Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA2.0) tutkimuswebinaari pidettiin eilen 10.12. aiheella ”Matala kynnys – kohtaamisia ja osallisuutta?”. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi TreAdd-tutkimusryhmän johtaja ja MIPAn ohjausryhmän jäsen Katja Kuusisto. MIPA-seminaareja haluttiin jalkauttaa maakuntiin. Korona toi näihin tavoitteisiin omat haasteensa, mutta samalla mahdollisuudet laajaan osallistumiseen valtakunnallisesti. Tilaisuutta seurasikin yli 70 ilmoittautunutta ympäri Suomen. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa seuraavien kahden viikon ajan osoitteessa: https://www.mediapalvelut.fi/mipa20.
Osallisuuden teema on yksi MIPAn ydinteemoista. Tutkimusta on tehty erilaisissa matalan kynnyksen palveluissa ja jalkautumalla järjestöjen toimintoihin. Matalan kynnyksen palveluiden merkitys on siinä, että sitä kautta on usein mahdollista tavoittaa ihmisiä, jotka eivät asioi muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haittojen vähentäminen ja kokonaisvaltaisen sosiaalisen tuen tarjoaminen ovatkin palveluiden keskeisiä tehtäviä. Tätä on haastanut monet asiat, kuten palveluiden markkinoistuminen ja sen myötä vähentynyt ammatillinen autonomia esimerkiksi ohjata asiakkaita heille sopivien palveluiden piiriin. Tässä tilanteessa asiakkaiden osallisuus voi vaarantua. MIPA-tutkimusohjelmassa huomio onkin kiinnitetty osallisuuden mahdollisuuksiin ja esteisiin.
Päivän tutkimuspuheenvuorot piti Johanna Ranta ja Suvi Raitakari Tampereen yliopistosta sekä MIPA-tutkijat Teemu Kaskela ja Sari Jurvansuu. Päivän aikana kuultiin myös kommenttipuheenvuorot A-klinikkasäätiön Völjy-hankkeen kokemusasiantuntijalta sekä Tampereen A-killan toiminnanjohtaja Vesa Vaittiselta. Yleisön lähettämiä kysymyksiä päivän aikana moderoi A-klinikkasäätiön tutkimusjohtaja Jouni Tourunen sekä THL:n erikoissuunnittelija Tanja Hirschovits-Gerz.
Päihderiippuvaisten ja mielenterveyden ongelmia kokevien sosiaalinen osallisuus näyttäytyi päivän tutkimuspuheenvuoroissa jännitteisenä. Sosiaalinen osallisuus onkin usein tavoite, joka toteutuu ympäristön ehdoilla. Tärkeintä on huomata se, että asiakkaiden kanssa toimivilla työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan kokemukseen osallisuudestaan. Johanna Rannan esityksessä ”Suhteellinen toimijuus matalan kynnyksen asiakas-työntekijäkohtaamisissa” vuorovaikutuksen kummankin osapuolen mahdollisuudet toimia rakentuvat yksilöiden välisissä suhteissa, mutta toimijuuden rakentumiseen vaikuttavat tilanteittain myös laajemmat sosiaaliset suhteet, kuten instituution käytännöt, politiikka, arvot sekä kohtaamispaikat. Näiden suhteiden kietoutuminen toisiinsa tekee molempien osapuolten, sekä asiakkaan että työntekijän, toimijuudesta monisäikeistä ja haastavaa. Työntekijän osaamisen vaatimukset ovat laajat. Suvi Raitakari toi omassa esityksessään otsikolla ”Sitoutunutta työtä rajoitta? Kotikäyntityön toiminnot ja lähtökohdat” tämän selvästi esille. Kokonaisvaltaisella työotteella autetaan ja tuetaan samalla asiakkaan osallisuutta. Työntekijän apu ja tuki tuli myös kokemusasiantuntijan puheenvuorossa erinomaisesti esiin.
Asiakkaat tarvitsevat usein hyvin konkreettisiä asioita hakeutuessaan palveluiden piiriin. Teemu Kaskelan esitys ”Päihteitä käyttävien matalan kynnyksen toiminta kohtaamisen areenana” toi näkyväksi sen, miten perustarpeiden täyttämisestä edetään vahvempaan asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat myös arvo itsessään ja jäsentävät toimintaan osallistuvien arkea. MIPA-tutkimusohjelmassa on onnistuttu vastaamaan erinomaisesti ajankohtaiseen tutkimustarpeeseen. Siitä Sari Jurvansuun esillä ollut tutkimus ”Kun palvelu suljettiin – etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikasta koronakriisin aikana” on hyvä esimerkki; ajankohtaista tutkimusta pystytään tuottamaan asiakkaiden tilanteiden ymmärtämiseksi ja esiin tulleiden ongelmien parantamiseksi. Korona on aiheuttanut polarisoitumista, jossa osallisuus joko kapenee tai kokemus elämänhallinnasta voi ”uudessa normaalissa” jollain ihmiosryhmillä jopa kasvaa. Riskissä osallisuuden kapenemiseen ovat erityisesti päihderiippuvaiset ja mielenterveyden ongelmia kokevat. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen sulkeutumiset ovat tehneet näkyväksi niiden arvon erityisesti näiden haavoittuvissa asemissa olevien asiakasryhmien tukemisessa. Meidän onkin erityisen tärkeä tunnistaa tällaisten palveluiden tarve aina, mutta erityisesti tänä poikkeuksellisena aikana, jossa nyt elämme. Tarve olla osallinen on sisäsyntyistä ja yksi osa siihen on sosiaalinen yhteys muihin, kuten Vesa Vaittinen kommenttipuheenvuorossaan totesi.
Päivän otsikkoon Matala kynnys – kohtaamisia ja osallisuutta? oli sisällytetty kysymysmerkki. Päivän päätteeksi puheenjohtaja Katja Kuusisto arveli, että matalan kynnyksen toiminta tukee siihen osallistuvien osallisuutta ja lisää kohtaamisen mahdollisuuksia. Päivä siis tarjosi vastauksia myös tähän kysymykseen kiinnostavien tutkimus- ja kommenttipuheenvuorojen kautta.