Ydinteemat pysyvät, vaikka työelämä muuttuu
Heikkilä-Tammen monitieteinen tutkimusura paljastaa työhyvinvoinnin toistuvat ydinteemat. Luento kokosi yhteen kahdeksan keskeistä tutkimusteemaa: organisaation uudistuminen ja hiljainen tieto, digitalisaatio ja työhyvinvointi, työkyvyn tukeminen, pienyrittäjien työhyvinvointi, työhyvinvointi ja tuottavuus, muutosjohtaminen ja monipaikkainen työ sekä työhyvinvoinnin strateginen johtaminen.
Harhapolut – Missä työhyvinvointi menee pieleen?
Luento osoitti myös työhyvinvoinnin kehittämisen yleisiä harhapolkuja. Työhyvinvoinnin yksilöllistäminen näkyy esimerkiksi toimittajien tutkijoille esittäminä pyyntöinä ”kolmesta vinkistä uupumuksen selättämiseen”. Tutkimusten ja arkikokemuksenkin pohjalta kuitenkin tiedetään, että uupumus erittäin usein uusiutuu, jos työhön liittyvät ja laajemmat rakenteelliset haasteet jäävät käsittelemättä.
Liian usein työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtuu vain näennäisellä tasolla: tehdään esimerkiksi työhyvinvointimittauksia ilman niitä seuraavia kehittäviä toimenpiteitä, jolloin koko työhyvinvointi -sanaa ei pian haluta enää työpaikalla edes kuulla.
Työhyvinvoinnin kehittäminen saattaa supistua myös pelkäksi viihtyvyyden edistämiseksi. Yksi työhyvinvointipäivä vuodessa ei kuitenkaan riitä, jos työhyvinvointia halutaan kehittää vaikuttavasti. Yhtenä haasteena Heikkilä-Tammi nosti työhyvinvoinnin kehittämisen pistemäisesti ilman laajempaa kokonaiskuvaa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, sen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista. Toiminta työpaikoilla on hyvin usein reaktiivista ennakoivan toiminnan sijaan.
Toivoa tulevaisuuteen – tietoa, toimijuutta ja yhteistä suuntaa
Toivon ja toiveikkuuden lisääminen on tämän hetken globaalien kriisien sekä taloudellisten ja ilmastohaasteiden värittämässä tilanteessa tarpeen. Lisäksi teknologian kehitys ja tekoäly muuttavat työelämää merkittävästi ja nopeasti. Tilanteessa on Heikkilä-Tammen mukaan haasteiden lisäksi myös paljon mahdollisuuksia. Yhteinen suunta ja eri osapuolten vahvempi toimijuus voivat vahvistaa toiveikkuutta.
Luento päättyikin näkymään tulevaisuuden työhyvinvoinnista, jossa korostuvat työn murroksen ymmärtäminen, organisaatioiden kyky uudistua, yhteiskehittäminen, systeeminen ajattelu ja mielen hyvinvointi. ”Tarvitsemme näkymän, jota kohti kuljemme – ja askeleet sitä kohti.”
Vaikuttava tutkimustoiminta sai tunnustusta
Johtaja Liisa Hakala Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston toimintapolitiikkayksiköstä kiitti Työhyvinvoinnin tutkimusryhmää ajantasaisen tiedon tuottamisesta ministeriön päätöksenteon tueksi. Hän nosti esille erityisesti Heikkilä-Tammen työn punaisen langan: ”ihminen työelämän ytimessä”, sekä tutkimuksen ja kehittämisen erottamattomuuden.
Johtamisen ja talouden tiedekunnan dekaani Marko Seppänen kiitti puheessaan lämpimästi Kirsi Heikkilä-Tammen monipuolista panosta tutkimuksessa, hanketoiminnassa ja työyhteisöllisissä asioissa. Työtovereiden ja yhteistyökumppaneiden kiitospuheissa ja toivotuksissa toistuivat erityisesti Heikkilä-Tammen positiivisuus ja sinnikkyys tutkimushankkeiden käynnistämisessä ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa, sekä koko työyhteisön hyvinvointia ja yhteishenkeä nostattava toiminta. Hänen työnsä antaa hyvän pohjan jatkaa työhyvinvoinnin laaja-alaista tutkimusta ja kehittämistä.
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän jäsenet kiittävät Kirsiä lämpimästi hänen empaattisesta ja läsnäolevasta johtajuudestaan ja työkaveruudestaan ja toivottavat antoisia eläkepäiviä!
Kuva: Teppo Tammi