U
uden sukupolven tekoälyteknologioita hyödynnetään yhä laajemmin erikoistunutta koulutusta ja osaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä eri aloilla, esimerkiksi ekonomistien (taloudellinen mallintaminen), lääkäreiden (IBM:n Watson potilaiden diagnosoinnissa ja hoidossa), toimittajien (tausta-aineistojen käsittely, uutisrobotit), arkkitehtien (parametrinen suunnittelu), pörssimeklareiden (automatisoidut kaupankäyntiympäristöt) ja asianajajien (eDiscovery tietojenkäsittely) työssä.
Tekoälyjärjestelmien vahvistuva rooli yhteiskunnallisesti merkittävässä päätöksenteossa herättää monia eettisiä, sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä asiantuntemukseen perustuvan ihmistyön luonteen muuttumisesta. Kuinka varmistaa, että ammattilaiset ovat kykeneviä tunnistamaan virheet oman alansa tekoälysovelluksissa ja pystyvät tarvittaessa puuttumaan niiden varassa eteneviin päätöksentekoprosesseihin? Voiko tekoälyagenttien toiminta rajoittaa asiantuntijoiden valintoja, itsenäisyyttä tai auktoriteettia? Miten ja millaisin seurauksin? Millaisia ongelmia erikoistuneille ammattikunnille ja niiden asiakkaille saattaa aiheuttaa voiton maksimoinnin tavoittelu tekoälyalgoritmien omistajille? Jos tekniikka pettää, miten asiantuntijat suorittavat tarvittavat tehtävät ilman tietokoneohjausta ja laskennallisia laitteita?
Kutsumme Kulttuurintutkimuksen päivillä 13.–14.12.2019 pidettäväään työryhmään niin teoreettisia, filosofisia, metodologisia kuin empiirisiäkin esityksiä, jotka avaavat eri suunnista tekoälyn vaikutuksia asiantuntijatyöhön ja nostavat esiin näiden vaikutusten – tekoälyn politiikan – laajempia yhteiskunnallisia seuraamuksia. Esitysehdotukset voivat koskea niin tutkimustuloksia kuin olla tutkimusideoiden esittelyä. Esitysehdotusten jättäminen 30.9. mennessä sähköisen lomakkeen kautta.