ReWOrth - Reproducibility and Value Within Orthopaedics and Traumatology Research

Tutkimusryhmä | Julkaisut

Tausta

Tieteellisten tutkimustulosten toistettavuus on tieteellisen tutkimuksen kulmakivi. Tieteellinen tutkimus perustuu tieteellisen ilmiöiden havainnointiin sekä teorioiden ja hypoteesien tutkimiseen kokeellisilla asetelmilla. Kaiken keskiössä on näiden tutkimusten ja niiden löydösten toistettavuus. Tiede perustuu siihen oletukseen, että tutkimuksissa saadut tulokset pystytään toistamaan uudelleen eri paikassa eri aikaan samankaltaisissa olosuhteissa. Jos jokin tutkimustulos ei ole toistettavissa, sitä ei voida pitää luotettavana.

Lääketieteessä on kuluvan vuosikymmenen aikana kirjoitettu lisääntyvästi toistettavuusongelmasta. Se siis tarkoittaa sitä, että tutkimuksissa raportoidut tulokset eivät ole toistettavissa uusissa, samankaltaisissa tutkimuksissa. Tämä on vakava huolenaihe nykytieteessä koska, toisteisuus ja toistettavuus ovat tutkimuksen kulmakiviä. Asia ei suinkaan ole uusi: jo vuonna 1995 lääketieteellisen tilastotieteen pioneeri Douglas Altman totesi, että ”tarvitsemme vähemmän tutkimusta, parempaa tutkimusta ja tiedettä tehtynä oikeista syistä”. Altman oli jo tuolloin huolissaan tutkimushukasta, eli sellaista tutkimuksesta, joka ei hyödytä potilaita ja terveydenhuollon ammattilaisia. Huomioiden eksponentiaalisesti lisääntynyt tieteellisen tutkimuksen määrä, on selvää, että tilanne ei varmasti ole parantunut vuoden 1995 ajoista.

Toistettavuusongelma ja tutkimushukka ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Yhteinen nimittäjä molemmille on se, että iso osa lääketieteellisestä tutkimuksesta on sellaista, että se ei hyödytä ketään, koska tutkimukset ovat laadullisesti huonoja ja tutkimuskysymykset eivät ole oleellisia potilaiden hoidon kannalta. Erittäin iso osa toistettavuusongelmasta johtuu tilastotieteellisten menetelmien ja menetelmäopin riittämättömästä osaamisesta. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että tutkimuksissa käytetyt tilastolliset menetelmät ovat vääriä ja niiden tuottamia tuloksia ei osata tulkita, mikä johtaa siihen, että tutkimustulokset ovat hyödyttömiä ja jopa vääriä.

Toinen laaja ongelma lääketieteellisessä tutkimuksessa on se, että miljoonat ja miljoonat julkaistut tutkimukset eivät johda konkreettisesti parempaan potilaiden hoitoon eli niillä ei ole juurikaan arvoa. Tähän vaikuttaa se, että tutkimuskysymykset eivät ole käytännön tuon kannalta relevantteja tai tutkimustuloksia ei yksinkertaisesti voida hyödyntää käytännön työssä.

ReWOrth -tutkimusryhmän tarkoitus on tehdä ortopedian alan metatutkimusta ja pyrkiä edukatiivisella otteella tuomaan esille toistettavuuden kannalta tärkeitä metodologia ongelmia. Lisäksi tutkimusryhmä pyrkii selvittämään miten ortopedinen tutkimus tuottaa arvoa potilaille ja terveydenhuollolle. Tutkimusryhmä osallistuu aktiivisesti kriittiseen keskusteluun ortopedisen tutkimuksen laadusta.

Toistettavuusongelmasta sekä yleisesti tutkimushukasta on puhuttu jo vuosi kymmeniä mutta muutos kullakin erikoisalalla lähtee aina alan sisältä.

Tutkimusryhmä

Ryhmän vetäjä: Aleksi Reito

Vanhemmat tutkijat: Ville Ponkilainen, Ilari Kuitunen, Mikko Uimonen, Lauri Raittio

Nuoremmat tutkija: Rasmus Liukkonen

Julkaisut

• Ponkilainen VT, Uimonen M, Raittio L, Kuitunen I, Eskelinen A, Reito A. Multivariable models in orthopaedic research: a methodological review of covariate selection and causal relationships. Osteoarthritis Cartilage. 2021 Jul;29(7):939-945. doi: 10.1016/j.joca.2021.03.020.