Työelämän mielenterveysohjelma toteutettiin osana kansallisen mielenterveysstrategian ja pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriön johtamana ja koordinoimana ohjelmana. Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi ja projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori olivat mukana arvioimassa ohjelman toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. Ohjelman ydintavoitteena oli muuttaa mielenterveyden tuki työelämässä yksilökeskeisestä, jo syntyneiden ongelmien ratkomisesta työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena oli pitkällä aikavälillä ennaltaehkäistä esimerkiksi mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja eläköitymisiä sekä niistä koituvia kustannuksia. Ratkaisuiksi ohjelma toteutti työpaikkojen tueksi mielenterveyden tuen työkalupakin sekä toimintamallin työterveysyhteistyöhön mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen.
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä arvioi erityisesti osahanketta, jossa kehitettiin uusia mielen hyvinvointia tukevia toimintamalleja työpaikoille. Mukana oli 24 työpaikkaa, joissa kaikissa toteutettiin mittavaa, työpaikan tarpeista lähtenyttä kehitystyötä. Työterveyslaitoksen ja Mieli ry:n asiantuntijoiden fasilitoimassa kehittämistyössä syntyi esimerkiksi työyhteisötason varhaisen välittämisen malli, keinoja työn vaatimusten kohtuullistamiseen sekä ohjeistuksia esihenkilöille mielen hyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksiottamiseen. Konkreettisina tuloksina työpaikkojen käyttöön syntyi esim. työhyvinvointitarjotin ja mielenhuoltokartta. Pilotoinnit kohdistuivat toteuttajien raportoinnin mukaan 30 % esihenkilötyöhön, 25 % työpaikkaselvitysprosessiin, 30 % yksilöön tai 15 % työyhteisöön.
Lähes kaikki kehitystyössä mukana olleet työpaikat arvioivat, että kehitetyt toimintamallin jäävät pysyvään käyttöön ja niiden räätälöiminen esim. eri yksiköille sopiviksi sekä laajempi levittäminen on suunnitelmissa. Osallistujien palautteen perusteella hankkeen ansiosta on esimerkiksi lisääntynyt ymmärrys siitä, että kaikilla työpaikan toimijoilla ja yksilöillä on vastuuta sekä omasta että työyhteisön henkisestä hyvinvoinnista. Osaaminen mielen hyvinvoinnin tukemiseen ole edelleenkään kaikilta osin riittävällä tasolla. Noin kolmannes työpaikkojen edustajista arvioi esihenkilöiden osaamisen mielenterveyden tukemisessa toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin, kun taas työterveyshuoltojen vastaajista yksikään ei arvioinut sen toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin.
Kehitystyön vaikuttavuutta ja tulosten leviämistä tuki se, että kehittämistyössä oli mukana sekä työpaikkojen edustajia että työpaikan oman työterveyshuollon asiantuntijoita, jolloin molempien tahojen osaaminen saatiin paremmin käyttöön ja toiminnan yhteiset tavoitteet vahvistuvat.
”Hanke toi esille kuitenkin esille myös työterveyshuoltoyhteistyön haasteellisuuden. Yhteistyön määrä ja sisältö nimenomaan hyvinvointia edistävän ja ennaltaehkäisevän toiminnan osalta vaihtelee edelleen paljon. Vastaan voivat tulla niin resursseihin, tiedonkulkuun kuin toimintakulttuureihinkin liittyvät tekijät. Joskus liiketoiminnan ja terveydenhuollon edustajat puhuvat niin sanotusti eri kieltä, vaikka molemmilla olisi tavoitteena hyvinvoivat työntekijät,” pohtii hankkeessa tutkimustyötä tehnyt Riitta-Liisa Larjovuori.
Hankkeessa tuotettiin ja julkaistiin mielenterveyttä tukevan työterveysyhteistyön malli, joka perustuu sekä aikaisempaan aihealueesta tuotettuun tietoon että kehittämispiloteissa kerättyihin havaintoja ja kokemuksiin. Malli tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa ja ratkaista työpaikkojen riskitekijöitä ennen kuin ne alkavat vaikuttaa työntekijöiden mielenterveyteen ja jaksamiseen, ja siihen on koottu paljon konkreettisia työkaluja, jotka ovat sovellettavissa hyvinkin erilaisille työpaikoille ja erilaisiin tarpeisiin.
”Valmiit tarkistuslistat ja koosteet auttavat toivottavasti etenkin aloittelevampia toimijoita aiheen äärelle. Toisaalta runsaasta materiaalista ja case-esimerkeistä löytyy varmasti uusia tulokulmia ja inspiraatiota kokeneillekin kehittäjille,” sanoo tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi.
Lisätietoja:
Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön
https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/toimintamalli-tyoterveysyhteistyohon
Työelämän mielenterveysohjelman vaikutusarviointi -raportti
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8421-9