Digitaalisen potilasviestinnän parissa työskentelevän julkisen terveydenhuollon organisaation yhteydessä tehtiin kaksivuotinen laadullinen kenttätutkimus. Aineisto koostui osallistujahavainnoista, puolistrukturoiduista haastatteluista ja dokumenttidatasta.
Tulokset osoittivat, että sekä terveydenhuollon että digitaalisen viestinnän ammattilaiset oppivat kokemusten kautta sekä ”sääntöpohjaisista” että ”tietopohjaisista” digitaalisista virheistä. Keskeinen tulos oli, että ammattilaiset hyödynsivät virheistä oppiessaan negatiivista tietoa eli ”mitä ei kannata tehdä” ja ”mitä ei (vielä) tiedetä”. Lisäksi havaittiin, että oman tietämättömyyden tunnistaminen ja sen jakaminen muiden kanssa edisti oppimista. Tämä nimettiin tutkimuksessa ”digitaaliseksi tietämättömyydeksi”.
Tutkimuksen pohjalta tutkijat päättelivät, että digitaaliseen potilasviestintään liittyvistä virheistä oppiminen ja negatiivinen tieto ovat olennaisia ammattilaisten yhteistyön kannalta. Negatiivista tietoa tarvitaan omien ammatillisten puutteiden tunnistamisessa sekä pyydettäessä kollegoiden apua virheiden hallinnassa. Tutkijoiden mukaan negatiivisen tiedon merkitykseen ammattilaisten välisessä yhteistyössä organisaatioissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kun kehitetään terveydenhuollon uusia digitaalisia palveluja.
Jensen, R.A.A., Jonasson, C., Gartmeier, M. and Parviainen, J. (2023), ”Learning from errors in digital patient communication: professionals’ enactment of negative knowledge and digital ignorance in the workplace”, Journal of Workplace Learning, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/JWL-12-2022-0177