Oppimisen ja kehittymisen osalta keskustelussa nousivat esiin mm. seuraavat teemat:
🔹 Miten psykologista turvallisuutta rakennetaan ja ylläpidetään pääasiassa digitaalisissa työympäristöissä toimittaessa? Voiko digitaalinen työympäristö jopa edesauttaa psykologisen turvallisuuden rakentumista tuomalla hiljaisempia ja harkitsevampia sekä dynaamisempia ja dominoivampia työyhteisön jäseniä enemmän samalle viivalle?
🔹 Vuorovaikutuksen siirtyminen isolta osalta teknologiavälitteiseksi on muuttanut sitä strukturoidumpaan suuntaan, jättäen spontaanit kohtaamiset vähäisemmiksi. Miten monipaikkaisessa työssä voitaisiin luoda enemmän väljyyttä ja tilaa ”vaeltelulle” ja onnekkaille sattumille? Keskusteluissa nousi esiin myös kasvokkaisten kohtaamisten muodon ja merkityksen muutos: Miten oppia ”hyödyntämään” aiempaa harvemmin tapahtuvia kasvokkaisia tapaamisia? Priorisoidaanko tiettyjä asioita kasvokkaisissa kohtaamisissa ja toisia asioita teknologiavälitteisissä kohtaamisissa?
🔹 Henkilöstön digitaidot voivat vaihdella merkittävästi. Monipaikkaisessa työssä vähäisempi digiosaaminen tai epävarmuus omasta osaamisesta saattaa johtaa jopa yhteisön ulkopuolelle jäämiseen. Miten organisaatioissa voidaan huolehtia riittävällä tavalla monipaikkaisen työn edellyttämien ns. metataitojen kehittämisestä? Työssä tarvittavan substanssiosaamisen kehittämisen lisäksi myös tälle tulisi löytää aikaa ja tilaa.
Oppimisen ja kehittymisen teeman lisäksi tilaisuudessa pureuduttiin myös yhteisöllisyyden, käytännöistä sopimisen sekä työtilojen (fyysinen ja digitaalinen) teemoihin monipaikkaisen työn näkökulmista.
Lisätietoa tutkimushankkeesta: https://projects.tuni.fi/monipaikkainen-tyo/