokakuussa.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixabay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) toukokuinen tapaaminen

18.5.2022

Yhteistyöfoorumin tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita liittyen Praksis-toimintaan, Transform-tutkimusalustaan ja Kylsen toiminnan resurssointiin sekä tarveselvityksen etenemiseen.Yliopistotutkija Aino Ritala-Koskinen Tampereen yliopistosta esitteli Praksis-toimintaa sen alkujuurista tähän päivään. Praksis-toiminnan juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin Sosiaalityön koulutuskomitea esitti sosiaalityön opetusklinikoiden kokeilemista osana koulutuksen uudistamista. 2000-luvulla opetusministeriö raportissaan totesi, että opetus- ja tutkimusklinikoita tarvitaan yliopistojen välittömässä läheisyydessä ja että sosiaalityön käytäntöjen ja tietoperustan tutkimus tulisi sijoittua opetus- ja tutkimusklinikoille. Klinikat muodostavat sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen rakenteen ja yhteistyöareenan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja työelämän kesken. Vuoden 2019 hallitusohjelma sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (2021) korostavat koulutus-, tutkimus- ja kehittämisnäkökulmia. Myös sosiaalityön tutkimuksen ja sen osaamisen vahvistamista ryhdyttiin tukemaan valtion rahoituksen avulla.

Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pikassoksen ja Tampereen kaupungin välille solmittiin Tampere Praksis -yhteistyösopimus vuonna 2014. Sopimukset ovat luonteeltaan puitesopimuksia ja niissä sovitaan käytännön opetuksen (kandivaiheen) ja maisterivaiheen käytännön harjoittelun järjestämisestä. Tutkimusyhteistyö painottuu opinnäytetyöyhteistyöhön. Praksiksen opetus- ja tutkimusyhteistyöryhmän toiminnan tuloksena on syntynyt mm. Tutkimustoiminnan käsikirja, jolla tuetaan opinnäytetöiden laatimista.
Kuitenkin resurssien niukkuus tekee toiminnasta haavoittuvaa ja työntekijöiden mahdollisuus osallistua on hyvin vaihtelevaa. Tarvitaankin vahvaa tahtotilaa ja motivaatiota asian esillä pitämiseen ja vankemmat hartiat olisivat tässä tarpeen. Pohdintaan jää miten Praksis toimintaa voisi olla osa hyvinvointialueen ja Kylsen toimintaa.

Taysin johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala kuvasi Praksis-toimintaa yliopistosairaalan näkökulmasta. Vuonna 1998 Taysin ja Tampereen yliopiston välillä solmittiin yhteistyösopimus sosiaalityön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Vanhala kuvasi osaamisen kehittämisen tasoja, joista Praksis-toiminta keskittyy pitkälti perustutkintotasoon. Opetusyhteistyön kivijalka on käytännön harjoitteluissa, joissa keskitytään asiakastyön taitoihin. Opiskelijoiden ohjaajakoulutus sekä terveyssosiaalityön luentosarjat ja opinnäytetöiden tekeminen kuuluvat kiinteästi Praksis-toimintaan. Opetusyhteistyön puitteissa on rakentunut pitkä ja luottamuksellinen yhteistyösuhde ja vakiintuneet käytännöt. Yhteistyö toimii myös rekrytointiväylänä.

Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa myös Praksis-toiminnan sopimukset tulevat tarkasteluun. Esille nousi myös muiden tahojen liittyminen mukaan sopimukseen ja kahden erillisen sopimuksen yhdistäminen. Kokouksen jäsenet esittivät kiinnostusta osallistua yhteistyöhön jollain tavoin ja asiaan palataan myöhemmin.

