Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivien esityksessään 14.3.2024 tutkija Laura Bordi tarkasteli kokemuksia lähijohtamisen haasteista monipaikkaisessa työssä ”Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt” -tutkimushankkeen haastatteluaineistojen pohjalta. Tulokset ovat alustavia.
Kokemukset lähijohtamisen haasteista jakautuivat seuraaviin kolmeen pääluokkaan:
Vuorovaikutustilanteiden suunnittelu ja organisointi
Haastatteluissa nousi esiin spontaanin vuorovaikutuksen väheneminen ja siitä seurannut kasvanut tarve erilaisten vuorovaikutustilanteiden jatkuvaan suunnitteluun niin sisältöjen, toteutusmuotojen kuin aikataulujenkin osalta. Myös tavoitettavuudesta huolehtiminen ja tavoitettavuuspaineet nousivat esiin haastateltavien kuvauksissa.
Työntekijöiden tilanteiden arviointi
Haastateltavat nostivat esiin kokemuksia heikentyneestä tuntumasta työntekijöiden työn kokonaistilanteeseen. Haastateltavat kuvasivat, että monipaikkaisesti työskenneltäessä esim. yksittäisten työntekijöiden liiallinen työmäärä, työtehtäviin liittyvät ongelmat ja jaksamisen ongelmat voivat jäädä helpommin pimentoon. Eri paikoissa työskentely oli myös joillain työpaikoilla nostanut yhteydenoton kynnystä esihenkilön ja työntekijöiden välillä.
Erilaisten odotusten ja tarpeiden yhteensovittaminen
Haastatteluissa nousi esiin tarve työntekijöiden erilaisten odotusten ja tarpeiden huomioimiseen työyhteisön monipaikkaisen työn käytännöissä. Esiin nousi myös laajemman työyhteisön (ja organisaation) tarpeiden sekä yksilöiden odotusten ja tarpeiden yhteensovittaminen sekä tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen.
Haastatteluissa esiinnousseen kokemukset herättivät kysymyksen, onko organisaatioissa huomioitu riittävässä määrin monipaikkaisen työn mukanaan tuomaa vuorovaikutuksen ”manageroinnin” lisääntymistä – tunnistetaanko ja huomioidaanko organisaatioissa tähän liittyvä ns. metatyön määrä ja sen rooli työkuormituksessa?
Huomionarvoista on myös se, että digitaalisen yhteistyökulttuurin rakentaminen organisaatiotasolla on saattanut jäädä hyvinkin vähäiseksi. Tällöin esihenkilöt jäävät helposti yksin pähkäilemään, millaisia käytäntöjä omassa työyhteisössä tulisi luoda. Haastetta tulee helposti tilanteissa, joissa läsnätyön käytäntöjä yritetään sellaisenaan siirtää monipaikkaiseen työhön. Tällöin käytäntöjen taustalla oleva ns. default-asetus on edelleen ”läsnä toimistolla”, vaikka työnantajan tiloissa vietettävä aika olisikin vain pieni osa työajasta.
Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt -tutkimushanketta toteuttavat Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä ja Workspace Oy. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.