Koronaviruspandemian (COVID-19) vaikutus päivystyshoitoon ja leikkaustoimintaan

Tavoitteet | Tausta | Tutkimusryhmä | Julkaisut

Tavoitteet

Tämän yhteistyönä toteutetun monikeskustutkimuksen tarkoitus on selvittää COVID-19-pandemian sekä tähän liittyvien yhteiskunnallisten rajoitusten ja terveydenhuollon valmiustoimenpiteiden vaikutusta päivystyksellisen hoidon tarpeeseen ja leikkaustoimintaan suomalaisessa väestössä.

Tutkimuksessa hyödynnettävä aineisto käsittää tutkimussairaaloiden sähköisistä tietokannoista kerätyt tiedot saapuneista lähetteistä, päivystyskäynneistä, sairaalahoitojaksoista ja leikkaustoimenpiteistä vuosilta 2017–2020. Aineistosta julkaistaan tutkimusraportteja pandemian vaikutuksesta päivystyskäyntien ja leikkaustoimenpiteiden ilmaantuvuuden muutoksiin laajasti eri lääketieteen erikoisaloilla. Kaikki aineisto käsitellään täysin tunnisteettomana ja kuukausikohtaisina raportteina, näin ollen toisiolain mukaista henkilörekisteriä ei muodostu tutkimusaineistoista. Lisäksi tutkimushanke käsittää viruksen leviämispotentiaalia selvittäviä tutkimusraportteja.

Tausta

Koronavirus (COVID-19) epidemia sai alkunsa joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa. Suomessa ensimmäinen todettu koronatartunta ajoittui tammikuun 2020 loppuun. Maaliskuun 2020 puolivälissä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti maailmanlaajuisen koronaviruspandemian. Suomessa julistettiin valmiuslain nojalla maanlaajuinen sulkutila 16. maaliskuuta 2020 nopeasti leviävän taudin vuoksi. Sulkutila käsitti julkisten laitosten, kuten koulujen ja kirjastojen, sulun, kokoontumisrajoitukset alle 10 henkilöön sekä valtion rajojen sulkemisen. Lisäksi ravintoloita suljettiin ja yleisötapahtumia peruttiin. Yli 70-vuotiaille suositeltiin eristäytymistä tartunnan ehkäisemiseksi.

Julkisessa terveydenhuollossa koronaviruksen nopeaan leviämiseen ja sen myötä mahdollisesti kasvavaan hoidon tarpeeseen varauduttiin perumalla valtaosa kiireettömään hoitoon ja diagnostiikkaan liittyvistä terveydenhuollon käynneistä. Tämä johti perusterveydenhuollon ajanvarausvastaanottojen heikentyneeseen saatavuuteen sekä myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkaustoimenpiteiden perumiseen tai siirtoon myöhemmäksi.

Kiireettömän hoidon peruuntumisten myötä on herännyt huoli terveydenhuollon rajoitusten ja viivästysten aiheuttamasta kasvavasta hoitovelasta sekä toisaalta päivystyksellisen hoidontarpeen kasvamisesta. Kasvava hoitovelka voi johtaa kapasiteettiongelmiin, kun hoitoon hakeutuvien potilaiden oireilu on aiempaa hankalampaa viivästyneiden tutkimusten ja puutteellisten hoitojen myötä. Hoitovelka saattaa ajan myötä näkyä kasvaneena kuolleisuutena, kasvaneina terveydenhuollon kokonaiskustannuksina sekä myös yksittäisten ihmisten terveyteen liittyvän elämän laadun heikentymisenä.

Pitkittyvän koronaviruspandemian ja uusien leviämisaaltojen myötä terveydenhuoltojärjestelmässä joudutaan välttämättä tekemään uudelleen järjestelyitä resurssien riittävyyden varmistamiseksi niin pandemiatilanteen pahenemisen kuten myös kasvavan hoitovelan varalta. Ilman asianmukaista varautumista, voi terveydenhuollon tila kriisiytyä pandemian entisestään pitkittyessä. Poliittinen päätöksenteko ja sairaanhoitopiirien strategiat ovat keskeisessä roolissa terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa ja siten hoitovelan kansanterveyttä heikentävän pitkäaikaisvaikutuksen vähentämisessä. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa laadukasta tutkimustietoa terveydenhuollon rajoitusten vaikutuksesta hoitovelkaan ja siten päivystyksellisen hoidon tarpeeseen. Tuottamaamme tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa ennustamaan rajoitustoimenpiteiden vaikutusta sairastavuuteen ja näin suunnitella resurssien optimaalista käyttöä poikkeustilanteissa.