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi Tampereen yliopistosta kertoi kuulijoille Transforming Welfare Systems eli Transform-tutkimusalustasta. Se on Tampereen yliopiston strateginen tutkimusalusta, joka on toiminut vuoden 2022 alusta. Tarkastelun keskiössä ovat vaikuttavat ja oikeudenmukaiset hyvinvointipalvelut. Transformissa kartoitetaan tutkimustarpeita ja täytetään niitä, kootaan tutkimuksellisen yhteistyön tarpeita, tuetaan tutkijoita tutkimuksen tekemisessä, etsitään verkottumisen ja tiedonjaon paikkoja ja saatetaan tutkijoita yhteen. Transform järjestää seminaareja ja työpajoja, osallistuu hankkeiden koordinointiin ja jakaa tutkimustoimintaan siemenrahaa. Transform-tutkimusalusta yhdistää tutkijoita eri tieteenaloilta. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen näkökulmasta Kylse on kiinnostava yhdyspinta ja Transform toimii aktiivisena Kylsen yhteistyötahona.

Suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio Tampereen kaupungilta avasi kuulijoille Kylse-toiminnan resurssoinnin mahdollisuuksia sekä Kylsen tarveselvityksen tilannetta. Pirkanmaan hyvinvointialueelle, samoin kuin muille yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille, on suunniteltu erityistä rahoitusmallia, joka mahdollistaa kehittämisen yliopistollisen sairaalatoiminnan puitteissa. Lumio nosti esille mahdollisuuden, että tästä tulevasta rahoituksesta lohkaistaisiin osa Kylsen toimintaan. Ehdotus sai positiivisen vastaanoton ja rahoitus nähtiin erittäin tarpeellisena ja välttämättömänä toiminnan mahdollistajana. Todettiin, että jos ei tässä vaiheessa ole toimintaan osoitettavissa resurssia voidaan monta hyvää ideaa hukata ja unohtaa. Päätettiin, että valmistelua jatketaan ja tehdään YFO:n nimissä esitys rahoituksesta.
Lumio esitteli Kylsen tarveselvitystä, joka menee Tampereen kaupunginhallituksen päätettäväksi kesäkuun alussa. Nähtiin myös Kylse-rakennuksen uusimpia suunnitelmia.

Seuraava kokous elokuussa.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixabay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) maaliskuinen tapaaminen 

25.3.2022

Yhteistyöfoorumi (YFO) kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointialueen valmistelusta ja Kylsen roolista koulutuksen tukena Teamsin välityksellä. YFOon osallistui joukko Pirkanmaan sote-alueen toimijoita korkeakouluyhteisöstä, Tampereen kaupungilta sekä yksityisistä ja julkisista sote-organisaatioista ja kolmannelta sektorilta.

Kehittämispäällikkö Tuukka Salkoaho avasi yhteistyöfoorumin kuulijoille hyvinvointialueen palvelulinjojen organisoitumista ja johtamista. Hän esitteli rakennehahmotelmaa ja kuvasi suunniteltua organisaatiomallia. Hyvinvointialueella TKIO- ja integraatiotoiminta muodostavat tämänhetkisissä suunnitelmissa oman toiminta-alueen. Toiminta-alue muodostuu neljästä vastuualueesta (VA): aluejohtamisen ja yhdyspintojen, HYTE VA; koulutuspalvelujen VA, tutkimuspalvelujen VA sekä kehittämis- ja innovaatiopalvelujen VA.

Esitys herätti vilkasta keskustelua. TKIO-näkökulmasta nostettiin esille mm. yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkyminen tutkimuspalveluissa lääketieteellisesti orientoituneiden vastuuyksiköiden rinnalla sekä hyvinvointialueen ulkopuolisten toimijoiden kuten KELAn yhteistyön huomioiminen.   Lisäksi pohdittiin, miten projekti- ja hanketyön tuki huomioidaan ja organisoidaan hyvinvointialueella.

Suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio esitteli Kylseen kiinteästi nivoutuvan PirSOTE-projektin työpaketti 14 eli peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisen toimintasuunnitelmaa. YFOn tarkoituksena on tukea Pirkanmaan sote-ekosysteemin yhteistyötä TKIO-toimintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tapaamisessa todettiin, että YFO voi toimia työn tukiryhmänä ja jatkossa YFOssa käsiteltävät aiheet nostetaan toimintasuunnitelman eri asiakokonaisuuksista.

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi kuvasi Kylsen tutkimuksen ja koulutuksen periaatteita. Kylsessä tutkimus kohdentuu asiakkaiden elämäntilanteisiin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Keskeisenä nähdään monitieteisyys ja monialaisuus, mikä näkyy kaikessa tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Kylsen tutkimuksissa on edustettuna sekä tiedon että kehittämisen intressit ja tavoitteena on luoda mahdollisuuksia sote-ammattilaisten oman työn ohella tapahtuvaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kylse tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetusklinikkakonseptin – Living Labin – kehittämiseen jo olemassa olevien käytäntöön liittyvien opetusmoduulien pohjalta.

Keskustelua koulutustarpeista ja niiden välittymisestä työelämästä koulutusorganisaatioiden opetussuunnitelman kehittämistyöhön jatkettiin kuuntelemalla Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettajan Arja Halkoahon esitystä terveyden edistämisen ylemmän tutkinto-ohjelman sisällöistä. Terveyden edistäminen on merkittävä kokonaisuus hyvinvointialueen tulevissa toiminnoissa ja uusien osaajien kouluttaminen terveyden edistämisen alalle on tärkeää. Ylempi tutkinto-ohjelma mahdollistaa monessa kohdassa opiskelijoiden yhteistyön Kylsen kanssa. Yhteistyö voi olla esim. hankeopintoja ja opinnäytetöitä.

YFO kokoontuu seuraavan kerran 18.5, jolloin keskustellaan Kylsen toiminnallisen sisällön ja talohankkeen etenemisestä sekä hyvinvointialueen TKIO-toiminnan järjestämisestä.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pexels

 

 

KAUPIN YLIOPISTOLLISEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN KEHITTÄMISESTÄ LYHYESTI:

 

Kylse pähkinänkuoressa 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/fMwqkToikrQ/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Kylse rakennusprosessin aikajana 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/fSry8VM2aWO/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Kylse & korkeakouluyhteistyön mahdollisuudet 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/fY1NaJBmdbW/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Korkeakouluyhteisön toiveet ja tarpeet 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/d4RSHW1T7hf/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Opetuksen yhteistyömahdollisuudet 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/cdKacmMsruT/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Kylsen teesit 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/fxlPSXbjoF1/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Tampereen sote-toimijat ja Kylse 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/dNOozx83iDx/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Pirkanmaan sote-johtajat ja Kylse 7.12.2022

https://www.powtoon.com/online-presentation/dt0QyYLcTmV/?mode=movie&published_from=studio#/

 

Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen kuntakierros

20.6.2022

Tapasimme keväällä 2022 13 sote johtajaa ja kehittäjää Kylseen liittyvien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeiden ja toiveiden kartoittamisen puitteissa. Kutsuimme kaikista Pirkanmaan kunnista ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sekä sosiaalipalvelujen että terveyspalvelujen johtajia haastatteluun. Haastatteluun osallistujista seitsemän vastuualue oli sosiaalipalvelut, kahden terveyspalvelut ja neljän yhdistettynä sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä. Tavoitimme haastateltavia 12 Pirkanmaan kunnasta.

Arjen kehittämistyötä ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa

Kehittäminen näyttäytyi sekä arjessa tapahtuvana, jokaisen työntekijän työhön kuuluvana kehittämisenä että pitkäjänteisenä ja suunnitelmallisena kehittämistoimintana. Tärkeänä kehittämistyön edellytyksenä nähtiin olevan kehitysmyönteinen ilmapiiri, työntekijöiden sitoutuminen kehittämistyöhön ja kehittämistoiminnan riittävä resurssointi. Kuntien välillä oli jonkin verran eroa kehittämistoiminnan määrässä ja siihen kohdistetuissa resursseissa. Kaikissa kunnissa oli kuitenkin parhaillaan PirSOTEen liittyvää kehittämistoimintaa.

