Tuore opinnäytetyö luo askelmerkkejä rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen myönteisen tunnistamisen avulla

Katja Mettisen opinnäytetyö Jyväskylän yliopiston rakenteellisen sosiaalityön erikoisalalta soveltaa myönteistä tunnistamista Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman kontekstissa, lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuudessa.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja YTM Katja Mettinen on laatinut kiinnostavan raportin ”tutkivasta kehittämistyöstä”, jota hän on tehnyt osana rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopintojaan ja Keski-Suomen LAPE-muutosohjelmaa. Mettinen toimi aiemmin Pelastakaa Lapset ry:ssä, osallistuen pitkäjänteisesti lapsilähtöisten näkökulmien ja työmenetelmien kehittämiseen.

Mettisen tekemät keskeiset johtopäätökset ovat seuraavia: ”Lapsen oikeus olla osallinen ei toteudu yhdenvertaisesti ja voi jäädä toteutumatta kokonaan, jos lapselta edellytetään siihen tiettyjä taitoja tai kehitysastetta. […] Olisikin tärkeää ajatella, että lapsella on oikeus kertoa näkemyksistään ilman, että lapsen tarvitsee ensin osoittaa kykenevänsä siihen. […] Lasten ja nuorten ajatuksissa ja kokemuksissa osallisuuteen yhdistyivät huolenpito ja suojelu, vastavuoroinen ja omaa ilmaisua sekä mukana oloa tukeva kommunikointi ja kohtaaminen, luottamus, mahdollisuus saada tietoa ja antaa tietoa, mahdollisuus tulla nähdyksi kokonaisena sekä olla mukana itselle tärkeissä asioissa. […] On tärkeää saada luottaa siihen, että on yhteisössä, josta saa apua ja huolenpitoa, kun sitä kokee tarvitsevansa. […] Osallisuuden kokemusta vahvistaisi niin lasten kuin nuorten kokemana, että saa sanoa oman näkemyksensä ja että näitä tilaisuuksia omien näkemysten sanomiseen aktiivisesti etsitään. Tämä vahvistaa lasten ja nuorten kokemana mahdollisuutta osallistua ja olla mukana niin yhteisöissä kuin vaikkapa yksittäisissä kohtaamisissa.” (Mettinen 2020)

Työ on avoimesti saatavilla Sosnet-yliopistoverkoston sivuilla.