Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät uudessa tutkimushankkeessa, kuinka sosiaalinen media muuttaa terveydenhuollon asiantuntijoiden työtä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.
Aiemmin on tutkittu, kuinka kansalaiset käyttävät sosiaalista mediaa hoitaessaan sairautta tai edistäessään terveyttä. Näiden tutkimusten pontimena on ollut huoli sosiaalisessa mediassa leviävästä, lääketieteellisesti virheellisestä tiedosta. Juuri alkaneessa Tietämättömyyden tilassa -tutkimuksessa sen sijaan selvitetään, kuinka sosiaalinen media voi sekä edistää että haitata lääkäreiden ja hoitajien työtä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.
– Terveysviestinnässä on tutkittu paljon sitä, miten kansalaiset käyttävät sosiaalista mediaa vertaistukena ja terveystiedon lähteenä. Terveydenhuollon asiantuntijoiden ammatillista suhdetta sosiaalisen mediaan sen sijaan on tutkittu kansainvälisestikin vain vähän, kertoo terveysviestintään erikoistunut yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tietämättömyyden tilassa -projektista.
– Tiedossa kuitenkin on, että sosiaalisessa mediassa leviävä terveystieto vaikuttaa lääkäreiden ja potilaiden sekä hoitajien ja potilaiden vuorovaikutukseen. Näyttääkin siltä, että suomalaisten terveydenhuollon instituutioiden ja asiantuntijoiden perinteisesti nauttima yhteiskunnallinen ja kulttuurinen auktoriteettiasema on ohenemassa, Torkkola jatkaa.
– Sosiaalisessa mediassa myös väärää tietoa levitetään tehokkaasti, muistuttaa hankkeen tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.
– Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lääketieteellistä tietoa kritisoidaan muun muassa keskusteluissa rokotuksista ja koululääketieteen ulkopuolisista hoidoista. Asiakastapaamisissa tämä voi näkyä siinä, että potilaat kiistävät lääkärin tai sairaanhoitajan argumentit ja haluavat keskustella vaihtoehtoisista tavoista hoitaa terveyttä, Vuolanto sanoo.
Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteisessä hankkeessa tutkitaan, kuinka virheellisen tiedon tahallinen levittäminen haastaa korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osaamista, asemaa ja tiedon tuottamisen tapoja terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja teknologiateollisuudessa.
Tutkimuksen kohteena on sekä väärän tiedon levittäminen että se, kuinka robotiikan ja tekoälyn kehitys sekä tiedon tuottamisen uudet tavat kuten vertaistoiminta, vapaaehtoistyö ja kokemusasiantuntijuus muuttavat asiantuntijatyön luonnetta 2020-luvun vaihteessa.
Tutkimusaineistoa kerätään parhaillaan kyselytutkimuksella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkäri- ja hoitajakunnalle. Kyselyn perusteella saadut ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan kesällä kansainvälisissä konferensseissa Madridissa ja Malmössä. Tutkijat suunnittelevat myös tutkimuksen laajentamista kansainväliseksi vertailututkimukseksi.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Sinikka Torkkola, 040 190 9785, sinikka.torkkola@tuni.fi
Tutkijatohtori Pia Vuolanto, 050 318 6240, pia.vuolanto@tuni.fi
NEGATE-hankkeen johtaja, yliopistotutkija Jaana Parviainen, 050 410 6764, jaana.parviainen@tuni.fi