Väitöstilaisuus 7.6.2025
Eija Eronen: Äitien vertaisryhmätoiminta auttaa rakentamaan hyvää elämää
(Tiedote julkaistu Tampereen yliopiston sivulla 19.2.2025)
Laskeva syntyvyys pakottaa pohtimaan keinoja lapsiperheiden tukemiseen. Perheiden hyvinvointivaltiollista turvaa on kuitenkin heikennetty jo kauan. YTM Eija Erosen väitöstutkimus kertoo, kuinka vertaisryhmätoiminta auttaa äitejä jaksamaan lapsiperhearjessa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Eija Eronen tutki väitöskirjassaan, millaiseksi äitien toimijuus rakentuu vertaisryhmässä. Lisäksi hän analysoi tekijöitä, jotka tukevat tai rajoittavat heidän toimijuuttaan ryhmässä.
Tutkimuksen mukaan äitien toimijuus jäsentyy kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat kannateltu, omaehtoinen ja äitiyttä tukeva toimijuus. Äitien toimijuutta tukevia tekijöitä ovat ammattilaisten tuki, lastenhoitoapu ja vertaistuki. Sitä kuitenkin rajoittavat vertaisryhmätoiminnan resurssit.
Tulokset perustuvat kolmeen väitöskirjaan kuuluvaan osatutkimukseen ja niiden aineistoon. Osatutkimukset tarkastelevat äitien kokemuksia vertaisryhmätoimintaan osallistumisesta ryhmässä toteutuvan oman ajan, vertaistuen ja ammatillisen auttamistyön näkökulmista. Niiden ensisijaisena aineistona ovat 23:n vertaisryhmätoimintaan osallistuneen äidin teemahaastattelut. Täydentävänä aineistona ovat muistiinpanot, jotka perustuvat Erosen ryhmässä tekemään osallistuvaan havainnointiin.
Toimijuuden vahvistuminen mahdollistaa elämänmuutosten tekemisen
Tutkimus osoittaa, että äitien toimijuus vahvistuu vertaisryhmässä. Se tukee lapsiperhearjessa jaksamista, mutta myös merkittävienkin elämänmuutosten tekemistä.
– Joillakin tutkimukseen osallistuneilla äideillä elämäntilanne oli ryhmätoimintaan osallistumisen aikaan hyvin kuormittava esimerkiksi parisuhdeväkivallan vuoksi. Ryhmässä he kuitenkin saivat vähitellen voimavaroja rakentaa itselleen ja lapselleen parempaa elämää, Eronen kertoo.
Vertaisryhmässä on tilaa kertoa vaikeista kokemuksista
Äitien toimijuutta tukevia tekijöitä yhdistää se, että ne mahdollistavat vaikeista kokemuksista ja avun tarpeista kertomisen. Äidit voivat ilmaista omaa haavoittuvuuttaan ja toipua lapsiperhearjen kuormituksesta, sillä he saavat ryhmässä laadukasta lastenhoitoapua.
”Meinasin purskahtaa poruun siitä kiitollisuudesta, että mä oon täällä yksin, ja joku hoitaa mun lapsiani”, muistelee eräs tutkimukseen osallistunut äiti.
Lastenhoitoavun turvin äidit saavat täysipainoista tukea toisiltaan ja ryhmässä mukana olevilta ammattilaisilta. Riittävän tiivis ammatillinen tuki mahdollistaa sen, että he saavat tarvittaessa ohjausta julkisen palvelujärjestelmän piiriin.
Ymmärrystä vertaisryhmätoiminnasta tarvitaan laskevan syntyvyyden ajassa
Tutkimuksen tuottamaa tietoa vertaisryhmätoiminnasta tarvitaan erityisesti nyt, kun palvelujärjestelmään ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat koetelleet lapsiperheitä jo kauan.
– Haurastuvassa hyvinvointivaltiossa lapsiperheiden välisen solidaarisuuden ja vertaistuen vahvistaminen on tärkeää äitien jaksamisen tukemiseksi, Eronen toteaa.
Äitien jaksaminen on yhteiskuntapoliittisesti painava kysymys myös syntyvyyden laskun vuoksi. Tutkimus antaa välineitä ymmärtää, miten heitä voisi auttaa ja tukea vertaisryhmätoiminnan keinoin.
Väitöstilaisuus perjantaina 7. maaliskuuta klo 12 alkaen
Yhteiskuntatieteiden maisteri Eija Erosen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Tuki ja toimijuus äitien vertaisryhmässä: Kokemuksia toimintaan osallistumisesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7.3.2025 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella (Kalevantie 4, Tampere). Paikkana on päärakennuksen luentosali D11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Granfelt Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marita Husso Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.