Päihdehuollon ja lastensuojelun rajapinnalla – saavatko päihteitä käyttävät nuoret tarvitsemaansa tukea? NUPPU-hanke (2023–)
NUPPU-hanke on yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava tutkimushanke, jossa tutkitaan päihteitä ongelmallisesti käyttävien nuorten kuntouttavia palveluita. Sosiaalityön tutkimus on keskeisessä asemassa, kun tarkastellaan päihdeongelmista kärsivien nuorten palvelupolkuja. Tällä alueella tehtävä tutkimus on edelleen vähäistä. Päihteiden käyttö ja ongelmallisen päihteiden käytön polarisaatio nuorten keskuudessa, laittomien päihteiden lisääntyvä saatavuus sekä kohdennettujen päihdepalveluiden puute ja heikko saatavuus vaativat erityistä huomiota. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia nuorten päihdeongelmiin liittyvän hoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavia riskitekijöitä. Tavoitteena on tunnistaa kehittämistarpeita ja luoda vaikuttavia palveluprosesseja päihdehuollon ja lastensuojelun rajapinnalla. Tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä tutkimusotetta ja erilaisia tietolähteitä (aiempi aiheen empiirinen tutkimus, sähköiset kyselyt, haastattelut, rekisteriaineistot).
Tutkimusta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö (yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitus 605/2020) 2023-2025.
Asiakassegmentointi ja päihteitä ongelmallisesti käyttävien palvelut – paraneeko vaikuttavuus? (2019–)
Päihdepalvelujen organisointia ja hoidon onnistumista haastaa asiakkaiden vaihtelevat palvelutarpeet. Asiakkaan palvelupolkujen rakentamista toteutetaan palvelusuunnitelmassa ja sillä on merkitystä hoidon tuloksellisuuden näkökulmasta. Projektissa tarkastellaan asiakassegmentointia eli asiakkaiden ryhmittelyä heidän yksilöllisten palvelutarpeidensa ja hoitoon vaikuttavien ominaisuuksiensa perusteella, asiakassegmentoinnin käytettävyyttä sekä näiden toimien vaikuttavuutta. Kiinnostuksen kohteena on päihdeongelmaisten asiakkaiden segmentoinnin ja sen perusteella tehdyn asiakkuuspolutuksen hyvinvointivaikutukset ja asiakkaiden kokemukset asiakassegmentoinnista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ammattilaisten näkemyksiä digitaalisen Suuntima-työkalun sopivuudesta päihteitä ongelmallisesti käyttävien asiakkaiden hoitopolkujen suunnitteluun. Tutkimusta toteutetaan monitieteisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön sekä tutkimus- ja verrokkikuntien kanssa.
Tutkimusta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö (yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitus 605/2020) 2021-2023.
Päihdeasiakkaan asema ja oikeudet – mitä sosiaalihuoltolain uudet välineet tarkoittavat päihdehuollossa? (2017–2023)
Vuonna 1982 säädetty sosiaalihuoltolaki (SHL) korvattiin uuden sisältöisellä lailla (1301/2014), jonka tavoitteena oli vahvistaa SHL:n asemaa keskeisenä yleislakina. Kun päihdehuoltolaki keskeisenä erityislakina on ollut pitkään pohdinnan alla, voi oikeudellisen sääntelyn suunta olla tulevaisuudessa enemmän kohti yleislakien tasoista sääntelyä. Lain tulkinnassa ja harkinnassa huomio kiinnittyy lakia soveltavaan työntekijään. Sosiaalityö asettuu merkittävään ja myös eettisesti virittyneeseen rooliin asiakkaalle myönnettävien palveluiden näkökulmasta. Uudessa SHL:ssa on tarjolla useita keinoja parantaa päihdeongelmaisen asiakkaan asemaa. Hankkeessa pureudutaan siihen, miten SHL:n esittelemät uudet käsitteet ja käytännöt, kuten esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat (3. §), omatyöntekijä (45. §) tai vaikkapa hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset (46. §), tunnistetaan ja otetaan käyttöön käytännön sosiaalityössä päihdeongelmaisten asiakkaiden kohdalla. Tutkimuksella tavoitellaan myös tietoa siitä, miten sosiaalityöntekijät kokevat näiden välineiden vaikuttavan päihdeongelmaisten asiakkaidensa tilanteisiin, oikeuksiin ja asemaan.
