Fenomenologinen perinne on monin tavoin vaikuttanut organisaatio- ja johtamistutkimukseen (MOS) viime vuosikymmenien aikana. Fenomenologian avulla on muun muassa opittu tarkastelemaan kompleksisten instituutioiden elämismaailmaa, vuorovaikutusta ja ruumiillisuutta pelkkien mallien ja rakenteiden sijasta. Tuore kokoomateos Oxford Handbook of Phenomenologies and Organisation Studies kokoaa yhteen alan johtavien tutkijoiden käsityksiä fenomenologisesta ja postfenomenologisesta keskustelusta ja siitä, kuinka ne liittyvät MOS:n meneillään oleviin keskusteluihin.
Keskeisten fenomenologien esittelyn jälkeen kirjassa tarkastellaan erilaisia MOS:n fenomenologisia kysymyksiä, mukaan lukien uusia organisointitapoja, yrittäjyyttä, hajautettua johtamista, robotteja, tekoälyä, algoritmeja, vaihtoehtoisia organisaatioita, yhteisöjä ja yhteisöllistymistä, johtamistekniikoita ja elokuvan organisointia. Käsitteelliset ydinkysymykset, kuten tila, ajallisuus, tapahtumat, syvyys, etiikka, ruumiillisuus, materiaalisuus, topologia, mielikuvitus, tekniikat, tunteet tai affektit, ovat myös mukana tässä keskustelussa.
NEGATE-projektin tutkijoita kutsuttiin osallistumaan kirjaan tekoon. Luvussa ”In the future, as robots become more widespread” käsitellään kuvitteellisia teknologioita, sellaisia, joita ei vielä ole olemassa, mutta joita odotetaan lähitulevaisuudessa otettavan käyttöön kliinisessä työssä. Hyödyntämällä fenomenologista käsitystä organisaatioiden aikapolitiikasta tarkastelemme, kuinka tulevaisuusretoriikka ja protentionaalinen ennakointi hallitsevat johtamistoimintaa terveydenhuollon organisaatioissa. Tämä tulevaisuuteen suuntautunut johtaminen sisältää riskinarviointistrategioita, investointeja uusiin teknologioihin ja muita toimia, joilla halutaan vähentää ulkoista epävarmuutta ja siirtyä kohti parempaa kykyä selviytyä mahdollisista haasteista. Käsityksemme on, että kehittyviin teknologioiden voi sisältyä sellaisia haitallisia seurauksia, joita ei voida hallita luotettavasti etukäteen tutkimuksilla, kokeilla ja riskiarvioinneilla. Manageriaalinen retoriikkaa uskottelee teknologioiden sisältyvien riskien olevan tunnistettua tuntemattomuutta (known unknows), sivuuttamalla teknologioihin sisältyvät tunnistamattomat tuntemattomuudet (unknown unknows).
Esittelemme uudenlaisen fenomenologisen käsityksen ruumiillistuneesta informaatioinfrastruktuurista. Se antaa meille mahdollisuuden osoittaa, kuinka kompleksisia ja monesti myös hauraita terveydenhuollon järjestelmät ovat, kun käytettävät teknologiat kietoutuvat osaksi kliinisiä käytäntöjä ja terveydenhuollon ammattilaisten ruumiillisia toimintatapoja. Haurautta järjestelmään luovat manageriaalinen tulevaisuusretoriikkaa ja järjestelmien ennakoiva asenne kuvitteellisten teknologioiden suhteen. Käytämme kahta esimerkkiä kuvitteellisista teknologioista – automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä (ADM) ja hoitorobotiikkaa – konkretisoidaksemme, kuinka raja kuvitteellisten teknologioiden ja olemassa olevien teknologioiden välillä muuttuu yhä epävakaammaksi terveydenhuollon organisaatioissa.
Parviainen, J. & Koski, A. (2023) ‘In the future, as robots become more widespread’. A phenomenological approach to imaginary technologies in healthcare organisations. In: The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies, eds. François-Xavier de Vaujany, Jeremy Aroles, and Mar Perezts. Oxford: Oxford University Press, 277–296.