Kehittämistoiminnan tarpeet nousivat monesta eri lähteestä. Laajemmat hankkeet toivat osaltaan esille valtakunnallisia linjauksia, mutta niistä saattoi nousta myös kuntien omiin tarpeisiin kohdentuvaa jatkokehittämistä. Työntekijöiden havainnot ja ideat sekä asiakaspalautteesta nousseet tarpeet olivat merkittäviä sysäyksiä kehittämisen käynnistymiselle. Samoin kuin organisaatioiden seuraamat tunnusluvut ja indikaattorit. Johtoryhmät, valtuustot ja erilaiset työryhmät sekä sidosryhmät toivat myös osaltaan kehittämistarpeita ja toiveita esille.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita kuntien kehittämisessä olivat oman kunnan toimijat yli hallintorajojen, muiden kuntien toimijat ja laajempien hankkeiden toimijat. Kolmannen sektorin toimijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät nostettiin myös esille merkittävinä kumppaneina. Oppilaitosten kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö nähtiin melko vähäisenä ja sitä toivottiinkin lisää samoin kuin yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.

Yliopistosairaalan näkökulmasta tutkimus- ja kehittämistoiminta peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä kuvattiin niukaksi. Tutkimustyön nähtiin keskittyvän enemmän erikoissairaanhoitoon ja resurssit tutkimustyöhön ovat peruspalveluissa erilaiset verrattuna erikoissairaanhoidossa oleviin tutkimustoimintaa tukeviin rakenteisiin ja fasiliteetteihin. Kuitenkin nähtiin paljon mahdollisuuksia ja tarvetta peruspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä yhteistyössä yliopistosairaalan ja peruspalvelujen välillä.

Suurimmassa osassa kunnista ulkopuolisesta hankerahoituksesta oli jyvitetty resurssia kehittämishankkeissa toimivien henkilöiden palkkaukseen. Kaikissa kunnissa ainakin osa työntekijöistä osallistui kehittämistoimintaan oman työn ohessa ilman erillistä resursointia. Vain kaksi haastatteluun osallistuneista kertoi omassa kunnassaan olevan kokopäiväisiä kehittäjiä. Yhdessä kunnassa oli nähty tärkeänä tukea kunnan kehittämistyötä kehittäjätyöntekijän ja -suunnittelijan sekä kehittämispäällikön muodossa. Yhdessä kunnassa oli palkattu kokopäiväinen kehittäjä hankerahoituksen avulla. Esihenkilöiden työpanos kehittämistoiminnassa näyttäytyi merkittävältä. Yliopistosairaalassa tutkimuksellisuus ja kehittämisen ilmapiiri kuvattiin ohjaavan työntekijöiden arkipäiväistä toimintaa. Mahdollisuudet irrottautua perustyöstä ja keskittyä tutkimustyöhön on olemassa esim. lääketieteen edustajilla.

Koulutus nivoutuu kiinteästi kehittämistoimintaan

Kehittämistyöhön liittyy kiinteästi osaamisen kehittäminen ja koulutus. Osaavan kehittämistyön avulla tulokset saadaan nivottua arjen työhön. Osallistujat toivoivat hyvinvointialueen yhteisiä koulutuksia, joissa aiheina olisi esim. asiakkaan palvelut, vaikuttavuus, yhteistyö ja moniammatillisuus. Peruspalveluissa tehtävän työn tulisi myös perustua näyttöön ja on tärkeää mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistyö koko hyvinvointialueella, esimerkiksi väitöstutkimukset, joiden tulokset hyödyttävät peruspalveluja.

Tulevaisuuden kehittämistarpeiksi nimettiin esimerkiksi asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, paljon palveluita tarvitseva asiakas ja moniammatillinen yhteistyö. Kehittämistä ja tutkimusta tarvitaan myös vaikuttavuuteen; digipalvelut, työprosessit ja kasvava palvelutarve vs. työntekijäresurssi. Osallistujien näkökulmasta tulevaisuuden kehittämisen tulisi olla pitkäjänteistä ja monimuotoista, jossa huomioidaan myös pienet kehittämistarpeet.

