Oletko ihmetellyt oman tai läheisesi raskauden aikana, mitä aiemmin hyvin toimineille muistille tai keskittymiskyvylle on yhtäkkiä tapahtunut? Monille tuttu raskaudenaikainen ”aivosumu” voi selittyä valtavilla muutoksilla, joita aivoille tapahtuu vanhemmaksi tulon yhteydessä.
Aivomme muovautuvat elinympäristömme ja kokemuksiemme mukaan, joten myös vanhemmaksi tuleminen saa aikaan muutoksia sekä aivoissa että hormonitoiminnassa. Raskauden aikaisia aivomuutoksia ja niiden yhteyksiä vanhemmuuteen on tutkittu vielä melko vähän, mutta viime aikoina yhä enenevissä määrin, kun ilmiöstä on tultu tietoisemmaksi.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin aivojen koon pienenevän raskauden aikana ja aivokammioiden tilavuuden vastaavasti suurenevan. Tämän lisäksi useita hormoneja elimistöön tuottava aivolisäke suureni raskauden aikana. Aivojen pieneneminen saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta sillä tarkoitetaan harmaan aineen eli hermosolujen karsiutumista, jonka on ajateltu kertovan aivotoiminnan tehostumisesta, kun niin sanotusti turhat yhteydet poistuvat karsiutumisen seurauksena.
Ensimmäisten synnytyksen jälkeisten kuukausien aikana tapahtuvien aivomuutosten osalta tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet toistaiseksi osin ristiriitaisia. Yhden tutkimuksen mukaan raskauden aikana tapahtunut aivojen pieneneminen oli nähtävillä vielä kaksi vuotta lapsen syntymän jälkeen, kun taas toiseen tutkimukseen osallistuneiden aivot palautuivat synnytyksen jälkeen entisiin mittoihinsa noin puolessa vuodessa.
Aivokuvantamistutkimuksien avulla löydetyt muutokset raskaana olevien ja synnyttäneiden aivoissa ovat painottuneet muun muassa empatiaan, tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn sekä motivaatioon ja palkitsevuuden kokemiseen liitetyille alueille. Kaikki edellä mainitut ovat luonnollisesti tärkeitä vanhemman ja lapsen sujuvan vuorovaikutuksen kannalta. TransParent-tutkimuksessa selvitetään, miten nämä ominaisuudet mahdollisesti muuttuvat vanhemmaksi tultaessa ja miten ne liittyvät lapsen kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuviin hormonaalisiin reaktioihin.
Rakenteiden lisäksi myös aivojen toiminnallisuudessa tapahtuu muutoksia. Äitien aivoissa tietyt empatialle tärkeät alueet (esim. anteriorinen insula) aktivoituvat lapsettomia naisia voimakkaammin, kun he katselevat kuvia tilanteista, joissa muut ihmiset kokevat kipua. Jos siis lasten saannin jälkeen koet olevasi aiempaa herkempi esimerkiksi väkivaltaiselle sisällölle, voi syy ainakin osittain piillä mukautuneessa aivotoiminnassa!
Toisaalta myös kerääntyvä kokemus lapsista ja vanhemmuudesta muovaa aivoja. Näyttöä on esimerkiksi siitä, että mitä kokeneempi äiti on kyseessä, sitä voimakkaammin aivojen vanhemmuudelle olennaiset alueet, kuten etuotsalohko ja amygdala, aktivoituvat pienen lapsen itkua kuunnellessa. Lisäksi äitien kuuloaivokuoren alueet aktivoituvat lapsettomia naisia voimakkaammin tunnepitoisia ääniä kuunnellessa, olipa kyseessä sitten aikuisen tai lapsen ääni.
On hyvä muistaa, että kaikki äidit eivät tule vanhemmaksi raskauden kautta, mutta aivoissa tapahtuu silti muovautumista uuden elämäntilanteen edessä. Erään tutkimuksen mukaan adoptioäitien aivot reagoivat biologisten äitien tapaan lasten hymyileviin kasvoihin, kun taas lapsettomien naisten aivoaktivaatio oli vähäisempää molempiin äitien ryhmiin verrattuna. Lisäksi sekä adoptioäitien että biologisten äitien aivoaktivaatio omien lapsien kuvia katsoessa eroaa muiden lasten tai aikuisten kuvien aiheuttamasta aktivaatiosta.
Aivoillamme on ihmeellinen kyky muovautua läpi elämän ja vanhemmuuden kaltaiset suuret kehitystehtävät tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia sekä aivojen rakenteisiin että toimintaan. Iloitaan tällä viikolla vietettävän äitienpäivän kunniaksi nerokkaista aivoistamme ja niiden jatkuvasta kehityksestä!
Hyvää äitienpäivää!
Hanneli Sinisalo, psykologi, väitöskirjatutkija
Julkaisu on osa TransParent-postaussarjaa.
