Yhteistyökumppanit
Esimerkkejä hankkeista
Kestävä aivoterveys (ESR) 2020 – 2023
Hankkeen tavoitteena oli tutkija ja kehittää käytäntöjä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa keskityttiin erityisesti kognitiiviseen, informaatio- ja affektiiviseen ergonomian osa-alueisiin. Hanke toteutettiin yhteistyönä Tampereen ammattikorkeakoulun, Oulun Ammattikorkeakoulun ja Taysin Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön kanssa ajalla 1.3.2020 – 31.10.2023. Loppujulkaisu: Kestävä aivoterveys – aivohyvinvointia työikäisille
Hankkeen tavoitteena oli edistää henkilöstön työhyvinvointia ja muutosvalmiuksia osallistavilla lean- ja palvelumuotoilumenetelmillä ikäihmisten sote-palveluissa. Hankkeessa kehitettiin osallistuvien yksiköiden tuottavuutta ja työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti työntekijä, johtaminen sekä organisaatio- ja verkostotaso huomioiden. Hanke toteutettiin kaksikielisenä yhteistyössä Åbo Akademin, Laurea ammattikorkeakoulun ja Novian kanssa ajalla 1.1.2019 – 31.12.2021.
Pienyrittäjien työhyvinvointi (Ilmarinen) 2018 – 2022
Ilmarinen lahjoitti 30 000 euroa Työhyvinvoinnin tutkimusryhmälle tutkimushankkeeseen, jossa edistettiin pienyrittäjien työhyvinvointia ja työelämän laatua. Lahjoitus oli osa Ilmarisen Suomi 100 -kampanjaa. Hankkeessa kartoitettiin pienyrittäjien työn voimavaratekijöitä sekä sitä, mitkä ovat yrittäjien itsensä mielestä tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita heidän työhyvinvointinsa kannalta.
Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa – voimavarat, kuormitustekijät ja hyvät käytännöt (TEOT-hanke) (Työsuojelurahasto) 2020 – 2021
Hankkeen tavoitteena oli tutkia työhyvinvoinnin rakentumista ja koettuja voimavara- ja kuormitustekijöitä itseohjautuvissa, matalissa organisaatioissa sekä tuottaa toimintamallien kuvauksia ja suosituksia siitä, miten työhyvinvointia voidaan tukea ja kuormitusta hallita uudentyyppisissä organisaatioissa. Hanke toteutettiin yhteistyössä viiden henkilöstön itseohjautuvuutta toteuttavan ja kehittävän työpaikan kanssa, joita olivat Fraktio, Intopalo Digital, Keskustakirjasto Oodi, Parcero Marketing Partners ja Vertia.
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon robotisaatiomuutoksessa (ROBOP) (Työsuojelurahasto) 2018 – 2021
Hankkeen tavoitteena oli tutkia taloushallinnon organisaatioiden robotisaatiomuutokseen liittyviä yhteisöllisiä oppimiskäytäntöjä keskittyen erityisesti siihen, miten robotiikkaa omaksutaan osaksi työtä ja mitkä tekijät edistävät työntekijöiden toimijuutta muutoksessa. Loppujulkaisu: Työn muutokset ja yhdessä oppiminen robotisoituvassa taloushallinnon työssä
DRAMA – dramaturgian keinot työhyvinvoinnin tukena (ESR) 2019 – 2021
Tavoitteena oli edistää pirkanmaalaisten pk-yritysten työhyvinvointia. Kehittämisessä hyödynnettiin dramaturgian, tarinallisuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia. Hanke toteutettiin yhteistyössä TAMKin ja Tampereen yliopiston kanssa.
Laajan konsortiohankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten tehokas mikroyrittäjille suunniteltu mobiiliapplikaatio on työstä palautumisen ja työkyvyn edistämisessä. Lisäksi tutkimme muun muassa, mitkä tekijät edistävät ja uhkaavat yrittäjien työhyvinvointia, miten yrittäjien rekrytointia interventioihin voidaan parantaa sekä laadimme suosituksia työhyvinvoinnin tueksi. Yhteistyössä Työterveyslaitos sekä Tampereen, Oulun ja Kölnin yliopistot.
USCO – Using Digital Co-Creation for Business Development (Business Finland) 2016–2019
Tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää organisaatiotasolla ja palveluiden kehityksessä. Tavoitteena oli kasvattaa ja laajentaa yritysten liiketoimintaa digitalisaatiota hyödyntäen, esimerkiksi tarjoamalla uudenlaisia palveluita asiakkaille. Yhteistyössä: Laurea ammattikorkeakoulu. Osallistujaorganisaatiot: Danske Bank, Fennia, Humap Consultation, Isännöintiverkko, Kesko, Silta, Keva ja Verohallinto.
