Laura Bordin tutkimus osoittaa, että digitaalisen kommunikaation suuri määrä yhdistettynä sen koettuun heikompaan laatuun muodostaa keskeisen työhyvinvointihaasteen asiantuntijatyössä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä digitaaliseen kommunikaatioon liittyvää työn vaatimustekijää. Viestinnän intensiteetti, eli suuri viestimäärä, useiden viestintäkanavien samanaikainen käyttö sekä jatkuvan tavoitettavuuden odotus ja mahdollisuus kuormittaa tietotyöläisiä. Kommunikaation rajoittuneisuus puolestaan ilmenee vuorovaikutuksen kapea-alaisuutena sekä viestien sävyyn ja tulkinnanvaraisuuteen liittyvinä haasteina, jotka voivat vaikeuttaa yhteistyötä ja heikentää hyvinvointia. Lisäksi organisaation tuen puute, kuten riittämätön ohjaus ja tuki sekä joissain tapauksissa myös puutteelliset työvälineet lisää työn kuormittavuutta entisestään.
Bordi korostaakin, että informaatiokuormituksen hallintaa ei tulisi jättää vain asiantuntijoiden itsensä vastuulle. Mikäli yksilö pyrkii hallitsemaan kuormitusta vähentämällä viestinnän määrää, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin. Tutkimus tarjoaa hyödyllisiä suuntaviivoja työpaikoille, jotka haluavat kehittää viestintä- ja vuorovaikutuskäytäntöjään sekä tukea työntekijöiden hyvinvointia digitalisoituvassa työelämässä. Kommunikaation määrää voidaan hallita sopimalla yhteisistä käytännöistä, rajaamalla kanavien käyttöä ja mahdollistamalla keskeytyksetön työskentely. Digitaalisen kommunikaation laatua tulisi kehittää samanaikaisesti huolehtimalla sen säännöllisyydestä ja selkeydestä sekä panostamalla myös epämuodolliseen vuorovaikutukseen. Näin voidaan tasapainottaa digitaalisen viestinnän runsautta ja parantaa työn sujuvuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia.
Tutkimus pohjautuu työn vaatimusten ja voimavarojen malliin (JD-R) sekä teknostressiä ja informaatioergonomiaa koskevaan tutkimukseen. Se täydentää aiempaa tutkimusta rakentamalla kokonaiskuvaa digitaalisen kommunikaation vaatimustekijöistä ja niiden hallinnasta asiantuntijatyössä, sillä aikaisempi tutkimus on ollut sirpaleista ja keskittynyt paljolti yksittäisten välineiden tai kanavien, kuten sähköpostin tai pikaviestimien käytön tutkimukseen.
Tervetuloa seuraamaan julkista väitöstilaisuutta:
Kuva: Ville Lipasti