Ihmiset

HEX-johtoryhmä || Vierailevat tutkijat || Tulevat vieraivat tutkijat

HEX-jäsenet


Pirjo Markkola
Huippuyksikön johtaja 2022-, Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän johtaja

Pirjo Markkola on historian professori, jonka erityisaloja ovat sukupuolihistoria ja lapsuuden historia sekä luterilaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiallinen suhde. Hän vastaa teemaryhmästä Eletty hyvinvointivaltio. Markkola tutkii oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia lastensuojelun historiassa. Toinen keskeinen tutkimusteema liittyy eletyn uskonnon merkitykseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiohistoriassa.

 


Pertti Haapala
Huippuyksikön johtaja 2018-2021

Pertti Haapala on Suomen historian emeritus professori ja huippuyksikön ensimmäinen johtaja. Hänen tutkimusalojaan ovat erityisesti sosiaalihistoria ja historiantutkimuksen metodologia. HEX:ssä hän tutkii sosiaalisia rakenteita eli yhteiskunnallisen kokemuksen ja kiinnittymisen edellytyksiä, sekä yhteiskuntatieteiden historiaa kansallisena identiteettinä.

 


Raisa Maria Toivo
Eletty usko -ryhmän johtaja 2018, johtoryhmän varapuheenjohtaja 2022-

Raisa Maria Toivo tutkii kokemuksen historiaa varhaismodernin eletyn uskon, uskonnollisen kofliktin, sukupuolen ja perheen yhteiskunnallisilla alueilla. Hän keskittyy rakenteelliseen, sosiaaliseen ja jaettuun kokemukseen. Toivo johtaa HEXin eletyn uskon ryhmää, sekä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa” sekä Jalmari Finnen säätiön rahoittamaa hanketta ”Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimusmenetelmänä”.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Tanja Vahtikari
Yliopistonlehtori, Eletty kansakunta -ryhmän johtaja, johtoryhmän jäsen

Tanja Vahtikari on aikaisemmissa tutkimuksissaan tarkastellut kulttuuriperinnön historiaa (ml. UNESCON maailmanperintö), toisen maailmansodan jälkeistä kaupunkihistoriaa sekä kaupunkien muistamisen kulttuureja. Huippuyksikössä hän kuuluu eletty kansakunta -ryhmään, jossa hän tutkii koettua kansallista kulttuuriperintöä 1900-luvulla, ts. kuinka kansakuntaa elettiin ja jäsennettiin suhteessa paikallisiin kulttuuriperintöihin ja historiakulttuureihin.

 


Johanna Annola
Akatemiatutkija, Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän varajohtaja, johtoryhmän jäsen

Akatemiatutkija Johanna Annola tarkastelee suomalaisia naisvankiloita 1800-luvun alusta 1920-luvulle. Hänen projektinsa pyrkimyksenä on selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Hanke tuottaa tietoa vankilasta elettynä instituutiona ja avaa modernisaation mekanismeja yhteiskunnan laidalla. Aiemmissa tutkimuksissaan Annola on tarkastellut köyhäinhoitoa, turvakotitoimintaa ja sosiaalisen liikkuvuuden kokemusta yksilötasolla.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Daniel Blackie
Yliopistotutkija

Daniel Blackie on erikoistunut 1700–1900 -lukujen vammaisuuden historiaan. Hän on tutkijana HEX-projektissa ”Lived Religion and the Changing meaning(s) of Disability”, jossa Blackie keskittyy uskonnollisuuden ja sen käytäntöjen merkitykseen vammaisuuden kokemuksen ymmärtämisessä teollisen vallankumouksen aikana.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Rob Boddice