Asiakkaan kokemus kuntoutustoiminnasta ja hyvinvoinnin muutoksesta laitospäihdehoidon aikana ja seurannassa (2015–2022)
Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen on pitkällinen prosessi, jonka aikana asiakasta tuetaan erilaisin hoidollisin keinoin ja hänelle pyritään luomaan elämänuskoa ja luottamusta mahdollisuuteen muuttaa omaa elämäänsä. Tutkimus tarkastelee laitospäihdekuntoutuksen vaikuttavuutta selvittämällä, kuinka päihderiippuvuudesta kuntoutuvien pystyvyysodotukset, toiveikkuus ja hyvinvointi muuttuvat kuntoutuksen aikana sekä miten nämä ovat yhteydessä seurannassa todettuun kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Kiinnostuksen kohteena on myös se, miten ja millaiset kuntoutuksen käytännöt tukevat asiakkaan hyvinvointia ja selviytymistä. Tutkimuksella tavoitellaan tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta myös tekijöistä, jotka ennakoivat riskejä epätoivotulle hoidon lopputulokselle. Tutkimus tuottaa perustietoa laitoskuntouksen vaikuttavuudesta päihdekuntoutujilla (palvelujärjestelmänäkökulma) ja nostaa esiin myös kuntoutujan kokemuksen (inhimillinen vaikuttavuus). Tällöin muutoksen ja tulosten mittaamisen rinnalle nousevat asiakkaiden elämäntilanteiden ja kokemusten huomioiminen.
Tutkimusta rahoittaa Alkoholitutkimussäätiö 2019-2022.
Nimettömiä kohtaamisia laittomilla poluilla: Etnografinen tutkimus pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvasta huumetyöstä (2021–)
Laittomien huumeiden käyttö on Suomessa lisääntynyt ja moninaistunut. Keskeisenä syynä käytön yleistymiseen on huumekaupan siirtyminen katukaupan ohella anonyymiin pimeään verkkoon, josta huumeet tavoittavat laajan yleisön. Huumeiden käytön ja huumekaupan muutosten myötä on alettu kehittää jalkautuvaa huumetyötä ja viedä palveluita sinne, missä huumeita ja niitä käyttäviä ihmisiä liikkuu: pimeään verkkoon ja kaduille. Jalkautuvan työn merkityksistä huumeita käyttävien ihmisten kohtaamiselle tai käyttöön liittyvien haittojen vähentämiselle ei kuitenkaan juuri ole saatavilla tietoa. YTT Johanna Rannan postdoc-tutkimushankkeen etnografinen aineisto koostuu pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvan huumetyön asiakas-työntekijäkohtaamisista, asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista sekä tutkijan kenttäpäiväkirjasta. Hankkeessa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia, heikkouksia ja riskejä pimeä verkko ja kadut kohtaamispaikkoina tarjoavat jalkautuvalle huumetyölle. Erityisesti tutkitaan, millaisia sisältöjä ja merkityksiä jalkautuvan huumetyön kohtaamiset pimeässä verkossa ja kaduilla asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmista saavat sekä millaiseen sanalliseen ja ei-sanalliseen vuorovaikutukseen asiakkaat ja työntekijät orientoituvat näissä kohtaamisissa.
Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö 2022–2025.
