Teknologia

Poisoppiminen ja negatiivinen kyvykkyys työelämän murroksessa

Työelämän murroksesta käytetään tänä päivänä hyvin erilaisia käsitteitä, kuten luova talous, alustatalous, jakamistalous tai esimerkiksi tuottajakansalaisuus. Toistuvat työttömyysjaksot, uudelleenkouluttautumiset ja alanvaihdot kuuluvat yhä useamman asiantuntijan työuraan. Työtä tehdään usein myös muussa kuin palkkatyösuhteessa, esimerkiksi erilainen yrittäjänä toimiminen lisääntyy. Asiantuntijoiden muuttuviin työelämätaitoihin keskittyvässä tutkimuksessa tutkitaan IT-asiantuntijoiden keinoja säilyttää työllistettävyytensä teknologisen kehityksen eturintamassa. IT-ammattilaisten muuttuvia työelämätaitoja, kuten emotionaaliset taidot, tiimityötaidot ja itseohjautuminen, mutta myös uusina taitoina negatiivinen kyvykkyys eli kyky poisoppia vanhasta, kyky hyväksyä virheet ja epäonnistuminen, epävarmuus ja ei-tietäminen, tutkitaan kokemuksellisena ja kasautuvana negatiivisena tietona, joka mahdollistaa joidenkin asiantuntijoiden selviytymisen epävarmoilla työmarkkinoilla ja selittää toisten työllistymisvaikeuksia. Empiirisenä aineistona tutkimuksessa ovat Nokian matkapuhelimissa 2011-2012 työskennelleiden IT-asiantuntijoiden puolistrukturoidut haastattelut ja näitä täydentävät uudet eri työtilanteessa olevien IT-asiantuntijoiden haastattelut.

 

Tekoälyn politiikka ja ei-tietäminen

Viime vuosien kansallisissa ja ylikansallisissa strategioissa, ministeriöiden raporteissa ja ”valkoisissa papereissa” robotiikan on ennustettu mullistavan työelämän, ja tekoälyä on kutsuttu uudeksi sähköksi. Tekoälyä ja robotiikkaa koskevaa keskustelua on leimannut vahvasti futuriteetti, tulevaisuusorientoituneisuus, jonka varjolla on mahdollista esittää monenlaisia mahdollisia tai mahdottomia tulevaisuuden skenaarioita. NEGATE hanke tarkastelee kahden eri tapaustutkimuksen – hoivarobotiikan ja automaattisen päätöksenteon (ADM) – avulla, millaisia ei-tietämisen muotoja robotiikkaan ja tekoälyyn liittyy 2020-luvulla. Hyödyntämällä muun muassa Sheila Jasanoffin muotoilemaa käsitystä sosioteknisestä kuvittelusta, hankkeessa tarkastellaan hoivarobotteja ja tekoälyä kuvitteellisina teknologioina, joille on rakennettu median, erilaisten konsulttien mutta myös monien tutkimushankkeiden avulla pelastajan roolia visaisten yhteiskunnallisten ongelmia ratkomiseen. Hoivarobotit esitetään ratkaisuna hoitajapulaan ja ikääntyvien palvelujen tarjoajina. Tekoälyn avulla uskotaan voitavan ennustaa etukäteen lasten ja perheiden hätää ennen kuin lastensuojelun ammattilaiset tunnistavat ongelmia. Tekoälyä ja robotiikkaa koskeva sosiotekninen kuvittelu ei ole pelkästään harmitonta robotiikkaa ja tekoälyä koskevaa visiointia, vaan kuvittelulla on monia konkreettisia seurauksia yhteiskunnassa. Kuvitteellisten tulevaisuuksien avulla voidaan esimerkiksi perustella uusia investointeja T&K-hankkeisiin ja julkisen sektorin digitalisointiin.

Julkaisuja hankkeesta

Van Aerschot, L. & Parviainen, J. (2020) Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology Available at https://doi.org/10.1007/s10676-020-09536-0

Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2020) The political choreography of the Sophia Robot: From robot rights and citizenship to political performances for the social robotics market. AI & Society. DOI: 10.1007/s00146-020-01104-w

Parviainen, J. & Rantala, J. (2020) Ennakoiva analytiikka ja tekoälyn etiikka: Miten ennakoivat teknologiat taipuvat hallintajärjestelmäksi? Futura 39(1): 61–70.

Parviainen, J. 2019 Miten hoivarobotiikan fiktio muuttui faktoiksi. Ilmiö 17.9.2019

Parviainen, J. 2019. Piilaakson singulariteettiaktivismia. Niin&näin 25(3): 37–40.