Suomessa Omaolo-chatbotin kehittäminen valtakunnallisena terveyspalveluna oli Sipilän hallituksen 2015–2019 yksi digitalisoinnin kärkihankkeista. Sen lähtökohtana on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien uudistaminen kohti kansalaisten itsehoitoa. Keväällä 2020 valtakunnallisesti toimivaan Omaoloon lisättiin koronaviruksen oireiden tarkistuspalvelu, jonka avulla asiakas saattoi testata mahdollista koronatartuntaa syöttämällä alustalle oireitaan ja saada alustavan arvion tilastaan. Myöhemmin THL julkaisi Koronavilkku-mobiilisovelluksen, joka oli liitetty myös Omaolon alustaan.
Tuoreessa terveysteknologian etiikkaan keskittyvässä tutkimuksessa pohditaan, millaisia seurauksia chatbottien käytön yleistyminen voi aiheuttaa terveydenhuollon kliinisiin käytäntöihin ja varsinkin potilas-lääkäri-suhteeseen. Kahden filosofin Jaana Parviaisen ja Juho Rantalan tekemä tutkimus on luonteeltaan ennakoiva, ja se kartoittaa mahdollisia eettisiä ja sosiaalisia riskejä, jotka liittyvät chatbottien yleistymiseen. Aineistona käytetään tutkimuskirjallisuutta terveysalan chatboteista ja niiden empiirisiä tuloksia valotetaan suhteessa terveydenhuollon ammatillisen etiikan keskeisiin periaatteisiin.
Tutkijat nostavat esiin useita eettisiä ongelmia, joilla voi olla merkittäviä seurauksia terveydenhuollon käytäntöihin. Chatbottien laajamittainen käyttöönotto voi vahvistaa rationaalisuuden ja automatisoinnin projektia kliinisissä käytännöissä, esimerkiksi potilaan ja terveyspalvelun tarjoajan vuorovaikutus on vaarana näivettyä koneen tuottamiksi automaattivastauksiksi.
–Lääkärin työn etiikassa on usein korostettu käytännöllistä viisautta, jolla tarkoitetaan kykyä arvioida potilaan tilaa perustuen potilaan kuuntelemiseen, laajaan tietopohjaan, kokemukseen ja neuvotteluun muiden asiantuntijoiden kanssa. Chatbottien ja muiden vastaavien päätöksentekoa automatisoivien järjestelmien yleistyessä myös käytännöllisen viisauden käyttö terveydenhuollossa on vaarassa kaventua, toteaa Parviainen.
Tutkijat muistuttavat, että nykyinen terveysalan ammattietiikkaa koskeva keskustelu helposti sivuuttaa kaksi keskeistä kliinisiin käytäntöihin liittyvää tekijää: teknologian ja talouden ohjaavan roolin terveydenhuollossa. Tutkijoiden mukaan tarvitaan uusia lähestymistapoja ammatilliseen etiikkaan, joissa teknologian ja talouden merkitys tunnistetaan nykyistä paremmin ammattisessa toiminnassa.
–Monia chatbotteja kehittävät yksityiset terveydenhuollon yritykset, jotka noudattavat yleensä markkinaehtoista ansaintalogiikkaa, kuten voiton maksimointia, tai ainakin tämä ulottuvuus on hallitseva. Chatbottien nopean käyttöönoton myötä teknologiateollisuus voi saada uudenlaista määräävää asemaa terveydenhuollossa, pohtii Rantala.
Vaikka tutkimuksessa tunnistetaan myös chatbotien monet hyödyt terveydenhuollon kannalta, ei vielä varmaa, ovatko hyödyt suuremmat kuin mahdolliset riskit sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille.
Tutkimus ”Chatbot breakthrough in the 2020s? An ethical reflection on the trend of automated consultations in health care” on julkaistu Medicine, Health Care and Philosophy-lehdessä osoitteessa