Monille on isänpäivänä tärkeää viettää isän ja lasten yhteistä aikaa. Yksi vanhemman ja lapsen vuorovaikutustapa on yhteinen leikki. Mitä tiede sanoo leikin roolista lapsen kehityksessä sekä isän ja lapsen välisen suhteen muodostumisessa?
Isät vaikuttavat lapsensa kehitykseen monella tavalla, perinnöllisten tekijöiden sekä vuorovaikutuksen kautta. Yksi isän tärkeä vuorovaikutuksen muoto on leikkiminen. Länsimaisissa kulttuureissa isät usein leikkivät lapsensa kanssa fyysisiä ja stimuloivia leikkejä, esimerkiksi leikkipainia lapsen kanssa. Vaikka leikki ei ehkä ensisilmäyksellä näytä tähtäävän lapsen opettamiseen tai tietoiseen lapsen kehityksen tukemiseen, tällaisella vuorovaikutuksella on itseasiassa havaittu olevan merkittävä positiivinen vaikutus lapsen kehitykselle. Isän kanssa leikkiminen on positiivisessa yhteydessä esimerkiksi lapsen sosiaaliseen, tunne-elämän, ja kognitiiviseen kehitykseen.
Mutta miten leikki isän kanssa liittyy lapsen taitojen kehittymiseen? Yhtenä mekanismina on ehdotettu, että leikkimielinen painiminen ja haastaminen turvallisen aikuisen kanssa opettaa lasta sietämään voimakkaitakin tunteita, koettelemaan rajojaan ja valmistaa heitä kohtaamaan haasteita ulkomaailmassa kodin ulkopuolella. Myös isän esimerkki vuorovaikutuksen aikana, esimerkiksi toisen rajojen kunnioittaminen ja tunteiden säätely, voi toimia mallina sosiaaliselle kanssakäymiselle myöhemmin muiden ihmisten kanssa.
Eräs tutkimus löysi, että isän innostava ja virittävä leikki yhdeksän kuukauden ikäisen vauvansa kanssa ennusti turvallista kiintymyssuhdetta isän ja lapsen välillä. Tärkeää oli kuitenkin, että isä sopeutui lapsen tarpeisiin eikä käyttäytynyt tunkeilevasti. Toisin sanoen, isän on tärkeää toimia myös sensitiivisesti ottaen huomioon lapsen viestit ja tarpeet leikin aikana. Toisen tutkimuksen mukaan nimenomaan leikillinen paini ennusti lapsen turvallista kiintymystä isään. Leikin positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan koske vain yhtä leikkityyppiä, vaan ylipäänsä isän leikkiin osallistumisella on myönteinen vaikutus esimerkiksi lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Isän leikkisä ja innostava vuorovaikutus lapsen kanssa edistää lapsen kehitystä sekä positiivista suhdetta isän ja lapsen välillä.
Leikki on siis hyvinkin tärkeä osa lapsen kanssa vietettyä aikaa. Lapsen kanssa vietetty aika näkyy myös isien aivoissa: isäksi tulo näkyy muutoksina miehen aivojen rakenteessa ja aktivaatiossa. Isien aivoissa on havaittu esimerkiksi niin sanotun globaalin hoivaverkoston sitä suurempaa aktivaatiota mitä enemmän he viettävät aikaa lapsensa kanssa. Tämä aivoalueiden verkosto on yhteydessä toisen näkökulman ottamiseen sekä tunteiden kokemiseen. Kaikki nämä ovat olennaisia tekijöitä vanhemman sensitiivisessä käyttäytymisessä, myös leikin aikana. Isän ja lapsen vuorovaikutuksella on siis vaikutusta sekä lapsen että isän kehitykselle.
On hyvä muistaa, että tutkimukset kertovat isien keskimääräisistä taipumuksista eivätkä tulokset päde jokaiseen yksilöön. Perheessä myös äiti tai muu lapsen huoltaja saattaa olla se, joka painii ja riehuu lapsen kanssa. Samalla on tärkeä kartoittaa isän ja lapsen eritystä suhdetta sekä isän merkitystä lapsen kehitykselle, sillä siitä on edelleen vähemmän tutkimusta, kuin äidin ja lapsen suhteesta. Tutkimukseen perustuva tieto on olennaisessa osassa, kun esimerkiksi halutaan kehittää interventioita isän hyvinvoinnin sekä isän ja lapsen suhteen parantamiseksi.
Tutkimme HIP-laboratoriossa isiä osana TransParent tutkimusta, ja tutkimuksen keskiössä on isän ja lapsen vuorovaikutus. Etsimme tällä hetkellä erityisesti isäksi tulevia miehiä, joiden lapsen laskettu aika on vuonna 2022. Osallistumalla tutkimukseen voit omalta osaltasi auttaa tutkimustiedon kertymistä isän ja lapsen tärkeästä suhteesta.
HIP-laboratorio toivottaa kaikille hyvää isänpäivää!