Arjesta voimaa -hanke (2018-2020) oli Pelastakaa Lapset ry:n kehittämishanke, jossa on sanoitettiin myönteistä tunnistamista yhdessä lasten ja heille tärkeiden aikuisten kanssa arjen yhteisöissä ja perheiden palveluissa. Laajana tavoitteena oli vaikuttaa ylisukupolvisen huono-osaisuuden jatkumoihin huolenpidon suhteita ja toimijuuksia tukemalla. Hankkeessa pohdittiin muun muassa, miten aikuiset voisivat paremmin kohdata lapsia sekä tavoittaa lasten kokemuksia arjesta; sekä millä tavoin voidaan yhdessä lasten kanssa ideoida ja vahvistaa lasten mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä itselleen tärkeitä palveluita ja yhteisöjä. Hankkeen pohjalta myönteisen tunnistamisen näkökulma on otettu periaatteeksi ja toimintatavaksi yhteiskehittämisessä lasten kanssa. Myönteinen tunnistaminen lapsen kohtaamisessa pähkinänkuoressa hankkeen tuottamalla videolla. Lue myös hankkeessa mukana olleiden Reetta Kalliomerin ja Maria Palo-ojan kokemuksista blogistamme.
Alta löydät linkkejä materiaaleihin, joissa myönteisen tunnistamisen näkökulmaa on sovellettu tai sanoitettu Arjesta voimaa -hankkeessa.
Tulensalo H., Kalliomeri R. & Laimio J. (toim.) 2021. Kohti lapsennäköistä osallisuutta. Pelastakaa Lapset ry.
Myönteisen tunnistamisen pilotin yhtenä lopputuloksena laadittiin lasten, vanhempien, vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistyönä Saan osallistua ja vaikuttaa –työkirja Pelastakaa Lapset ry:n tukihenkilö-, sporttikummi- ja tukiperhetoimintaan. Myönteisen tunnistamisen sanoittamisen lisäksi halusimme katsoa, miltä palvelu näyttää lapsen silmin ja mitkä ovat lapselle merkitykselliset palvelukohdat:
Perheväkivaltaa kokeneet lapset toiminnan kehittäjinä –julkaisu. Ryhmässä myönteinen tunnistaminen oli periaate ja toimintatapa lasten kanssa toimimiseen. Lapset myös sanoittivat sitä ryhmän aikana.
Samalle kartalle työkalu – löydä leikkisästi lapsen luo – syntyi myönteisen tunnistamisen mukaisesta ajatuksesta, että jokaisella lapsella on voimavaroja, vahvuuksia, tuen ja huolenpidon tarpeita.
Lapsikeskeisen palvelumuotoilun periaatteina ovat lapsen oikeudet, myönteinen tunnistaminen ja palvelumuotoilu. Myönteinen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että lapsiin tutustutaan mahdollisimman ennakkoluulottomasti, heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan pyritään tunnustamaan ja tarjoamaan tukea osallistua ja vaikuttaa itselle tärkeissä asioissa. Katso myös hankkeessa tuotettu video.
Lasten kanssa yhdessä kehitetyissä onnistumisen mittareissa ja niiden tekemisen tavoissa näkyy hyvin myönteisen tunnistamisen ajattelu. On tärkeää, että arvioimme palveluiden laatua myös lasten ja perheiden kokemusten kautta. Lasten ja vanhempien kokemuksissa tulee ilmi myönteisen tunnistamisen merkitys onnistuneen palvelukokemuksen näkökulmasta.
Lempäälän kunnan kanssa kehitetyt lasten ja vanhempien laatusuositukset perhetupatoimintaan.
Työskentele lapsen kanssa -vinkkien koonnissa on huomioitu myönteisen tunnistamisen mukainen toimintatapa ja erityisesti tutustumisen tärkeä merkitys lapsen tukemisen näkökulmasta.
Vapaa-ajan pilotissa halusimme kuulla, millaista on kiva ja turvallinen vapaa-aika lasten mielestä; ja erityisesti niiden lasten, joiden vapaa-ajan vietosta aikuisilla on huolta. Kuulimme yhteensä 100 lapsen ajatuksia mielekkäästä vapaa-ajasta menemällä lasten luokse erilaisiin yhteisöihin. Loimme myös onnistumisen mittarin ohjattuun vapaa-ajan toimintaan lasten kanssa; siinä tulee hienosti esiin myönteistä tunnistamista lasten sanoittamana. Malli on otettu käyttöön monessa kerhoryhmässä (mm. ip-toiminta) ja se on toiminut arvioinnin työkaluna esim. Hyvinvoiva koululainen -hankkeessa.
Espoosssa myönteisen tunnistamisen periaatteella toteutettiin seikkailuryhmätoimintaa Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmän rinnalla; kokeilu oli todella onnistunut, jatkoa odotellaan.
Varhaiskasvatuspilotistamme on työn alla myönteisesti tunnistavalle varhaiskasvatukselle askelmerkit asetteleva julkaisu.
Laadimme perhekeskustoimintaa koskevan toimintasuosituksen yhdessä Lastensuojelun keskusliiton Perheet Keskiöön -hankkeen ja Vammaisperheyhdistys Jaatisen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Kehitysvammaliiton yhteishankkeessa Minua kuullaan kanssa, tuoden siihen myönteisen tunnistamisen näkökulmaa.
Lue lisää mm. Pelastakaa Lapset ry:n blogista:
Oppeja lapsilta
Yhdessä olemme enemmän
Lapsilta opittua: Kokemuksia turvallisesta osallisuudesta
Kysy ja kuuntele. Lapsi osaa kertoa toiveistaan!
Onneksi teillä oli meidät! Miksi lapsikeskeinen palvelumuotoilu kannattaa?
Helsingin Sanomat -mielipidekirjoitus
Varhaiskasvatuksen helmiä Hämeenlinnasta -blogikirjoitus
Ohjausryhmä: Lastensuojelun keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Pesäpuu ry, A-klinikkasäätiö, Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Suomen Mielenterveysseura, Unicef, SOS-lapsikylä, Tampereen kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapsinäkökulmatutkijoiden verkosto
Yhteistahoja: Hämeenlinnan varhaiskasvatus, Lempäälän kunta, BC Nokia iltapäivätoiminta, Pelastakaa Lasten ehkäisevä toiminta, Setlementti Tampere, Tampereen kaupunki, Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, TAYS,
Päihdepalvelu Hemma, Espoon kaupunki, Kuopion kaupunki, Hyvinvoiva koululainen, Jyväskylän kaupunki, SOS-lapsikylä
Rahoitus: STEA