Avoin luentosarja: Perhe ja mielenterveys
Luentosarja Perhe ja mielenterveys tarkastelee monialaisesti ja monitieteisesti mielenterveyden kysymyksiä perheen ja perhesuhteiden näkökulmista. Luento on avoin kaikille kiinnostuneille ja toteutetaan Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n, Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn ja Tampereen seudun työväenopiston yhteistyönä. Tampereen yliopiston opiskelijat löytävät lisätietoja opiskelijan oppaasta.
Luennot järjestetään Sampolan auditoriossa (Sammonkatu 2, Tampere). Luentosaliin otetaan sata kuulijaa, ja luennot on mahdollista katsoa livestriiminä osoitteessa https://peda.net/tst/yleisluennot. Luentosarjan ohjelma on seuraava:
ke 9.9. klo 17.15 – 19 Vanhemman mielenterveys ja perhevuorovaikutus / Elina Haapaniemi
ke 23.9. klo 17. 15 – 19 Nuorten mielenterveys / Riittakerttu Kaltiala
ke 30.9. klo 17.15 – 19 Nuorten mielenterveys yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä / Jarkko Salminen
ke 21.10. klo 17.15 – 19 Lasten mielenterveys ja perhe / Jallu Lindblom ja Lasten masentuneisuus ja elämäntapahtumat / Tiina Talja
ke 28.10. klo 17 – 19 Kokemuksia isien masennusoireista MASI-hankkeessa / Henri Hyttinen
ke 4.11. klo 17 – 19 Pakolaislasten ja -nuorten mielenterveys / Kirsi Peltonen
ti 10.11. klo 15 – 17 Mielenterveys ja ylisukupolvisuus / Klaus Lehtinen (huom! poikkeava aika ja paikka: luento järjestetään tiistaina 10.11. klo 15 Sampolan juhlasalissa.)
Luentokuvaukset:
ke 9.9. Vanhemman mielenterveys ja perhevuorovaikutus
Elina Haapaniemi, LT, psykiatrian erikoislääkäri
Vanhemman psyykkinen sairaus on suurin riskitekijä ajatellen lapsen psykososiaalista menestymistä aikuisuudessa. Perhevuorovaikutusta on aiemmin tutkittu lähinnä perheestä aikuistuvan jälkeläisen psykoosiin sairastumisen yhteydessä.
Oman väitöstutkimukseni (Vanhemman psykoosi ja perhevuorovaikutus, 2020) tavoitteena oli selvittää, millaista vuorovaikutus on perheessä, jossa vanhemmalla on jokin psykoosisairaus verrattuna perheisiin, joissa vanhemmalla psykoosia ei ole. Kaikilla arviointiasteikoilla tapausperheet saivat huonommat pisteet kuin verrokkiperheet. Vanhemman diagnoosi ei suoraan selittänyt perhevuorovaikutuksen eroja. Tässä pienessä aineistossa saatiin viitteitä siitä, että vaikeampi psyykkinen sairastaminen liittyy heikompaan perhevuorovaikutukseen, vaikkakaan vanhemman diagnoosi ei suoraan selittänyt perhevuorovaikutuksen ilmiöitä. Psykoosia sairastavilla vanhemmilla on varsin usein myös masennusta, persoonallisuusproblematiikkaa ja päihdeongelmia. Tämän tutkimuksen tulokset ovat siten jossain määrin yleistettävissä myös niihin perheisiin, joissa vanhemmalla on jokin muu psyykkinen ongelma kuin psykoosi. Hyvä perhevuorovaikutus suojaa lasten tervettä kehitystä. Kun tällaiset perheet tunnistetaan terveydenhuollossa, heille voidaan tarjota erilaisia psykososiaalisia palveluja, jotka helpottavat perheen ja sen yksilöiden elämää sekä ajankohtaisesti että jatkossa.