Tutkimusryhmä

Johtaja

Ville Mattila, Professori, TAYS

Päätutkijat

Ville Ponkilainen, LT, Keski-Suomen Keskussairaala

Ilari Kuitunen, LT, Mikkelin keskussairaala

Mikko Uimonen, LT, Keski-Suomen keskussairaala

Tutkijat

Aleksi Reito, Dosentti, TAYS

Antti Launonen, Dosentti, TAYS

Juha Paloneva, Professori, Keski-Suomen keskussairaala

Teemu Hevonkorpi, LL, Keski-Suomen keskussairaala

Saara Jäntti, LK, Tampereen yliopisto

Mika Ukkonen, Dosentti, TAYS

Esa Jämsen, Professori, TAYS

Antti Riuttanen, LL, TAYS

Pasi Rinne, LL, Vaasan keskussairaala

Minna Laitinen, Dosentti, HUS

Joonas Sirola, Professori, KYS

Miska Vuorlaakso, LL, Kanta-Hämeen keskussairaala

Heikki Seikkula, LT, Keski-Suomen keskussairaala

Joonas Kuorikoski, LL, Keski-Suomen keskussairaala

Markku Eskola, Dosentti, TAYS Sydänsairaala

Jarkko Jokihaara, Dosentti, TAYS

Yhteyshenkilö

Professori Ville Mattila, ville.mattila@tuni.fi

Vertaisarvioidut tutkimusraportit kansainvälisissä julkaisuissa:

  1. Rajoitteiden vaikutus päivystyskirurgiaan
    Ponkilainen V, Kuitunen I, Hevonkorpi TP, Paloneva J, Reito A, Launonen AP, Mattila VM. The effect of nationwide lockdown and societal restrictions due to COVID-19 on emergency and urgent surgeries. Br J Surg. 2020 Sep;107(10):e405-e406. doi: 10.1002/bjs.11847. Epub 2020 Aug 7. PMID: 32770538; PMCID: PMC7436678.
  2. Rajoitteiden vaikutus päivystyskäynteihin
    Kuitunen I, Ponkilainen VT, Launonen AP, Reito A, Hevonkorpi TP, Paloneva J, Mattila VM. The effect of national lockdown due to COVID-19 on emergency department visits. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 2020 Dec 4;28(1):114. doi: 10.1186/s13049-020-00810-0. PMID: 33276799; PMCID: PMC7716110.
  3. Rajoitteiden vaikutus sukupuolitautien ilmaantuvuuteen
    Kuitunen I, Ponkilainen V. COVID-19-related nationwide lockdown did not reduce the reported diagnoses of Chlamydia trachomatis and Neisseria gonorrhoeae in Finland. Sex Transm Infect. 2021 Jan 4:sextrans-2020-054881. doi: 10.1136/sextrans-2020-054881. Epub ahead of print. PMID: 33397798; PMCID: PMC7783371.
  4. Rajoitteiden vaikutus umpilisäkkeentulehduksiin
    Jäntti S, Ponkilainen V, Kuitunen I, Hevonkorpi TP, Paloneva J, Ukkonen M, Mattila VM. Trends in appendicectomy during the COVID-19 pandemic. Br J Surg. 2021 Jan 27;108(1):e35-e36. doi: 10.1093/bjs/znaa086. PMID: 33640937; PMCID: PMC7799189.
  5. Koronatartuntaketjut jääkiekossa
    Kuitunen I, Uimonen MM, Ponkilainen VT. Team-to-team transmission of COVID-19 in ice hockey games – a case series of players in Finnish ice hockey leagues. Infect Dis (Lond). 2021 Mar;53(3):201-205. doi: 10.1080/23744235.2020.1866772. Epub 2021 Jan 11. PMID: 33423589.
  6. Rajoitteiden vaikutus monivammapotilaiden määrään
    Riuttanen A, Ponkilainen V, Kuitunen I, Reito A, Sirola J, Mattila VM. Severely injured patients do not disappear in a pandemic: Incidence and characteristics of severe injuries during COVID-19 lockdown in Finland. Acta Orthop. 2021 Feb 4:1-5. doi: 10.1080/17453674.2021.1881241. Epub ahead of print. PMID: 33538233.
  7. Rajoitteiden vaikutus syöpäleikkauksiin
    Kuitunen I, Ponkilainen VT, Uimonen MM, Paloneva J, Launonen AP, Mattila VM. Postponing elective surgery due to COVID-19 did not decrease the oncological surgery rate in Finland. Br J Surg. 2021 Feb 28:znab046. doi: 10.1093/bjs/znab046. Epub ahead of print. PMID: 33655303.
  8. Pandemia rajoitusten vaikutus lasten yleisiin KNK leikkauksiin
    Haapanen M, Renko M, Artama M, Manninen IK, Mattila VM, Uimonen M, Ponkilainen V, Kuitunen I. Tympanostomies and tonsillar surgery in children during the COVID-19 pandemic in Finland. Laryngoscope Investig Otolaryngol. 2021 Jul 15;6(4):878-884. doi: 10.1002/lio2.622.
  9. Pandemia rajoitusten vaikutus urologisiin leikkauksiin
    Uimonen M, Kuitunen I, Seikkula H, Mattila VM, Ponkilainen V. Healthcare lockdown resulted in a treatment backlog in elective urological surgery during COVID-19. BJU Int. 2021 Jul;128(1):33-35. doi: 10.1111/bju.15433.
  10. Pandemia rajoitusten vaikutus iäkkäisiin päivystyspotilaisiin
    Uimonen M, Kuitunen I, Jämsen E, Ponkilainen V, Mattila VM. Emergency visits by older adults decreased during COVID-19 but increased in the oldest old. J Am Geriatr Soc. 2021 Jul;69(7):1738-1740. doi: 10.1111/jgs.17143.
  11. Pandemia rajoitusten vaikutus sydänperäisiin päivystyskäynteihin ja toimenpiteisiin
    Uimonen M, Ponkilainen V, Kuitunen I, Eskola M, Mattila VM. Emergency department visits due to coronary artery disease during COVID-19 in Finland: A register-based study. Scand J Public Health. 2021 Sep 8:14034948211038422. doi: 10.1177/14034948211038422.
  12. Pandemia rajoitusten vaikutus alaraaja amputaatioihin
    Vuorlaakso MA, Uimonen MM, Kuitunen IM, Ponkilainen VT, Mattila VM. During the COVID-19 pandemic in Finland, the number of minor lower limb amputations decreased, whereas major amputations increased. Br J Surg. 2021 Sep 27;108(9):e292-e293. doi: 10.1093/bjs/znab186.
  13. Pandemia rajoitusten vaikutus lasten traumoihin
    Kuorikoski J, Kuitunen I, Uimonen MM, Mattila VM, Ponkilainen VT. Incidence of pediatric injury visits decreased, while trauma surgeries remained stable during the first and second waves of the COVID-19 pandemic in Finland: a register-based study. 2021. World Journal of Pediatric Surgery.
  14. Pandemia rajoitusten vaikutus vatsakivusta johtuviin päivystyskäynteihin
    Jäntti S, Ponkilainen VT, Kuitunen I, Ukkonen M, Hevonkorpi T, Mattila VM. Trends in acute abdominal pain visits to EDs and rate of abdominal surgeries during the COVID-19 pandemic in Finland: A retrospective register study. 2021. Scandinavian Journal of Surgery.
  15. Pandemian vaikutus elektiivisen kirurgian jonotusaikoihin ja volyymiin
    Uimonen M, Kuitunen I, Paloneva J, Launonen AP, Ponkilainen V, Mattila VM. The impact of the COVID-19 pandemic on waiting times for elective surgery patients: A multicenter study. PLoS One. 2021 Jul 6;16(7):e0253875. doi: 10.1371/journal.pone.0253875
  16. Leikkausjonoajat pitenivät erityisesti nuoremmilla potilailla vuonna 2020
    Uimonen MM, Kuitunen I, Ponkilainen VT, Mattila VM. Prioritizing Elective Surgery During the COVID-19 Pandemic Has Caused Age-Related Inequality: a Multicenter Study. SN Compr. Clin. Med. 4, 25 (2022). doi.org/10.1007/s42399-021-01080-2