TreAdd-tutkimusryhmä osallistui suurella joukolla kansainväliseen Lisbon Addictions 2024 konferenssiin Portugalissa lokakuun lopussa. TreAdd-tutkimusryhmästä mukana olivat tutkimusryhmän johtaja Katja Kuusisto sekä tutkijat Eeva Ekqvist, Ella Plaami, Janika Kosonen, Johanna Ranta, Kirsimarja Raitasalo ja Sanna Iivonen. Konferenssi oli kolmepäiväinen ja osallistujia oli yli 2000 yli 100 maasta. Konferenssin aiheena oli tänä vuonna Empowering the workforce of the future, eli tulevaisuuden työvoiman vahvistaminen ja voimaannuttaminen. Tässä blogitekstissä pohdimme konferenssin keskeisintä antia.
Yksi kantavista teemoista konferenssissa oli ihmisten eletyt kokemukset, kokemustieto ja kokemusasiantuntijuus (people with lived experience). Kokemustiedon- ja asiantuntijuuden ymmärretään palvelevan koko palvelujärjestelmää aina yksittäisistä asiakaskohtaamisista asiakaspolkujen ja interventioiden suunnitteluun sekä asiantuntijoiden koulutukseen. Kokemustiedosta hyötyminen edellyttää kuitenkin aitoa kumppanuutta, eli tasavertaista yhteistyötä toimijoiden kesken. Kokemusasiantuntijat jäävät palvelujärjestelmässä helposti passiivisemman kuuntelijan ja kommentoijan rooliin. Kumppanuuteen pääseminen edellyttää järjestelmätason toimijoilta valtasuhteiden ja vallan epätasapainoisuuksien tunnistamista ja tunnustamista.
Traumat ja niiden eri muodot olivat paljon esillä. Käsitykset traumasta olivat laaja-alaisia ja yksittäisten traumaattisten elämäntapahtumien lisäksi trauma ymmärrettiin myös kumuloituvana, vuorovaikutuksellisena, kehityksellisenä ja ylisukupolvisena ilmiönä. Sidsel Karsbergin1 mukaan on tärkeää ymmärtää, että asiakkaiden eletyt kokemukset luovat asiakkaiden kesken hyvin erilaisia lähtökohtia hoidon aloittamiselle, siihen sitoutumiselle ja sen onnistumiselle. Vaikka hänen tutkimuksessaan enemmistö oli tyytyväinen traumafokusoituun hoitointerventioon, Karsberg1 painottaa, ettei traumafokusoitu hoitokaan sovellu standardoituna kaikille; osa hänen tutkimukseensa osallistuneista piti lähestymistapaa liian stressaavana ja siirtyi tutkimusjakson aikana tavanomaiseen hoitoon. Trauman ja päihdeongelman hoidon integraatio nähtiin tärkeänä, mutta niiden optimaalinen ajoitus puhututti. Lisäksi esityksissä korostettiin traumataustaan keskittyneiden hoitomuotojen hyödyntämistä päihdeongelmien hoidossa. Myös traumataustan ja mielenterveyden kaksisuuntaisen yhteyden huomioiminen nostettiin tärkeäksi tekijäksi hoidon suunnittelussa. Konferenssissa vahvistui tutkijoillamme ajatus siitä, että on tärkeää palata aiemman MUUTOS-tutkimushankkeen aineiston pariin, jossa olemme kartoittaneet laitospäihdekuntoutuksessa olevien henkilöiden kokemuksia väkivallasta. Eeva ja Sanna jatkavat aiheen parissa, mutta toteavat jo alustavan analyysin perusteella väkivaltakokemusten olevan hälyttävän yleisiä tällä kohderyhmällä.
