Uudet HEX-tutkijat: Rose-Marie Peake ja Stephanie Olsen

Rose-Marie Peake ja Stephanie Olsen.
Rose-Marie Peake ja Stephanie Olsen.

Tohtorit Stephanie Olsen ja Rose-Marie Peake aloittivat HEX:n tutkijoina tämän lukuvuoden alussa.

Yliopistotutkija Olsenin tärkeimmät kiinnostuksen kohteet koko hänen uransa ajan ovat olleet lapsuuden ja nuoruuden, koulutuksen sekä kokemusten ja tunteiden historiat erityisesti Brittiläisessä imperiumissa 1800- ja 1900-luvuilla. Olsenin tämänhetkinen projekti liittyy lasten kokemusten historiaan ensimmäisessä maailmansodassa Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

– Tarkastelen erityisesti tunteiden historian linssin läpi muodollisen ja epämuodollisen koulutuksen keskeistä roolia seuraavan sukupolven kansalaisten/alamaisten muovaamisessa, ja näiden lasten kuulumisen tunteita imperiumia ja kansakuntiaan sekä yhteisöjään ja perheitään kohtaan sodan kontekstissa, Olsen kertoo.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Peake työskentelee 1600-luvun ranskalaisten eletyn uskonnon parissa.
– Erityishuomioni kohteena ovat katolilaiset, joiden suhtautumista epänormatiiviseen seksuaalisuuteen tutkin, Peake tarkentaa.

Peakea kiinnostaa naisten toimijuuden ja identiteetin rakentuminen sekä kehollisen yhteiskunnallisen tilan luominen. Hän tarkastelee esimerkiksi naisten ”langenneille naisille” perustamia luostareita sekä naisten protoqueerejä hengellisiä harjoitteita.

HEX:n tutkimusohjelmassa Peakea inspiroivat metodologinen kunnianhimoisuus sekä temaattisesti ja kronologisesti laaja lähestymistapa historiaan. Olsenin mielestä HEX:n ja historian oppiaineen älyllinen ympäristö on stimuloiva.
– HEX on historiankirjoituksen eturivissä uudella kokemuksen historian lähestymistavallaan. Sillä on kunnianhimoinen agenda kehystää historiantutkimus uudelleen, Olsen arvioi.

Olsen pitää kokemuksen kategoriaa lupaavana, sillä se yhdistää monia historiallisen analyysin tärkeitä kategorioita, kuten tunteet, sukupuolen, luokan, rodun ja iän, ja historioitsijat voivat löytää uuden tavan päästä käsiksi siihen, miten ihmiset tunsivat ja kokivat elämänsä.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *