Voiko perhevapaauudistus näkyä isän aivoissa asti? 

(Same in English)

Useissa kulttuureissa läpi historian äidit ovat kantaneet suurimman osan lasten hoito- ja kasvatusvastuusta. Myös Suomessa vanhempainvapaat jakautuvat edelleen epätasaisesti vanhempien kesken: vuonna 2021 isät käyttivät vain 11 prosenttia vanhempainrahapäivistä ja joka viides ei käyttänyt vanhempainrahaa. Suomen hallitus uudisti tänä syksynä vanhempainrahajärjestelmää kannustaakseen isiä osallistumaan enemmän välittömään lasten hoitoon ja kaventaakseen sukupuolten välistä palkkaeroa. Tällaisia ponnisteluja on jo toteutettu muissa Pohjoismaissa hyvin tuloksin. Esimerkiksi Ruotsissa isät käyttävät noin 30 prosenttia palkallisista vanhempainvapaista ja siellä työhön osallistumisaste on maailman korkein. 

Kotityö- ja lastenhoitovastuun jakaminen vanhempien kesken voi edistää äiti-lapsi-suhteen laatua. Israelilainen tutkimusryhmä havaitsi, että isien osallistuminen lastenhoitoon oli yhteydessä äitien kykyyn vastata vauvojensa vihjeisiin oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti (ts. äidin sensitiivisyyteen). Nämä havainnot korostivat isän osallistumisen merkitystä äidin ja lapsen väliselle suhteelle. 

Lastenhoito vaikuttaa myös isiin: lastenhoitoon osallistuminen näkyy muutoksina miesten aivotoiminnassa. Tuoreessa tutkimuksessa hollantilainen tutkimusryhmä käytti aivojen kuvantamista uusien isien aivotoiminnan tutkimiseen. He havaitsivat, että isillä, jotka hoitivat lastaan enemmän, oli parempi yhteys aivojen osien välillä, jotka liittyvät vauvan vihjeiden tunnistamiseen ja toisten ihmisten näkökulman ymmärtämiseen

Toisessa tutkimuksessa verrattiin isiä, jotka ottivat ensisijaisen vanhemman roolin perheessä isiin, jotka ottivat toissijaisen hoitajan roolin. He havaitsivat, että ensisijaisen vanhemman roolin ottaneet isät olivat tarkempia havaitsemaan lapsensa vihjeitä vuorovaikutustilanteen aikana. Erot isän roolissa näkyivät myös isien aivotoiminnassa. Esimerkiksi ensisijaisena vanhempana toimivat isät osoittivat suurempaa aktivaatiota aivoalueilla, jotka yleensä aktivoituvat äideillä, sekä alueilla, jotka ovat tavallisesti aktiivisia isillä lastenhoidon yhteydessä. Tällainen yhteisaktivointi on yhdistetty esimerkiksi parempaan sosiaalisten vihjeiden havaitsemiseen. Tunteiden prosessointiin liittyvien alueiden hyvä kytkeytyneisyys on erityisen tärkeää vanhemmille, sillä heidän on kyettävä tunnistamaan vauvan tunnetilat voidakseen vastata tämän tarpeisiin. 

Aivokuorella ja sen alaisissa rakenteissa sijaitsevia monimutkaisia yhteyksiä voidaan nimittää globaaliksi hoivaverkostoksi (Global Caregiving Network), jonka tehtävänä on huolehtia vanhemmuuteen liittyvistä toiminnoista ja edesauttaa sensitiivistä vanhemmuutta. Lastenhoitoon osallistuminen liittyy hoivaverkoston suurempaan aktivointiin naisilla ja miehillä, riippumatta siitä, ovatko he lapsen biologisia vanhempia tai mikä heidän seksuaalinen suuntautumisensa on. Tämä osoittaa, että vanhemmuudessa ei ole niinkään kyse siitä kuka on, vaan siitä mitä tekee. Edellä mainitut muutokset tässä hoivaverkostossa voivat viitata uusien taitojen kehittymiseen ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulevilla ihmisillä, jotka harjoittelevat huolehtimaan vauvastaan. Vauvan kanssa vietetyn ajan yhteys vanhemmuutta tukevien verkostojen vahvistumiseen osoittaa, kuinka tärkeää on antaa vanhemmille mahdollisuus ottaa aikaa luodakseen siteen vauvaansa ja kehittyäkseen vanhemmaksi.

Yhteenvetona voidaan todeta tutkimuksen todistaneen, että vauvan kanssa vietetty aika vaikuttaa vanhempien aivotoimintaan ja parantaa vanhempi-lapsi-suhdetta. Tästä psykologisesta näkökulmasta katsottuna tasapuolinen hoivavastuiden jako vanhempien kesken auttaa varmistamaan mahdollisimman hyvän suhteen lapseen molemmille vanhemmille. 

Tutkimusryhmämme jatkaa tutkimusta lasten hoidon vaikutuksesta vanhempiin. Human Information Processing -laboratoriossa tutkitaan tällä hetkellä, miten vauvasta huolehtiminen vaikuttaa isien tunteiden havainnointiin ja fysiologisiin vasteisiin. Etsimme tutkimukseen osallistujiksi suomenkielisiä miehiä, joiden ensimmäisen lapsen laskettu aika on loppuvuodesta 2022. Osallistumalla voit auttaa kerryttämään tieteellistä tietoa lastenhoidon vaikutuksista miehiin! Voit lukea lisätietoja ja ilmoittautua täällä. 

Lisäksi suunnittelemme parhaillaan äitien tutkimusta, joka toteutetaan laboratoriossamme lähiaikoina. Tarkoituksenamme on tutkia äidin kokeneisuuden yhteyksiä sekä behavioraalisiin että fysiologisiin vasteisiin vauvan tunteita havainnoidessa. Seuraa projektin nettisivuja ja labran blogia, joissa tiedotamme tutkimuksen etenemisestä ja uusien osallistujien rekrytoinnista! 

https://projects.tuni.fi/transparent/ 

https://www.instagram.com/hiplabra/?hl=fi 

Väitöskirjatutkijat Sonja Veistola, Micol Gemignani ja Hanneli Sinisalo

Kirjoittajat

Sonja Veistola

  • väitöskirjatutkija
  • Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
  • Tampereen yliopisto
  • +358505724891
  • sonja.veistola@tuni.fi
Lisätietoja
Hanneli Sinisalo

Hanneli Sinisalo

Lisätietoja