Tietämättömyyden ja arroganssin yhteenkietoutuminen disruptiivisten teknologioiden murroksessa
Episteemisiä paheita ja hyveitä on usein tutkittu yksilöllisinä piirteinä, mutta tiedämme hyvin vähän siitä, mitä organisaatioiden episteemiset paheet kehittyvät. Tarkastelemme tutkimuksessamme ylimielisyyden ja tietämättömyyden yhteen kietoutumista yhdenlaisena kollektiivisena episteemisenä paheena. Väitämme, että organisaatiohierarkiat ja -käytännöt sekä organisaatioiden oma eetos usein edesauttavat tämän kollektiivisen episteemisen paheen kehittymistä siten, että se voi lopulta osoittautuu kohtalokkaaksi koko organisaation olemassaololle.
Havainnollistamme ylimielisyyden ja tietämättömyyden haitallista yhdistelmää käyttämällä empiirisenä esimerkkinä Nokian matkapuhelinten romahdusta Applen iPhonen vuonna 2007 käynnistämän teknologisen harppauksen aikana. Nokian työntekijöitä koskevan haastattelumateriaalin ja romahdusta koskevat aiemman tutkimuksen pohjalta väitämme, että menestys Nokiassa johti episteemiseen ylimielisyyteen ulkoisia signaaleja ja organisaation sisäisiä aloitteita kohtaan. Kun laiteliiketoiminta muuttui palveluliiketoiminnaksi, Nokia viivästytti toimia tämän tunnistetun tuntemattoman (known unknown) torjumiseksi uudessa markkinatilanteessa. Jatkuvien organisaatiomuutosten aikana otettiin käyttöön haitallisia johtamiskäytäntöjä ja valtataistelut kiihtyivät, mikä loi dynamiikan, jossa ylimielisyydestä ja tietämättömyydestä tuli itseään vahvistava ja endeeminen kehä. Yritys menetti käsityksensä omasta erehtyväisyydestään ja aiemman kykynsä hyödyntää tietämättömyyttä ja negatiivista kyvykkyyttä innovaatiotoiminnassa. Emme toki väitä, että tulkintamme avulla voisi selittää kattavasti kaikkia Nokian romahtamisen syitä. Nokia toimii heuristisena esimerkkinä, miksi ylimielisyyden ja tietämättömyyden yhteen kietoutuminen on tärkeää tunnistaa organisaatioissa, jotta se ei johtaisi organisaation kannalta katastrofaalisiin seurauksiin.
Julkaisuja
Koski, A., Parviainen, J. & Lahikainen, L. 2019. Facing the unexpected: Organizational arrogance, ignorance, and unlearning in the technology leap. Paper in the CMS2019, the 11th International Critical Management Studies Conference, , 27 – 29 June 29, 2019, The Open University, Walton Hall, Milton Keynes, UK. http://business-school.open.ac.uk/events/11th-international-critical-management-studies-conference
Koski, A., Parviainen, J. & Lahikainen, L. 2019. Losing the technological edge: Arrogance, ignorance and unlearning in product development and innovation. Paper in the 4th Nordic STS conference, 13–14 June 2019, Tampere University, Finland.
Koski, A., Lahikainen, L. & Parviainen, J. 2019. Negative expertise and the erosion of professional authority in the post-industrial society. Paper in the 4th International Interdisciplinary WORK2019 Conference on Research on Work and Working Life, 14-16 August 2019, Helsinki, Finland. http://workconference.fi/work2019/programme/
Koski, A., Parviainen, J. & Lahikainen, L. 2020. ‘That is how giants fall’: Organizational Ignorance, Arrogance and Non-knowledge in the Technology Leap. The NEGATE workshop 12.11.2020, Tampere University.
Distruptiiviset teknologiat ja misinformaation voima
Viime vuosien kansallisissa ja ylikansallisissa strategioissa, ministeriöiden raporteissa ja ”valkoisissa papereissa” robotiikan on ennustettu mullistavan työelämän, ja tekoälyä on kutsuttu uudeksi sähköksi. Yhteiskunnan nopea muuttuminen tekoälyn ja robotisaation myötä on herättänyt monissa sekä pelkoa ja toiveita sillä seurauksella, että apua on etsitty filosofiasta ja tekoälyn etiikasta. Tekoälyä ja automatisaatiota on tutkittu huomattavasti vähemmän epistemologian, erityisesti tietämättömyyden näkökulmasta. NEGATE hanke tarkasteli kahden eri tapaustutkimuksen – hoivarobotiikan ja automaattisen päätöksenteon (ADM) – avulla, millaisia misinformaation muotoja robotiikkaan ja tekoälyyn liittyy 2020-luvulla.
Tekoälyä ja robotiikkaa koskevaa julkista keskustelua on leimannut vahvasti futuriteetti, tulevaisuusorientoituneisuus, jonka varjolla on mahdollista esittää monenlaisia mahdollisia tai mahdottomia skenaarioita tulevaisuudesta. Hoivarobotiikkaa koskevan esimerkin avulla osoitimme, että tulevaisuuden visioissa esitetty kuva robottien hoitamista japanilaisista vanhuksista muuttui median toiston myötä yleiseksi uskomukseksi. Mielikuvaa vahvistettiin mediassa julkaisemalla kuvia, joissa japanilaiset vanhuksen esiintyvät yhdessä robottiprototyyppien kanssa. Osoitimme, että epävarmoissa tilanteissa misinformaation levittäminen synnyttää prosessin, jota kutsuimme ”tietämättömyyden medioitumiseksi”. Hyödyntämällä tietämättömyyden tutkimusta ja Sheila Jasanoffin muotoilemaa käsitystä sosioteknisestä kuvittelusta, tarkastelimme tekoälyä kuvitteellisena teknologiana, joille on rakennettu median, erilaisten konsulttien mutta myös monien tutkimushankkeiden avulla pelastajan roolia visaisten yhteiskunnallisten ongelmia ratkomiseen. Osoitimme, että tekoälyä ja robotiikkaa koskeva sosiotekninen kuvittelu ei ole harmitonta, vaan kuvittelulla on monia konkreettisia seurauksia yhteiskunnassa.
Julkaisuja hankkeesta
Parviainen, J. & Koski, A. (2023) ‘In the future, as robots become more widespread’. A phenomenological approach to imaginary technologies in healthcare organisations’. In: The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies, eds. François-Xavier de Vaujany, Jeremy Aroles, and Mar Perezts. Oxford University Press, 277–296.
Van Aerschot, L. & Parviainen, J. (2020) Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology Available at https://doi.org/10.1007/s10676-020-09536-0
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2020) The political choreography of the Sophia Robot: From robot rights and citizenship to political performances for the social robotics market. AI & Society. DOI: 10.1007/s00146-020-01104-w
Parviainen, J. & Rantala, J. (2020) Ennakoiva analytiikka ja tekoälyn etiikka: Miten ennakoivat teknologiat taipuvat hallintajärjestelmäksi? Futura 39(1): 61–70.
Parviainen, J. 2019 Miten hoivarobotiikan fiktio muuttui faktoiksi. Ilmiö 17.9.2019
Parviainen, J. 2019. Piilaakson singulariteettiaktivismia. Niin&näin 25(3): 37–40.