Kehitysmyönteisyys merkittävä onnistumisen tekijä

Ammattilaiset kuvattiin kehitysmyönteisinä ja kehittämiseen sitoutuneina. Heidän ammattitaitonsa ja kokemuksensa ovat erittäin tärkeitä kehittämistyössä. Vaikka suurimmalla osalla ammattilaisista on halu olla mukana kehittämistoiminnassa, osa ammattilaisista saattaa olla väsyneitä kehittämiseen, erityisesti niillä alueilla, jotka kärsivät työntekijäpulasta ja työ on kuormittavaa. Kehittämistyö voidaan kokea tapahtuvan myös ylhäältä alaspäin ohjattuna, ylätason ilmiöihin suuntautuvana ja liian vieraana, jolloin kehittämistyöstä tulee toissijaista ja sen työtä keventävää vaikutusta on mahdotonta nähdä. Kehittämistyöhön sitoutumiseen vaikuttaa se, kuinka selkeä ja konkreettinen tavoite kehittämisellä on eli pystyvätkö ammattilaiset näkemään positiivisen hyödyn omaan työhön. Kehittämistyö edellyttää myös aikaa, koska perustyön ajankäytössä asiakas on aina ykkönen. Sosiaalityön ammattilaisia kehittämiseen motivoisi jatkuvan oppimisen rakenteet.

Kylsen mahdollisuudet hyvinvointialueen kehittämisessä

Kylse voisi toimia tutkimuslähtöisenä yksikkönä ja perustason kehittämisen keskuksena; kehittämistyön vetäjänä ja koordinaattorina, jolloin alueelliselle kehittämiselle tulisi yhtenäiset tavoitteet, toteutus olisi paikallista, seurannan ja sparrauksen tuki tulisi Kylsestä. Kylse tarjoaisi myös hankehallinnointia, koulutuksia sekä tukea hankehakemusten valmisteluun ja erilaisiin pilotteihin. Kylsen tehtävänä nähtiin myös sosiaalityön tutkitun tiedon hyödyntämisen jalkauttaminen käytännön työhön.

Kylse toimisi moniammatillisuuden ja integraation tukena. Esille nostettiin kansallisten toimintamallien jalostaminen Pirkanmaalle, mallien pilotointi ja laajentaminen koko hyvinvointialueelle sekä erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävien mittareiden kehittäminen. Kylse nähtiin konsultoivien erityistiimien pesäpaikkana ja keskeisenä toimijana palvelupolkuajattelun kehittämisessä. Esille nousi myös tarve henkilöille, joiden tehtävänkuvaan kuuluu tutkimusta ja kehittämistoimintaa tukeva toiminta. Toivottiin, että Kylsessä voidaan tarjota koulutusta esimerkiksi tiedolla johtamisesta, kirjaamisesta ja ammattilaiset voisivat olla mukana opiskelijoiden opetuksessa. Kylse nähtiin myös hyvänä maaperänä erilaisten työssäoppimisen mallien kokeiluun sekä työelämäharjoittelujaksojen käytännön opetukseen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa nähtiin tärkeänä.

Tarve Kylsen ja yliopiston pitkäjänteiselle yhteistyölle korostui. Peruspalvelujen monitieteellisen tiedon tuottaminen, tutkittu tieto pilottien vaikutuksista, sosiaalitutkimuksen yhdistäminen vahvemmin käytäntöön ja kehittämistyöhön yhdistyvä tutkimus ovat esille nousseita yhteistyön tavoitteita. Tärkeänä nähtiin peruspalvelujen tutkimuksen lisääntyminen.

Ideoitiin Kylsen koordinoimaa kehittäjäverkostoa, joka toimisi kehittämistyön koordinaattorina. Verkosto olisi osana hyvinvointialueen johtamista, jolloin kehittämistyö koskisi koko hyvinvointialuetta. Haastateltavat painottivat, että verkoston tehtävä ja tavoitteet tulee suunnitella huolella, jolloin vältytään päällekkäisiltä rakenteilta.

 

Teksti: Minna Koskimäki & Hanna Uotila

Kuva: Pixabay