NEGATE projektin tutkijat kutsuttiin mukaan tähän kokoelmaan kirjoittamaan yksi luku tietämättömyydestä poliittisesta päätöksenteosta koronapandemian aikana.
Hanke oli jo puolessa välissä, kun koronakriisi iski. Yhtäkkiä kriisi loi suotuisan sysäyksen tarkastella tietämättömyyttä poliittisessa päätöksenteossa, joka muuten normaalioloissa jää helposti piiloon. Nykyaikaiset yhteiskunnat rakentavat yhä enemmän päätöksentekojärjestelmiään ja kansallista turvallisuuttaan ennakoivan analytiikan, tekoälyn ja automaation varaan. Ne tulivat kuitenkin täysin yllätetyiksi yhdestä viruksesta, jonka saapumista ei pystytty ennustamaan tekoälyn avulla tai pysäyttämään säädöksillä.
Havainnollistaaksemme tietämättömyyttä koronapäätöksenteossa analysoimme Suomen hallituksen lehdistötilaisuuksien nauhoitteita kriisin alkuvaiheessa keväällä 2020. Avoin koodaus tuotti analysoinnissa yhteensä 140 koodia tiedolle (1369 lausunnolla) ja 40 koodia (344 lausunnolla) tietämättömyydelle. Huomasimme, että tietämättömyys esiintyy sekä päätöksenteossa että kansalaisille suunnatussa viestinnässä.
Huolimatta siitä, että meillä ei ole riittävästi vertailuaineistoa, voidaan todeta, että Suomen hallituksen tapa käsitellä tietämättömyyttä oli poikkeuksellista verrattuna Suomen aikaisempien hallitusten tai monien muiden maiden hallitusten toimintaan. Vaikka pandemia ei ole täysin ohi vielä, voidaan sanoa, että monet päättäjät ovat epäonnistuneet monin eri tavoin tietämättömyytensä hallinnassa. Huolimatta massiivisista yrityksistä hallita riskejä ja laskea todennäköisyyksiä yhteiskunnassa, monet yhteiskunnat ovat alikehittyneitä kyvyssään käsitellä tietämättömyyttä.
Parviainen, J. Koski, A., & Alanen, P. (2022). Tackling the Corona pandemic: Managing nonknowledge in political decision-making. Teoksessa M. Gross & L. McGoey (toim.) Routledge international handbook of ignorance studies (2. painos) (s. 211–220). Lontoo: Routledge.