Rob Boddice (PhD, FRHistS) aloitti tutkijana HEXissä vuonna 2020. Aiemmin hän on työskennellyt Harvardin, McGillin ja Freie yliopistossa Berliinissä sekä Max Planck instituutissa. Boddice on julkaissut useita teoksia lääketieteen ja tieteen historiasta sekä tunteiden historiasta. Hänen teoksiaan on käännetty kahdeksalle kielelle. Boddicen viimeisimpiä julkaisuja ovat: Emotion, Sense, Experience (kirjoitettu yhdessä Mark Smithin kanssa, Cambridge University Press, 2020), Humane Professions: The Defence of Experimental Medicine, 1876-1914 (Cambridge University Press, 2021), Feeling Dis-Ease in Modern History: Experiencing Medicine and Illness (toimitettu yhdessä Bettina Hitzerin kanssa, Bloomsbury, 2022) ja Knowing Pain: A History of Sensation, Emotion and Experience (Polity, 2023). History of Emotions (Manchester University Press) toinen osa julkaistaan vuonna 2024. Boddice työstää parhaillaan uutta teosta: The Power of Belief: Why the Science and History of Placebo Matter to Modern Medicine (Reaktion, 2026).

CV Website Twitter


Kuva: Jonne Renvall

Reetta Eiranen
Tutkijatohtori

Reetta Eiranen on tutkijatohtori Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana Max Planck -instituutin tunteiden historian tutkimuskeskuksessa Berliinissä. Hankkeessaan ”Gender, Experience and Ambivalent Nationalism in Nineteenth-century Finland” Eiranen tutkii sukupuolittuneita nationalismin kokemuksia ja niiden jännitteitä 1800-luvun Suomessa. Teoreettisesti ja metodologisesti hän on kiinnostunut hermeneutiikasta, kerronnallisista lähestymistavoista, biografisesta tutkimuksesta ja kirjeaineistoista. Eiranen on Historillisen Aikakauskirjan toimituskunnan jäsen.

Henkilökohtainen profiilisivu | Twitter

 


Minna Harjula
Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Minna Harjula tutkii elettyä hyvinvointivaltiota kansalaisten ja paikallisten sosiaaliturvainstituutioiden kohtaamisena 1930-1980-lukujen Suomessa. Tutkimus avaa arkipäivän näkökulman suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen ja legitimaatioon tarkastelemalla erilaisiin sosiaalietuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kohtaamisten rakentamia kokemuksia yksilö-yhteiskuntasuhteesta. Aiemmissa tutkimuksissaan Harjula on tarkastellut vammaisuuden historiaa, terveyspolitiikkaa, terveyskansalaisuutta sekä poliittisen ja sosiaalisen kansalaisuuden kytköstä Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Anna-Stina Hägglund
Tutkijatohtori

Anna-Stina Hägglund on erikoistunut keskiaikaisten lahjoitusten sosiaalisen ja kulttuurisen historiaan. Hänen tutkimuksensa keskiössä on Birgittalaisluostarit ja Itämeren alue myöhäiskeskiajalla. HEXissä hän on osa Eletty usko keskiajan Suomessa-hankkeessa missä hän kartoittaa viittauksia pyhimysten juhlapäiviin asiakirjapäiväyksissä Turun hiippakunnassa. Hägglund tutkii myös Naantalin luostarin lahjoittajapiiri sekä lahjoittajien elettyä uskoa.

Academia-profiili

 


Mervi Kaarninen
Yliopistonlehtori

Mervi Kaarninen tutkii lasten ja nuorten elinolosuhteita sekä lasten vanhempien välisiä suhteita 1900-luvun sota- ja kriisiaikoina. Kaarninen on julkaissut kirjoja ja artikkeleita lapsuuden, nuoruuden ja nuorisokulttuurin historiasta sekä koulutuksen sosiaalihistoriasta erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Mervi Kaarninen toimii yliopistonlehtorina.

 


Sari Katajala-Peltomaa
Kulttuurihistorian Professori, Turun Yliopisto

Sari Katajala-Peltomaa tutkii myöhäiskeskiajan elettyä uskoa ihmekokemusten, rituaalien ja kertomusten kautta. Työn keskiössä ovat kysymykset siitä miten usko elettynä kokemuksena muokkasi arvioista ja normeista sosiaalista toimintaa – ja miten rituaalit ja narraatiot muokkasivat arvoja ja instituutiota. Tällä hetkellä työn alla on ”kuviteltujen kokemusten” tuottaminen ja aistihavaintojen merkitys pyhyyden konstruoinnissa Vadstenan luostariveljien saarnoissa.

