”Tunnen oloni ulkopuoliseksi”, ”en ole läheinen kenenkään kanssa”, ”tunnen itseni yksinäiseksi”. Tällaiset tuntemukset ovat yleisiä ja on arvioitu, että ajoittaista yksinäisyyttä kokee jopa viidennes suomalaisista. Yksinäisyys on kokemus siitä, että sosiaaliset suhteet eivät vastaa omia toiveita. Yksinäisyys ei ole riippuvainen todellisesta sosiaalisten suhteiden määrästä, vaan yksinäisyyttä voi kokea vaikkei olisikaan yksin.
Yksinäisyys ei ole pelkästään epämiellyttävä eristyneisyyden tunne vaan se luo turvattoman olotilan, joka suuntaa havaintoja ja valmistaa kehoa toimintaan. Yksinäisyyden tunne toimii ikään kuin biologisena hälytyssignaalina, joka varoittaa uhasta ”sosiaalista kehoa” kohtaan samaan tapaan kuin fyysinen kipu varoittaa kehoon kohdistuvasta uhasta. Pitkittyessään yksinäisyys voi vaikuttaa siihen, miten henkilö havainnoi ja tulkitsee ympäristöään. Yksinäisyys mm. virittää sosiaalisten uhkien havaitsemiseen ja odottamaan torjuntaa, mikä puolestaan voi johtaa eristäytymiseen.
Verrattain vähän tiedetään siitä, miten yksinäisyys vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun. Vuorovaikutuksen kokemukseen vaikuttaa paitsi oma tietoinen toimintamme myös tiedostamattomat eleet ja kehon reaktiot. Vuorovaikutuksessa tulemme usein automaattisesti heijastaneeksi toisen henkilön eleitä ja tällainen vastavuoroisuus lisää tunnetta yhteenkuuluvuudesta. Mielenkiintoista on, että myös hermoston reaktiot voivat yhdenaikaistua henkilöiden välillä ja vaikuttaa siihen, miten samankaltaisena tai puoleensa vetävänä toinen osapuoli koetaan. Yksinäisyys ja katse- projektin uudessa tutkimuksessa selvitämme mm. näitä vuorovaikutuksen ilmiöitä yksinkertaisten kasvokkaisten tilanteiden aikana.
Tutkimukseen rekrytoidaan syksyn 2022 aikana sekä yksinäisiä, että ei-yksinäisiä henkilöitä, jotka ovat iältään 18–50-vuotiaita. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Aktiivinen mieli -tutkimusryhmän kanssa ja aineistonkeruu tapahtuu Jyväskylässä. Jos tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, voit ottaa sähköpostitse yhteyttä lähettämällä viestin osoitteeseen katsetutkimus@jyu.fi
Elisa Vuoriainen, tutkijatohtori