Itseohjautuvuutta ja robotisoituvaa työtä - työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tuoretta tutkimusta esillä Työelämän tutkimuspäivillä

kuvituskuva

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tuoretta, eri näkökulmista työn muutosta lähestyvää tutkimusta esiteltiin Työelämän tutkimuspäivillä 10.12.2020.

Riitta-Liisa Larjovuoren, Hannu Niemisen, Ismo Kinnarin ja Kirsi Heikkilä-Tammen esityksessä tarkasteltiin työhyvinvointia itseohjautuvissa organisaatioissa.

Esityksessä nousi esiin, että työhön itseohjautuvassa organisaatiossa liittyy runsaasti voimavaratekijöitä. Mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ja organisaation toimintaan tukevat työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Vaikutusmahdollisuudet työnteon puitteiden, esim. ajan ja paikan suhteen tukevat työn ja muun elämän tasapainoa ja voimavarojen säilyttämistä. Kokemus samanarvoisuudesta ja aidoista vaikutusmahdollisuuksista puolestaan tukevat yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät vastakkainasettelua.

Kuormitustekijöinä nousi esille itsensä ja oman työnsä johtamiseen liittyvän metatyön määrä ja vaativuus. Myös rakenteiden ohuuteen, tilapäisyyteen tai nopeaan muuttumiseen voi liittyä kuluttavaksi koettua epävarmuutta.

Työhyvinvointia edistävä ja kehittävä toiminta on itseohjautuvissa organisaatioissa pitkälti eriytynyt muodollisesta esihenkilötyöstä. Johdon roolina tulevat esille työhyvinvointia tukevien rakenteiden luominen, sujuvan työn edellytysten vahvistaminen ja toimintakulttuurin vaaliminen.

Laura Bordin ja Sanna Nuutisen esityksessä luotiin katsaus osaamis- ja tietokäytäntöjen rakentumiseen robotisoituvassa työssä.

Esityksessä kuvattiin, että taloushallinnon ammattilaisten ja robotiikkakehittäjien yhteistyö ja tiedonjakaminen näyttäytyvät keskeisenä robotisaatioprosessissa. Osaaminen vaikuttaa tällä hetkellä jakautuneen melko selvästi taloushallinnon substanssiosaamiseen ja robotiikkakehittäjien teknologiaosaamiseen. Näiden eri toimintojen ympärille on rakentuneet omat käytäntöyhteisönsä, joiden välistä vuorovaikutusta määrittää pitkälti tähän luodut muodolliset rakenteet ja prosessit.

Aiempaa vahvemman tiedon ja osaamisen jakamisen tarve taloushallinnon ja robotiikan asiantuntijoiden välillä on tunnistettu organisaatioissa, mutta epämuodollisen kohtaamisen tapoja ei ole juurikaan syntynyt. Taloushallinnon ja robotiikan ammattilaisten yhteistyö näyttäytyykin jatkuvasti muovautuvana prosessina, jossa uudet, moninaisemmat vuorovaikutuksen tavat etsivät muotoaan muodollisten prosessien, niukkojen resurssien ja usein ristiriitaistenkin odotusten raameissa. Voit tutustua esityksen dioihin ROBOP-hankkeen verkkosivuilla.