Henkilökohtainen profiilisivu

Eletty usko keskiajan Suomessa -hanke

 


Mikko KemppainenMikko Kemppainen
Tutkijatohtori/Koordinaattori

Mikko Kemppainen toimii huippuyksikössä tutkijatohtorina ja viestinnän koordinaattorina. Tutkimustyössään Kemppainen on keskittynyt poliittisten aatteiden, uskonnollisuuden ja sukupuolen vuorovaikutukseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa. Kemppaisen vuonna 2020 tarkastettu väitöskirja on biografinen tutkimus, jonka kohteena ovat varhaisten työväenliikkeen naiskirjailijoiden käsitykset sosialismista ja uskonnosta.

 


Ville Kivimäki
Tutkimusjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Ville Kivimäki on erikoistunut toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä trauman, sukupuolen, nationalismin, kokemuksen ja tunteiden historiaan. Hän on myös tutkinut sodan muistamista, muistin politiikkaa ja kokemusyhteisöjä. Kokemushistorian huippuyksikössä Kivimäki johti Eletty kansakunta -tutkimusryhmää vuodet 2018–2023 ja hän johtaa edelleen Suomen Akatemian tutkimushanketta ”Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana”.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Heikki Kokko
Yliopistotutkija

Heikki Kokko on erikoistunut kokemuksen yhteiskuntahistoriaan. Hän on kiinnostunut historiallisten kokemusten, sosiaalisten rakenteiden ja tiedon vuorovaikutuksesta. Yhdessä HEX-jäsen Minna Harjulan kanssa hän on julkaissut artikkeleita kokemuksen yhteiskuntahistorian teoriasta ja metodologiasta. Empiirisessä työssään Kokko on keskittynyt lehdistön paikallislukijakirjekulttuuriin 1800-luvun puolivälin Suomessa. Hän on tutkinut paikalliskirjekulttuurin syntymistä ja sen roolia varhaisen sosiaalisen kansalaisuuden rakentumisessa, kansallisuuden syntymistä yksilötasolla, uskonnon ja modernisaation välistä suhdetta sekä modernin minuuden syntymistä.

Kokko on digitaalisen Translocalis-tietokannan kehittäjä, suunnittelija ja projektipäällikkö. Tietokanta sisältää kaikki suomenkielisessä lehdistössä julkaistut paikallisyhteisöjen nimissä kirjoitetut lukijoiden kirjeet vuoteen 1885 asti. Translocalis julkaistiin osana Kansalliskirjaston digitaalisia kulttuuriperintökokoelmia vuonna 2023.

Henkilökohtainen profiilisivu | Translocalis-tietokanta | Twitter | Academia.edu-profiili

 


Jenni Kuuliala
Yliopistolehtori, Turun yliopisto

Jenni on erikoistunut myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun lääketieteen sosiaalihistoriaan, pyhimyskultteihin ja uskonnolliseen kokemukseen. Hänen tämänhetkinen tutkimushankkeensa paneutuu tapoihin, joilla eletty usko ja sairauden / vammaisuuden kokemus linkittyivät toisiinsa myöhäiskeskiajalla ja erityisesti uuden ajan alun Italiassa. Jenni Johtaa myös HEX:iin affilioitua Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan”.

 

Twitter | Academia.edu-profiili | vammaishistoria.fi | Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability 

 


Sofia Lahti
Tutkijatohtori

Sofia Lahti on taidehistorioitsija, jonka erikoisalana ovat relikvaariot sekä keskiajan uskonnolliset kuvat ja esineet Pohjoismaissa. Hän työskentelee tutkimushankkeissa Levd religion i medeltida Finland (Tampereen yliopisto), Mapping Lived Religion: Medieval Cults of Saints in Sweden and Finland (Linnéuniversitetet, Växjö, Ruotsi) ja Fragmentaarisuus ja kuvakalskeen jäljet keskiajan ja uuden ajan alun esineissä (Helsingin yliopisto). Näissä hankkeissa hän tutkii Pohjoismaiden keskiajan esineitä eletyn uskon ilmentyminä ja toisaalta esineiden fragmentaation, katoamisen ja säilymisen monimuotoisia prosesseja keskiajalta tähän päivään.