Myös palveluiden ja hoidon saavutettavuudesta puhuttiin. Ainoastaan yksi 11:stä päihdepalveluita tai päihdehoitoa tarvitsevasta ihmisestä saa niitä. Palveluiden saavutettavuuden esteet ovat moninaisia: muun muassa resurssien puutetta, kokemuksia stigmasta tai palveluissa tapahtuvaa syrjintää. Aiemmassa tutkimuksessamme olemme lisäksi havainneet myös ammattilaisten tiedon ja osaamisen puutteen (2Ekqvist & Kuusisto 2024; 3Mäenpää ym. Hyväksytty julkaistavaksi) sekä palveluiden puutteen heikentävän saavutettavuutta (4Kosonen & Kuusisto 2023). Toisaalta esimerkiksi Florian De Meyerin5 ja kollegoiden tutkimuksen mukaan myös niin sanottu ”spontaani toipuminen”, eli toipuminen ilman vaikuttavaa päihdehoitoa tai -palvelua (ks.6) on yleistä, vaikka yleinen usko yhteiskunnassa siihen on heikkoa. Thomas Martinellin7 ja kollegoiden tutkimuksessa löydettiin tärkeinä niin sanotut universaalit elämänkokemukset, eli sellaiset elämänkokemukset, joita kaikilla ihmisillä voi olla riippuvuudesta huolimatta.
Nuorten päihteiden käyttö oli konferenssissa esillä omana teemanaan useissa työryhmissä. Konferenssin jälkeen vaikuttaa edelleen siltä, että nuorten, ja erityisesti alaikäisten, päihteiden käyttöä koskeva tutkimus on yhä hyvin preventiokeskeistä. Alaikäisten toipumiseen tai kuntoutumiseen liittyvää tutkimusta ei juuri esitelty. Nuorten päihteiden käyttöä käsiteltiin monesti vain satunnaisena viihdekäyttönä ja näkökulmat esimerkiksi päihteiden käyttämisestä mielenterveyden haasteiden itsehoitona uupuivat. Ola Siljeholmin8 esityksessä käsiteltiin vanhempien osallisuutta nuoren hoitoprosessissa sekä vanhempien ja nuoren välisen suhteen vahvistamisen merkitystä. Vaikka kokemustietoa- ja asiantuntijuutta painotettiin konferenssissa paljon, nuoriin kohdistuvassa tutkimuksessa nuorten ääni ei kuulunut. Tutkimuksessa tunnuttiin keskittyvän hyödyntämään pitkälti isoja aineistoja ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Myös huumekuolemat puhututtivat kansainvälisesti. Suomessa aihe on erittäin ajankohtainen erityisesti nuorten päihteiden käyttäjien osalta Suomen ollessa Euroopan nuorten huumekuolematilastojen kärkimaita. Huumekuolemia käsittelevässä suuressa debatissa Thomas Clausen9 painotti, että kun lähdetään miettimään huumekuolemien ehkäisyä, olemme jo myöhässä. Hänen mukaansa huumekuolemien ehkäisy tapahtuu jo paljon aikaisemmin ja liittyy erilaisten sosiaalisten ongelmien, kuten köyhyyden, asunnottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Huumeiden käyttöön liittyvä stigma saattaa selittää osittain sen, että huumekuolemat nähdään usein yksilön valintojen seurauksena, vaikka esimerkiksi monet sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät keskeisiä taustasyitä. Myös Keith Humphreysin10 mielestä tutkimus keskittyy liikaa huumekuolemiin, koska ne ovat helposti mitattavissa. Hänenkin mukaansa katseet tulisi kiinnittää asioihin ja ilmiöihin huumekuolemien taustalla. Katri Abel-Ollon11 mukaan myös huumekuolemien ehkäisemisessä avainasemassa ovat huumeiden käyttäjien ääni ja eletyt kokemukset. Keskeinen huumeita käyttävien ihmisten hyvinvointiin liittyvä tekijä on monipäihdekäyttö, jota Sanna, Eeva ja Katja tutkivat tulevassa artikkelissa opioidikorvaushoitoon liittyvän oheiskäytön osalta.
Esillä olivat myös neuropsykiatrisen kirjon ja ongelmallisen päihteiden käytön väliset yhteydet. Aihetta on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta vaikuttaa siltä, että tutkimuskiinnostus on kasvamassa. Ongelmallisen päihteiden käytön ja ADHD:n esiintyminen yhdessä on yleistä. Niillä, joilla on ADHD-diagnoosi, varhainen päihteiden käytön aloittaminen ja päihteiden sekakäyttö ovat yleisempiä. Päihteiden käyttö vaikuttaa ADHD:n oireisiin. Tutkittaessa aikuisia, joilla on samanaikainen päihdehäiriö- ja ADHD-diagnoosi, tutkijat löysivät, että 71 % otoksesta oli saanut päihdehoitoa, mutta ainoastaan 41 % sai hoitoa ADHD:hen.12,13 Autismin ja ongelmallisen päihteiden käytön välisistä yhteyksistä ei ole olemassa vahvoja todisteita, mutta arvioidaan, että noin 36 %:lla autistisista ihmisistä voi olla päihdeongelma. Stigma nähtiin keskeisenä tekijänä, joka usein heijastuu autismikirjolla olevien kohtaamiseen ja hoitoon.14 Neuropsykiatristen oireiden ja ongelmallisen päihteiden käytön hoidon integraatio nähtiin olennaisena. Niin stigman vaikutusten, kuin hoidon integraation onnistumisen kannalta korostettiinkin tarvetta tunnistaa oman osaamisen ja näkökulmien rajallisuudet (‘’not working in silos’’), ja työskennellä hyödyntäen enemmän moniammatillista yhteistyötä14.
