Tuore tutkimus tarkastelee, millainen asema ja rooli annetaan opioidien ongelmakäyttäjien kokemukselliselle tiedolle opioidikorvaushoidon (OST) kehittämisen yhteiskokouksissa. Yhteiskokoukset järjestettiin osana EU:n rahoittamaa kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa korvaushoidon asiakkaista sekä luoda osallisuutta vahvistavia toimintamalleja ja vertaistoimintaa korvaushoidon kehittämiseksi.
Kokouksien osanottajat olivat päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä sekä päihdeongelmista toipuneita kokemusasiantuntijoita.
– EU-hankkeen päätyttyä halusimme analysoida aineistoa uudelleen. Meidän motiivina oli katsoa, kuinka paljon mediassa usein esiin nostetut kokemusasiantuntijat tosiasiallisesti voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin instituutioiden sisällä, kertoo sosiologian dosentti Hannele Palukka.
Potilaslähtöisyyden toteutus ei ole yksinkertaista ja helppoa terveydenhuollon ammattilaisille. Yhtenä syynä tutkijat pitävät sitä, että näyttöön perustuvalla tiedolla ja siihen liittyvillä työtavoilla ja käytännöillä on vahva asema terveydenhuollon instituutiossa.
– Havaitsimme, että terveydenhuollon ammattilaiset pitävät itseään ensisijaisesti sääntelyviranomaisina, jotka suojelevat toimiensa oikeellisuutta. He eivät ole kovin kiinnostuneita huomioimaan kokemuksellista tietoa opioidien ongelmakäyttäjien hoidossa, toteaa Palukka.
Yhtenä tavoitteena kokemusasiantuntijoiden ja päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteiskokouksissa oli tarjota tilaa luovuudelle ja ongelmanratkaisulle. Tämä tavoite ei kuitenkaan käytännössä toteutunut: kokouksissa ei kyetty tekemään uusia toimivia avauksia.
– Keskustelussa kokemusasiantuntijoiden kommentit usein sivuutettiin tai jätettiin kokonaan huomiotta. Vaikuttaa siltä, että ammattilaiset eivät pysty käsittelemään kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa informaatiota, koska he eivät voi jakaa kokemuksia päihteiden ongelmakäytöstä. Kutsuimme asetelmaa tiedolliseksi epäoikeudenmukaisuudeksi opioidien ongelmakäyttäjiä kohtaan, kertoo filosofian dosentti Jaana Parviainen.
Tutkijat päättelivät, että kokemusasiantuntijoiden tiedon vähättely ei ollut välttämättä tietoista tai tarkoituksellista, vaan ammattilaisten oli yksinkertaisesti hankalaa löytää sille paikkaa asiantuntijajärjestelmässä.
– Asiantuntijayhteiskunnan vahvuutena on tietoperusteisuus, mutta hauraalle kansalaistiedolle pitäisi löytää nykyisistä selkeämpi rooli instituutioiden tiedonmuodostuksessa, jotta asiakkaan ääni pääsisi paremmin kuuluviin terveydenhuollossa, kiteyttää sosiologian dosentti Arja Haapakorpi tutkimuksen keskeisiä oivalluksia.
Vertaisarvioitu tutkimus kokemusasiantuntijan roolista ammatillisessa työssä terveydenhuoltopalvelujen yhteistuotannossa on julkaistu englanniksi International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being -lehdessä
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17482631.2021.1954744
Tutkimus on osa käynnissä olevaa Tietämättömyyden tilassa -tutkimushanketta (NEGATE), jota rahoittaa Suomen Akatemia. Monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu sekä yhteiskuntatieteilijöitä että filosofeja.