Taustaa ja tavoite
Myönteinen Tunnistaminen on tutkimus-perustaisesti kehitetty työote lasten ja nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Sen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä osana arkista toimintaa ja siihen sisältyviä ammattilaisten ja lasten kohtaamisia. Näkökulma on kehitetty Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmässä (SPARG) yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa, ja sitä viedään eteenpäin eri konteksteihin liittyvissä uusissa hankkeissa. Tutkimus perustuu lasten oikeuksien periaatteiden kunnioittamiseen suomalaisen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kontekstissa.
Myönteisen Tunnistamisen ajattelutavassa lähdetään liikkeelle lasten ja nuorten olemassa olevista yhteisöistä. Henkilökohtaisia ongelmia paikantavien ja niitä korjaamaan pyrkivien toimenpiteiden sijaan huomion kohteena on heidän toimijuutensa ja tavoitteena sen vahvistaminen. Tuen antamisen ja saamisen lähtökohtana toimii tunnistamisen sosiaalinen dynamiikka, joka sisältää tutustumisen, tunnustamisen ja tukemisen ulottuvuudet. Näkökulma suhtautuu normatiivisesti tieto-valtasuhteisiin, jotka asettavat lapset ja nuoret usein alisteiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin. Myönteisen Tunnistamisen mukaisesti toimiminen edellyttää kaikilta osapuolilta yhdenvertaisen ihmisarvon tunnustamista ja erilaisuuden ymmärtämistä inhimillisenä ulottuvuutena. Tällöin ammatillisissa käytännöissä kohtaavat yhdenvertaiset ihmiset, joilla kaikilla on puutteensa, tarpeensa ja vahvuutensa.
Myönteisen Tunnistamisen taustalla on lasten ja nuorten toimijuuteen, lasten oikeuksiin sekä lapsi- ja nuoriso-politiikkaan kohdistuva pitkäjänteinen monitieteinen tutkimus. Teoreettinen perusta rakentuu kriittisestä kansalaisuus- ja demokratia-tutkimuksesta, erityisesti tunnustussuhdeteorioista, joissa tunnistamisen dynamiikka liitetään laajasti ottaen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen elämään (esim. Hannah Arendt, Axel Honneth, Charles Taylor, Charles Bingham). Soveltavassa tutkimuksessa on hyödynnetty tiedon yhteistuottamisen menetelmiä, jotka mahdollistavat tutkimutiedon ja käytäntötiedon yhdistämisen tutkimusta ja käytäntöä samanaikaisesti hyödyttävillä tavoilla (esim. Merritt Polk, Mirja Satka, Louis Albrecths).
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, erityisesti osana Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelmaa (SkidiKids 2010–2015). Työ jatkuu uusissa tutkimushankkeissa sekä niihin kiinnittyvissä kehittämisprojekteissa. Keskiössä ovat tutkijoiden, järjestöjen ja ammattilaisten vuorovaikutus, sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentely.
Myönteiseen Tunnistamiseen voi perehtyä helposti avoimesti saatavissa olevan, Nuorisotutkimusseuran julkaiseman yleistajuisen teoksen Myönteinen tunnistaminen kautta. Kirjan tiivistelmät ja osiokohtaiset kiteytykset johdattavat nopeasti näkökulman äärelle. Johdannosta pääsee tutustumaan kokonaisideaan syvällisemmin, ja tutkimusartikkeleissa sekä eri alojen ammattilaisten laatimissa käytännön pohdinnoissa näkökulmaa valotetaan lasten, nuorten ja ammattilaisten erilaisten arkiympäristöjen kautta. Tutkimukseen voi perehtyä syvällisemmin avoimesti saatavissa olevien tutkimusjulkaisujen kautta.
Käytännön asiantuntijat kanssatutkijoina
SkidiKids-hankkeissa toteutettuun yhteiskehittävään toiminta-tutkimukseen osallistui nelisenkymmentä ammattilaista seuraavista organisaatioista: Ahjolan Setlementti ry (Nuorisokahvila Uniikki); Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä; Etelä-Pohjanmaan Terveys-teknologian Kehittämiskeskus ry; Espoon kaupunki (Tajua mut! -projekti); Helsingin kaupunki (nuorisoasiainkeskus, sosiaali- ja terveystoimi); Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Mikkelin kaupunki (Olkkari-hanke, nuorisopalvelut, Tajua Mut! -projekti); Mikkelin ammattikorkeakoulu; Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi; Nuorisotyön johdon verkosto Kanuuna; Suomen sovittelufoorumi ry; Tampereen kaupunki (varhaiskasvatus ja perusopetus, nuorisopalvelut); Tampereen kaupunkiseudun nuorisopalvelut.
Yhteistyökumppanit
Monet Myönteisen Tunnistamisen työotteeseen tutustuneet toimijat ovat lähteneet soveltamaan sitä omissa työkonteksteissaan, tyypillisesti ammattilais-, järjestö- ja vapaaehtoistyön rajapinnassa. Myös eri alojen opiskelijat ovat hyödyntäneet ajattelutapaa oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. Työote on vakiintunut osaksi useita toimintamalleja ja sitä jalkautetaan parhaillaan useissa kehittämisprojekteissa, yhteistyössä SPARG:n tutkijoiden kanssa.
Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen Kaikki Käy Koulua -toimintamalli on ensimmäisiä Myönteisen Tunnistamisen soveltajia. Sen tavoitteena on tukea nuoria, jotka kokevat peruskoulun suorittamisen haasteelliseksi, sekä koulujam jotka pyrkivät tarjoamaan kaikille nuorille hyvät mahdollisuudet koulunkäyntiin.
Nuorisojärjestötyön puolella Aseman Lapset ry:n Walkers-toiminta on soveltanut Myönteisen Tunnistamisen työotetta jo usean vuoden ajan. Walkersin toiminnassa Myönteisen Tunnistamisen tarjoama käsitteistö järjestön toimintaperiaatteiden sanallistamiseen on osoittautunut erityisen hyödylliseksi.
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa kehitetty Etelä-Savon nuorten työllistymistä edistävä Itse Tehty Tulevaisuus -toimintamalli on toinen esimerkki Myönteisen Tunnistamisen hyödyntämisestä nuorisotyössä. Myönteisesti tunnistavan nuorisotyön ideaa on kehitetty hankkeessa nuorisotyöntekijöille tarjotun Myönteisen Tunnistamisen koulutuksen yhteydessä.
Pelastakaa lapset ry:n Arjesta voimaa -hankkeessa pyritään tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään Myönteisen Tunnistamisen lähtökohdista. Hankkeen ensimmäiset pilotit on toteutettu Lempäälän ja Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa.
SOS-Lapsikylän kehittämis- ja koulutustyössä Myönteistä Tunnistamista jalkautetaan yhteistyössä maakuntien ja kuntayhtymien lapsi- ja perhepolitiikka -ohjelmien kanssa. Koulutuksesta vastaa HT Elina Stenvall, joka on ollut mukana kehittämässä näkökulmaa SPARG:ssa tutkijan roolissa.