27.11.2024
Kirjoittajat
Janika Kosonen
Laillistettu sosiaalityöntekijä (YTM), väitöskirjatutkija, hanketutkija (NUPPU-hanke)
Eeva Ekqvist
Yliopistonlehtori (YTT), laillistettu sosiaalityöntekijä
Sanna Iivonen
Terveystieteiden maisteri (TtM), Sairaanhoitaja AMK, väitöskirjatutkija
Ella Plaami
Väitöskirjatutkija (TtM), hanketutkija (NUPPU-hanke)
Lähteet
1Karsberg, Sidsel (25.10.2024) The feasibility, meaningfulness, and preliminary effect of trauma focused treatment for drug use disorders in Denmark. Aarhus University. Konferenssiesitys. Lisbon Addictions 2024.
2Ekqvist, Eeva & Kuusisto, Katja (2024) Sosiaalihuoltolain tavoitteiden toteutumisen esteet päihteitä ongelmallisesti käyttävillä asiakkailla sosiaalityöntekijöiden tulkitsemana. Janus 32(1), 2136. [Open Access]
3Mäenpää, Satu & Ekqvist, Eeva & Vanjusov, Heidi & Kuusisto, Katja (accepted) Päihdepalveluiden saavutettavuus sairaalahoidon jälkeen ammattilaisten kuvaamana. Yhteiskuntapolitiikka.
4Kosonen, Janika & Kuusisto, Katja (2024) Treatment for problematic substance use in Nordic youth: A narrative review from the viewpoint of social services. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 18, 70 [Open Access].
5De Meyer, Florian (23.10.2024) The role of specialist substance use and addiction treatment in building recovery capital. Ghent University. Konferenssiesitys. Lisbon Addictions 2024.
6Kuusisto, Katja (2010) Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen: Tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Tampere University Press: Acta Universitatis Tamperensis 1492. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7957-1.
7Martinelli, Thomas (23.10.2024) Understanding the process of drug addiction recovery through learning from lived experience. Trimbos Institute, Netherlands. Konferenssiesitys. Lisbon Addictions 2024.
8Siljeholm, Ola (24.10.2024) A randomized controlled trial of support programs for parents of treatment-refusing substance using young adults. Karolinska Institutet. Konferenssiesitys. Lisbon Addictions 2024.
9Clausen, Thomas (23.10.2024) Why are we not doing better at reducing drug-related deaths? Big debate. University of Olso. Debatti. Lisbon Addictions 2024.
10Humphreys, Keith (23.10.2024) Why are we not doing better at reducing drug-related deaths? Big debate. Stanford University. Debatti. Lisbon Addictions 2024.
11Abel-Ollo, Katri (23.10.2024) Why are we not doing better at reducing drug-related deaths? Big debate. Estonian National Institute for Health Development. Debatti. Lisbon Addictions 2024.
12van der Brink, Wim (24.10.2024) Internation Collaboration on ADHD and Substance Abuse (ICASA): Mission, studies, results, and plans. University of Amsterdam. Keynote-esitys. Lisbon Addictions 2024.
13Crunelle, Cleo (24.10.2024) International Collaboration on ADHD and Substance Abuse: Consensus statements. Vrije Univeriteit Brussel and University Hospital Brussels. Keynote-esitys. Lisbon Addictions 2024.
14Sinclair, Julia (24.10.2024) Identifying the most important research, policy and practice questions for substance use, problematic alcohol use and behavioural addictions in autism (SABA-A): A priority setting partnership. University of Southampton. Keynote-esitys. Lisbon Addictions 2024.