Sosio-kulttuurinen tutkimus uudesta Tampereen kasinosta (2020–)
Tampereelle avataan Suomen toinen kasino loppusyksystä 2021. Tutkimushankkeessa selvitetään kasinon yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastelemalla prosessiin liittyvää poliittista päätöksentekoa ja tutkimalla alueellisesti lisääntyneen rahapelitarjonnan aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia pre- ja myöhemmin post-asetelmin. TreAdd-tutkimusryhmä osallistuu erityisesti rahapelaamisen sosiaalisia vaikutuksia työntekijänäkökulmasta arvioivaan tutkimusosioon. Aineistoa kerätään fokusryhmähaastatteluin. Odotamme tutkimuksen valottavan miten eri alojen ammattilaiset (sosiaalityöntekijät, poliisit, velkaneuvonnan henkilöstö) näkevät uudenlaisen rahapelaamisen ympäristön, sen aiheuttamat haitat ja toisaalta millaisia ajatuksia heillä on haittoihin vastaamisesta ja hoidosta oman työn kannalta. Tutkimus vastaa siten Sosiaali- ja terveysministeriön strategisiin linjauksiin rahapeliongelmien hoidosta ja sen kehittämisestä vuosien 2020–2023 aikana. Teemme tutkimusta yhteistyössä Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksen (CEACG) tutkijoiden (Paula Jääskeläinen, Michael Egerer) kanssa. Tutkimus on osa Paula Jääskeläisen väitöskirjatutkimusta, jossa hän on tutkinut myös kaupungin edustajien näkemyksiä kasinosta elämystalouden näkökulmasta.
Aikuissosiaalityön avopalveluiden asiakastyytyväisyys (2014-2018)
Kuntaorganisaatiossa 2000-luvulla tapahtunut rakenteellinen ja toiminnallinen muutos on nostanut tuloksellisuuden keskeiseksi tavoitteeksi päätöksenteossa, myös sosiaalialalla. Palvelun laatua ei voida mitata kuitenkaan vain taloudellisia tekijöitä tarkastelemalla, vaan on syytä huomioida myös inhimillisen vaikuttavuuden kysymykset. Palvelun vaikuttavuuden arvioinnissa asiakkaiden näkökulman huomioiminen arviointitoiminnassa on myös eettisesti tärkeää. Sosiaalityössä tavoitellaan positiivisen muutoksen aikaansaamista asiakkaan elämässä. Tutkimuksella tavoiteltiin tietoa aikuissosiaalityön avopalveluiden asiakkaiden suhtautumisesta tulevaisuuteen ja heidän kokemuksiinsa asiakkuuden vaikutuksesta elämäntilanteen muutokseen. Aineisto kerättiin ennen toimeentulotuen Kela-siirtoa osana SOS II-hanketta, joka kuului Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-kehittämisohjelmaan. Projekti on päättynyt.
Päihdehoidon toimivuus yleisten tekijöiden valossa (2007-2010)
Päihdehoidon tuloksellisuuden edistäminen on ollut yrityksistä huolimatta haastavaa ja hoidon tuloksellisuuden kehittämiseen on peräänkuulutettu uusia strategioita. Sen on nähty toteutuvan keskittymällä yleisiin tekijöihin, eli hoidossa läsnä oleviin, mutta käytetyn hoitomenetelmän ulkopuolisiin tekijöihin. Projektin fokuksessa ovat yleisten tekijöiden vaikutukset päihdehoidon toimivuuteen. Projektissa on tarkasteltu ensinnäkin terapeutin toimintaa, asiakkaan ja terapeutin välistä yhteistyösuhdetta sekä asiakkaan hoitoa koskevia odotuksia ja uskomuksia. Lisäksi on tutkittu terapeutin menneisyyttä, persoonallisuutta sekä motiiveja hakeutua alalle sekä terapeutin sukupuolen merkitystä hoidon toimivuuden kannalta. Hanke tähtää monipuoliseen tietoon terapeutin toiminnan, asiakkaan ja terapeutin välisen yhteistyösuhteen sekä asiakkaan odotusten ja uskomusten vaikutuksesta hoidon toimivuuteen. Tuloksilla on merkitystä päihdehoidon koulutuksen ja työnohjauksen kannalta. Hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta tulokset ovat hyödynnettävissä muun muassa hoidon keskeyttämisen vähentämisessä. Projektin johtajana toimi professori Pekka Saarnio. Hankkeen nykyisestä julkaisutoiminnasta sekundaarianalyysien osalta vastaa dosentti Katja Kuusisto.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen akatemia 2007-2010.