Elina Haapaniemi on psykiatri ja perheterapeuttikouluttaja. Hän väitteli 6.3.2020 aiheesta Vanhemman psykoosi ja perhevuorovaikutus. Tällä hetkellä Elina Haapaniemi toimii yksityislääkärinä.
ke 23.9. Nuorten mielenterveys
Riittakerttu Kaltiala, professori (nuorisopsykiatria)
Pohdin tässä luennossa keitä ovat nuoret ja millainen kehitysvaihe on nuoruusikä, mitä ovat mielenterveys ja sen häiriöt sekä millaisia mielenterveyden häiriöitä nuoruusikäisillä yleisesti esiintyy. Otan esille merkkejä, joista tunnistaa suotuisasti etenevän nuoruusiän kehityksen ja tasapainoisen mielenterveyden nuoruusiässä sekä huolestuttavia merkkejä, joiden ilmetessä nuoren ympärillä olevien aikuisten tulisi ryhtyä toimiin. Otan esille nuoruusiässä keskeisiä mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä. Tarkastelen nuoruusikäisen väestön mielenterveyden kehitystä Suomessa 2000-luvulla ja teen ehdotuksia, kenen pitäisi tehdä mitä nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Riittakerttu Kaltiala on nuorisopsykiatrian professori Tampereen yliopistossa ja nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tieteellisessä työssään hän on erityisen kiinnostunut nuoruusiän kehityksestä ja mielenterveyden häiriöistä, seksuaalisuuden, sukupuoli-identiteetin ja mielenterveyden häiriöiden sekä mielenterveyden häiriöiden ja väkivallan yhteyksistä nuoruusiässä.
ke 30.9. Nuorten mielenterveys yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä
Jarkko Salminen, väitöskirjatutkija
Luento käsittelee sitä, miten psykologista ahdinkoa ja kuntoutumista voi ja kannattaa tarkastella sosiaalisesta näkökulmasta – yksilöllistävän medikaalisen ja psykologisen näkökulman lisäksi. Mielenterveysongelmien tapauksessa yksilön psykologinen ahdinko kietoutuu yhteen kulttuurisen stigman, taloudellisen eriarvoisuuden ja poliittisen osallistumismahdollisuuksien puuttumisen kanssa.
Jarkko Salminen on sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija, joka tarkastelee mielenterveyttä yhteiskunnallisesta näkökulmasta laadullisin menetelmin. Hän tutkii erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen, työllistymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden esteitä ja mahdollisuuksia.
ke 21.10. Lasten mielenterveys ja perhe & Lasten masentuneisuus ja elämäntapahtumat
Luento: Lasten mielenterveys ja perhe
Jallu Lindblom, PsM, tutkijatohtori
Perhe on lapsen merkittävin kehitysympäristö erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana. Systeemisestä näkökulmasta perhesuhteet monitahoisen kokonaisuuden, jossa esimerkiksi parisuhteen laatu vaikuttaa isien ja äitien vanhemmuuteen. Perhesuhteiden laatu muovaa lapsen mielenterveyden kehitystä monin tavoin, joita esimerkiksi kiintymysteoria, emotionaalisen turvallisuuden teoria ja uudet evolutiiviset näkökulmat osuvasti kuvaavat. Lapsen yksilöllisen herkkyyden ja perheiden muodostamien kokonaisuuksien hahmottaminen voivat selventää perheiden kehityksellisiä vaikutuksia.
Jallu Lindblom on yliopisto-opettaja (vv) Tampereen yliopistossa ja työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopistossa projektissa, joka selvittää sosiaalisten kasvuympäristöjen vaikutuksia lapsen itsesäätelyyn ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Hän tarkastelee kehitystä monitahoisesti esimerkiksi itsearviointien, päivittäisseurantojen ja aivotutkimuksen keinoin.
Luento: Lasten masentuneisuus ja elämäntapahtumat
Tiina Talja, väitöskirjatutkija
Luennolla tarkastellaan lasten masennusoireilua ja sen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masentuneisuuden yleisyyttä sekä miten taustatekijät ja koetut elämäntapahtumat ovat yhteydessä lapsen itsearvioituun masentuneisuuteen. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksia. Itsearvioitua masentuneisuutta esiintyi lähes 13 %:lla vastaajista. Masentuneisuutta oli enemmän niillä oppilailla, jotka eivät asuneet ydinperheessä tai olivat syntyperältään ulkomaalaisia. Elämäntapahtumat, erityisesti lapsen oma sairastuminen tai vammautuminen, uusperheen muodostuminen tai läheisen vakava sairastuminen olivat voimakkaimmin yhteydessä lapsen masennusoireiluun. Lisäksi elämäntapahtuminen kasautuminen lisäsi masennusoireiden esiintymistä.