Työhyvinvoinnin, sosiaalisten verkostojen ja tuottavuuden yhteydet – tapaus Nordea Life (Työsuojelurahasto) 2016 – 2018, (Liikesivistysrahasto) 2019
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda uutta tietoa työhyvinvoinnin, työpaikan sosiaalisten verkostojen ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimuksen tulosten pohjalta etsitään keinoja, jolla tuottavaa hyvinvointia voidaan rakentaa ja sen esteitä poistaa finanssipalvelualan yrityksessä.
Informaatioergonomian kehittäminen Ulkoministeriön viestintäosastolla (Ulkoministeriö) 2017 – 2018
Hankkeen tavoitteena oli edistää informaatioergonomiaa asiantuntijatyössä ja kehittää digityön käytäntöjä työhyvinvointia tukeviksi. Hankkeessa toteutettiin tavoitteellista yhteiskehittämistä arvostavan haastattelun lähestymistapaa soveltaen.
Palvelukeskuksille robotteja, työhyvinvoinnin edistäminen (PaRot) – Digikaveri kollegaksi, miten uhka muutetaan mahdollisuudeksi (TSR) 2017 – 2018
PaRot-hankkeen tavoitteena oli edistää kuntasektorilla toimivien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten henkilöstön työhyvinvointia tilanteessa, jossa digitalisaatio ja robotiikka muuttavat työtä. Mukana olivat yhtiöt Kuhilas Oy, KuntaPro Oy, Monetra Oy, Provincia Oy, Saimaan Talous ja Tieto Oy (Saita) ja Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitos Talpa. Hankkeen organisoinnista ja hallinnoinnista sekä robotti-/koneälypilottien toteutuksesta vastasi MOST Digital Oy. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä koulutti hankkeessa yhtiöiden esihenkilöitä ja henkilöstöä työhyvinvointia edistävien toimintatapojen ja työkulttuurin kehittämisestä.
Hanke tarjosi teollisuusyrityksille malleja ja käytäntöjä digitaalisten toimintatapojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tavoitteen saavuttamiseksi järjestettiin yrityskohtaisia kehitys- ja koulutushankkeita sekä teollisuuden ja IT-alan toimijoiden verkosto- ja kehittämisyhteistyötä. Hankkeen toteutti yhteistyössä Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Hermia Group, Tampereen teknillisen yliopiston Novi-tutkimuskeskus, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei ja Savonia AMK.
Uusia polkuja työelämään (TEMPO) – osatyökykyisen työnhakijan tuki (ESR, STM) 2015 – 2018
TEMPO-hankkeessa jatkettiin JAMIT-hankkeessa aloitettua työkykykoordinaattorin työn pilotointia ja tutkittiin sen sijoittumista osaksi osatyökykyisten palveluohjautumisen verkostoa. Tutkimusryhmä kehitti hankkeessa työelämään pyrkiville nuorille valmennusintervention psykologisen pääoman lisäämiseksi. Valmennuksesta tehtiin myös verkkoversio Voimavarat käyttöön – kehitä psykologista pääomaa. Hankkeen päätoteuttajana oli Kuntoutussäätiö, osatoteuttajina toimivat Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän lisäksi UKK-instituutti, Kuntoutumiskeskus Apila Oy sekä Kiipulan kuntoutuskeskus.
Opettajat digitalisoituvan työn kehittäjiksi – teknostressiä vai didaktista kukoistusta? (TSR) 2016 – 2017
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten koulut voivat kehittää toimintaansa siten, että digitalisoituminen tapahtuu niissä työhyvinvointia tukevasti. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön Tampere Research Centre for Information and Media (TRIM) -tutkimuskeskuksen kanssa. Mukana oli viisitoista koulua Lopen, Forssan, Sastamalan ja Lempäälän kunnista. Hankkeen loppujulkaisu: Digitalisoituva koulu – hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia
Hanke tarkasteli työhyvinvoinnin ja asiakastyön laadun kehittymistä informaatioergonomiaa vahvistamalla. Toimintatutkimuksellisessa hankkeessa tutkittiin digitaalisen työn käytäntöjä ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja asiakastyön laatuun kolmessa organisaatiossa. Hankkeessa edistettiin yhteiskehittämisen menetelmin osallistuvien organisaatioiden informaatioergonomiaa niin, että digitaalisen työn käytännöt ja tavat tukevat työhyvinvointia ja asiakastyötä mahdollisimman hyvin.
Pirkkalan kunnan esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi (TSR, Pirkkalan kunta) 2015 – 2016
Pirkkalan kunnan esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi -hankkeen lähtökohtana oli esihenkilöiden keskeinen rooli työhyvinvoinnin edistäjänä sekä Pirkkalan kunnan tahto panostaa työhyvinvointia tukevaan esihenkilötyöhön. Hankkeessa tarjottiin sekä tietoa että käytännön osaamista ja työkaluja esihenkilöiden kehittäjäroolin vahvistamiseksi. Tavoitteena oli tämän myötä edistää koko kunnan henkilöstön työhyvinvointia. Yhteistyössä oli Pirkkalan kunta ja Työterveyspalvelu Viisari.
HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous (Tekes, Liideri-ohjelma) 2014 – 2015
HYVE 2020 tarkasteli uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen, työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista. Osahankkemme tarkasteli sitä, miten tehtaalla toteutettu mindfulness-valmennus voi edistää työntekijöiden hyvinvointia.
Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? (KAKS) 2013 – 2015
Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa toteutettavassa hankkeessa luotiin kaupunkiorganisaatiolle sopiva, uudenlainen malli työhyvinvoinnin johtamiseen. Käytännössä rakennettiin esihenkilöiden käyttöön sähköinen ja ketterä työhyvinvoinnin kehittämistyökalu. Työkalun perusidea on muotoiltu työpajoissa yhteiskehittämisen ja arvostavan haastattelun periaatteita yhdistäen. Hankkeen loppujulkaisu: Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia?
Työhyvinvoinnin ennakoiva mittaaminen ja johtaminen – DIGILE Wellness Services (Tekes) 2013 – 2015
Tekesin rahoittamana DIGILE-ohjelman puitteissa toteutettavassa hankkeessa tutkittiin tiedonlouhinnan mahdollisuuksia työhyvinvoinnin johtamisessa ja yrityksen sisäisten ja ulkoisten tietovarantojen (ns. big data) hyödyntämisessä. Toteutimme hanketta yhteistyössä mm. ProImpact Oy:n, Mobile Wellness Solutions MWS Oy:n, Tampereen teknillisen yliopiston, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa.
Inhimillinen pääoma – työhyvinvointia, kilpailukykyä, pidempiä työuria? (STM) 2014
Selvityksessä kartoitettiin viimeaikaisen tutkimuksen valossa inhimillisen pääoman osa-alueiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työurien kestoon sekä etsittiin käytännön keinoja inhimillisen pääoman kehittämiseksi.
Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä: Työelämä 2020 -esiselvitys (ESR, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) 2014
Selvityksessä kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yritysten työelämä- ja työhyvinvointiosaamisen tilaa ja kehittämistarpeita. Selvitys toimi alueellisena lähtötilannemittauksena Työelämä 2020 -aluetyöryhmän toiminnalle sekä tuotti tietoa yrityskohtaisen ja alueellisen kehittämistyön suunnittelua sekä käynnistämistä varten.
Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013 (STM) 2013 – 2014
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen työhyvinvointitutkimuksen luonnetta vuosina 2010–2013. Kartoitimme mm. sitä, millaisia aiheita ja teemoja on tutkittu sekä millaisia käytännön keinoja tutkimusten perusteella voidaan esittää työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Lisäksi annettiin ehdotuksia ja suosituksia liittyen tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön. Selvitys oli jatkoa STM:n aiemmalle Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painoalueet terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta -raportille. Loppujulkaisu: Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013
JAMIT – Työurien jatkamisen tuki (ESR, STM) 2012 – 2014
Kehittämishanke yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Härmän Kuntoutuskeskuksen ja Avire-Kuntoutus Oy:n kanssa.
Taivas – Taitoan muutosvalmennus (TSR) 2012 – 2014.
Kehittämishankkeessa toteutettiin muutokseen liittyvää esihenkilövalmennusta Taitoan esihenkilöille. Kehittämishankkeen loppuraportti
Työvirta – tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa (ESR, ELY) 2011 – 2014
Pirkanmaan pk-yritysten kehittämishanke yhteistyössä Tampere Business Campus TBC ry:n kanssa.
LeadEmo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi (Tekes) 2011 – 2013
Tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten esihenkilöiden tunneosaamista ja kehittää oppimisympäristö, jossa esihenkilöillä oli mahdollisuus harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja omiin mittaustuloksiinsa pohjautuvin harjoittein.
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona (TSR) 2011 – 2012
Tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä eri sukupolviin kuuluvat odottavat hyvältä johtajuudelta. Tutkimus liittyi keskusteluun työurien pidentämisestä ja erityisesti työssä jatkamisesta, sillä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että johtamiskäytännöt ja -tavat ovat oleellisia työssä jatkamisen edistäjiä. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin arvostavan haastattelun menetelmää. Loppujulkaisu: Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona – Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa
PUNK-hanke, Pientyöpaikoilla uudistuminen (ESR) 2009 – 2012
Loppuraportti Pientyöpaikkojen työkyvyn tuki
HAKU-hanke, Henkilöstön arvoa kuvaavien tunnuslukujen kehittämishanke (Tykes, Keva) 2009 – 2011
Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin henkilöstön arvoa kuvaavia tunnuslukuja sekä toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä. Mukana oli yhdeksän kuntaa tai kuntayhtymää eri puolelta Suomea.