Laura-Maria Sahlgren
Joululahjatoiveena taloudellista turvallisuutta lapsiperheille
Useita kuukausia kestävää joulunaikaa ei meillä Joulupukin kotimaassa voi ohittaa. Kauppojen mainonta ja koristelut saavat joulua viettävät havahtumaan valmistautumiseen. Joulunviettoon käytetään usein paljon aikaa ja rahaa, vaikka aineettomiakin jouluja vietetään. Juhlintaan liittyvien kulujen takia voi jouluun voi liittyä turvattomuuden tunteita. Näin voi olla perheissä, joissa rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
Taloudellinen turvallisuus tutkimuksessa
Taloudellista turvallisuutta pidetään tärkeimpänä turvallisuuden osa-alueena (Tang, 2015). Tutkimuskäyttöön käsite on omaksuttu kansainvälisiltä järjestöiltä kuten YK:lta ja UNICEF:lta. Nämä järjestöt ovat tehneet tärkeää työtä kiinnittääkseen huomion inhimilliseen turvallisuuteen, sillä aiemmin turvallisuuden tarkastelu keskittyi lähinnä kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan. Tutkimuksessa taloudellisen turvallisuuden käsite on osoittautunut monikäyttöiseksi: sen avulla turvallisuutta on tutkittu niin yritys- ja aluetutkimuksessa kuin tehty kansainvälistä kotitalousvertailua ja tarkasteltu yksilötason kokemuksia. (Osberg & Sharpe, 2005).
Taloudellinen turvallisuus koskettaa kaikkia. Useimmilla on elämänhistoriassaan tilanteita, joissa ovat pohtineet taloudellista tilannettaan ja kokeneet edes hetken verran epävarmuutta – oli kysymys sitten perustarpeiden tyydyttämisestä tai uhkaa elintason laskusta. Turvattomuuden kokemukset eivät kosketa vain köyhässä elämäntilanteessa olevia tai pienituloisia. Tutkimuksissa onkin todettu taloudellisen turvattomuuden yleistyneen esimerkiksi eurooppalaisessa keskiluokassa (Ranci ym., 2021).
Lapsiperheiden taloudellista turvallisuutta tarkastelevassa väitöstutkimuksessani olen määritellyt taloudellisen turvallisuuden aiemman tutkimuksen tavoin moniulotteiseksi. Äitien näkemyksiä tutkittaessa havaitsimme, että taloudellinen turvallisuus on tarkoittaa sosiaalisesti hyväksytyn elintason ylläpitämistä ja tulevaisuuteen luottamista. Lisäksi tarvitaan valinnanmahdollisuuksia taloudellisen riippumattomuuden, kulutuksen ja hoivan suhteen. Äitien taloudellinen turvallisuus sisältää edelleen riittävät resurssit lasten tarpeiden täyttämiseen. Taloudellisen turvallisuuden kokemuksiin vaikuttavat yksilö- ja perhetekijöiden lisäksi yhteiskunnalliset rakenteet.
Jouluelokuva hyvinvointivaltion peilinä
Tyttäreni luona vieraillessani satuin näkemään tositapahtumiin perustuvan Yhdysvaltoihin sijoittuvan jouluteemaisen elokuvan. Siinä leskeksi jäänyt yrittäjäisä oli lumimyrskyn keskellä jouluaattona kuljettamassa maksansiirtoon viisivuotiasta tytärtään. Yksityisen vakuutuksen puuttumisen ja siksi sadan vuoden ansiotuloja vaativien lapsen sairaalamaksujen takia isä oli umpivelkaantunut. Kuitenkin yrittäjähenkisen ystävän kovalla vaivalla keräämien taloudellisten avustusten myötä veloista oltiin selviämässä. Loppuhuipentumassa avuksi tulivat television uutislähetyksen kautta apuun hälytetyt kansalaiset, joiden avulla lapsi ehti juuri ajoissa leikkaukseen helikopterin kyydissä ja perhe sai onnellisen joulun.
Kuvittelin mielessäni, miltä elokuvan tapahtumat olisivat näyttäneet suomalaisessa yhteiskunnassa. Päädyin siihen, että juoni olisi ollut amerikkalaiseen versioonsa verrattuna kohtuullisen tylsä. Käsittämätöntä suurta taloudellista turvattomuutta kokevan perheenisän sijasta näkisimme ruudulla suomalaisen isän, jonka huolet keskittyisivät yksinomaan elinsiirron onnistumiseen. Samaan aikaan hyvinvointivaltion solidaarisuus kattaisi hoitokulut ja verovaroilla ylläpidetty lääkärikopteri saattaisi lapsen sairaalaan. Ja kuljetus onnistuisi myös maata pitkin – olisivathan tiet olleet aurattuja kelistä ja ajankohdasta riippumatta.
Elokuvan lopuksi haastatellut tosielämän auttajat kertoivat kokeneensa valtavaa iloa mahdollisuudesta auttaa tätä vaikeuksissa ollutta perhettä. Onko tämä auttamisen jaettu ilo hyvinvointivaltion asukkailta piiloon jäävä aarre? En tiedä vastausta, mutta Yhdysvaltojen taloudellinen eriarvoistuminen ei näytä toivottavalta tilalta.
”Ympärivuotinen joulurauha”
Yllä kuvaamani tilanteet ovat pelkistettyjä, mutta osoittavat taloudellisten toimintaympäristöjen erilaisuuden. Tekeillä olevan tutkimukseni näkökulmasta mietin, onko lapsiperheiden kokema taloudellinen turvattomuus vaikuttamassa siihen missä määrin luotetaan yhteiskuntaan. Voimme olla hyvinkin erimielisiä siitä, millainen yhteiskunta on taloudellisesti kestävin ja millä tavoin taloudellista turvallisuutta tulisi tuottaa. Kuitenkin turvallisuus on meille kaikille inhimillisesti merkityksellinen kokemus.
Jouluun liitetään rauhan, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden ihanteita. Näitä soisin meidän kaikkien nauttivan joulunaikaan, mutta myös sen ulkopuolella. Taloudellisen turvallisuuden tutkimuksen hyödyntämisellä päätöksenteossa voitaisiin edistää ”ympärivuotista joulurauhaa”. Pyydänkin sinulta, suomalainen hyvinvointivaltio, joululahjaksi taloudellista turvallisuutta kaikille!
Lähteet
Osberg, L., & Sharpe, A. (2005). How should we measure the ”economic” aspects of well-being? Review of Income and Wealth, 51(2), 311–336. https://doi.org/10.1111/j.1475-4991.2005.00156.x
Ranci, C., Beckfield, J., Bernardi, L., & Parma, A. (2021). New Measures of Economic Insecurity Reveal its Expansion Into EU Middle Classes and Welfare States. Social Indicators Research, 158(2), 539–562. https://doi.org/10.1007/s11205-021-02709-4
Tang, S. M. (2015). Rethinking economic security in a globalized world. Contemporary Politics, 21(1), 40–52. https://doi.org/10.1080/13569775.2014.993910
Kirjoittaja: Laura-Maria Sahlgren, YTM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Laura-Maria työskentelee ARKI2-hankkeessa ja tutkii perheiden taloudellista turvallisuutta arjen tasolla. Aihetta tarkastellaan politiikan, vanhempien sekä lasten omasta näkökulmasta.