Tiina Talja on terveystieteiden tohtoriopiskelija Tampereen yliopistosta. Hän tekee väitöskirjaa lasten masennusoireilusta sekä masennusoireiluun yhteydessä olevista tekijöistä ja työskentelee HUS Psykiatrian Hyvinkään linjalla psykiatrisen hoidon ja prosessien kehittämisestä vastaavana osastonhoitajana.
ke 28.10. Kokemuksia isien masennusoireista / MASI-hanke
Henri Hyttinen, MASI-hankekoordinaattori
Isätyössä on aina läsnä vähintään kolme sukupolvea kahdesta eri suvusta. Isätyössä korostuu mieserityinen työote sekä mielenterveys- ja perhetyön teemat. Luennolla käsitellään masennuspiirteitä, jotka ilmenevät miehillä lasten ollessa pieniä sekä miesten auttamistyön näkökulmia MASI-hankkeen kokemusten pohjalta. MASI-hanke on Miessakit ry:n 3,5 vuotta kestänyt valtakunnallinen hanke, joka on tarjonnut tukea isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä 2017-2020.
Henri Hyttinen on tamperelainen mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja, joka on toiminut hankekoordinaattorina MASI-hankkeessa kohdaten miehiä kasvotusten yksittäin ja ryhmissä sekä verkossa. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen Henri.Hyttinen@miessakit.fi.
ke 4.11. Pakolaislasten ja -nuorten mielenterveys
Kirsi Peltonen, PsT
Pakolaisuus asettaa lapsen ja nuoren tilanteeseen, jossa hänen psyykkiset voimavaransa ovat koetuksella. Omasta kotimaasta lähteminen, tai maan sisäinen pakolaisuus, ovat tilanteita, joissa perusturvallisuus järkkyy. Lisäksi pakomatkaan saattaa liittyä suuri määrä muita uhkaavia kokemuksia, äärimmäistä epävarmuutta tuottavia, ja jopa traumaattisia kokemuksia. Toisaalta lapsi ja nuori elää pakolaisuutensa aikana ja mahdollisen turvapaikan saatuaan myös tavallista lapsuuttaan ja nuoruuttaan kaikkine haasteineen ja mahdollisuuksineen. Mielenterveyden järkkymisen ja resilienssin esiintymistä pakolaislasten- ja nuorten keskuudessa on tutkittu jonkin verran. Myös mielenterveyttä tukevien ja hoidollisten interventioiden tehokkuutta on tutkittu, joskin vähemmän. Tämän luennon tarkoituksena on kartoittaa pakolaislasten- ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, mielenterveysoireita sekä resilienssin muotoja. Lisäksi käydään läpi mitä tiedetään tehokkaista keinoista auttaa lapsia ja nuoria silloin kun heidän mielenterveytensä on järkkynyt pakolaisuuteen liittyvien kokemusten seurauksena.
Kirsi Peltonen on mielenterveyden psykologian dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut traumatisoivien tapahtumien vaikutusta lapsiin ja nuoriin sekä ollut kehittämässä ja tutkimassa interventioita näiden vaikutusten lieventämiseksi.
ti 10.11. Mielenterveys ja ylisukupolvisuus
Klaus Lehtinen, psykiatrian dosentti (eläkkeellä) ja psykoterapeuttikouluttaja
Raamatun ”isien pahat teot siirtyvät kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti”, samoin englantilainen sanonta ”herrasmieheksi tuleminen edellyttää kolmea sukupolvea tavallista, rauhalllista elämää” pitää yllättävän hyvin paikkansa. Perinteisesti on ajateltu, että kyseessä on geneettisen perimän vaikutus, mutta uudemmassa tutkimuksessa on tultu huomaamaan ympäristön erittäin suuri merkitys. Monenlaiset lähivuorovaikutuksessa ja kulttuurissa olevat tekijät vaikuttavat niin ruumiilliseen kuin psyykkiseen terveyteemme koko elämämme ajan.
Kuva: Siiri-kuvapalvelu. Lapsia leikkipuistossa. Kuvaaja: Sven Löfström, 1960-1969.
Kommentit