Hankkeiden verkkosivut:

https://projects.tuni.fi/elettyusko/

https://lnu.se/en/research/searchresearch/forskningsprojekt/mapping-lived-religion-medieval-cults-of-saints-in-sweden-and-finland/

https://blogs.helsinki.fi/kuvakalske/

Academia-profiili: https://linnaeus.academia.edu/SofiaLahti


Tuomas Laine-Frigren
Tutkijatohtori

Tuomas Laine-Frigren on erikoistunut lapsuuden ja mielenterveyden historiaan. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat eri tavoin poikkeavaksi käsitetty tai marginaalinen lapsuus, lapsuuden kokemushistoria sekä lapsuuteen kohdistuvat asiantuntijadiskurssit, instituutiot ja politiikat.

HEXissä Laine-Frigren tutkii Ruotsista palaavia sotalapsia 1940–1950-luvun Suomessa. Tutkimus kohdistuu sekä kotiin palaavien lasten kokemusmaailmaan että vanhempien, asiantuntijoiden ja viranomaisten heitä koskeviin käsityksiin, intresseihin ja toimenpiteisiin. Tutkimuksessa sotalapsia tarkastellaan erityisenä sosiaalisena ryhmänä, mutta samalla heidän kokemusmaailmansa sijoitetaan osaksi laajempaa 1940–1950-luvun lapsuuden kirjoa.

Tutkimuksissaan ja julkaisuissaan Laine-Frigren on perehtynyt myös Unkarin historiaan (1945–), psykologian historiaan, vammaisuuden historiaan ja uhri-identiteettien poliittiseen rakentumiseen.

 


Antti Malinen
Tutkijatohtori

Tutkijatohtori Antti Malinen on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Hänen keskeisenä tutkimuskysymyksenään on, miten kriisiolot, muun muassa sodat, vaikuttavat perheiden ja lasten elämään, ja laajemmin yhteiskuntaan ja sen instituutioiden toimintaan. HEXissä Malinen tutkii miten lapset ovat kokeneet ja tuoneet julki ahdingon tuntemuksiaan 1900-luvun Suomessa, niin kirjoittamalla kuin piirtämällä, mutta myös käytöksellään ja kehollaan.

Malinen on kirjoittanut laaja-alaisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisestä sosiaalihistoriasta, erityisesti kokemusten, tunteiden ja sukupuolen näkökulmasta. Tuoreessa tietokirjassaan hän tutki toisen maailmansodan jälkeisen lapsuuden kokemusta. Työn alla olevassa kirjassaan hän tutkii mitä ystävyyssuhteet merkitsevät lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen. Malinen toimii myös lapsuuden historiaan erikoistuneen www.lapsuudenhistoriaa.fi -sivuston ylläpitäjänä.

Lapsuuden historiaa (@antti__malinen) / Twitter

https://www.instagram.com/lapsuudenhistoriaa.fi/

Academia.edu-profiili

 


Riikka Miettinen
Yliopistotutkija, Eletty uskonto -ryhmän varajohtaja, johtoryhmän jäsen

Riikka Miettinen on erikoistunut varhaismodernin ajan Ruotsin ja Suomen historiaan ja vammaisuuden, mielisairauden ja vaivaishoidon historiaan. Hän tutkii eletyn uskon, hyvinvoinnin ja mieleltään tai keholtaan erilaisten ihmisten kokemusten yhteyksiä. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti varhaismodernin yhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen hoivajärjestelmät sekä uskonnon limittyminen arkeen. Hän on mukana myös HEXissä toimivassa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan”. Miettinen on käsitellyt aiemmissa tutkimuksissaan itsemurhien ja kuoleman historiaa sekä uuden ajan alun tilattomuuteen ja vaivaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia Suicide, Law, and Community in Early Modern Sweden (Palgrave Macmillan) ilmestyi vuonna 2019.

Henkilökohtainen profiilisivu

Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability 

 


Tiina Miettinen
Yliopistotutkija

Tiina Miettinen on tutkinut esimodernin ajan perhehistoriaa Suomessa naimattomien naisten kautta. Hän on myös erikoistunut genealogisen tutkimuksen historiaan ja siihen, miten sukututkimus on vaikuttanut vuosisatojen kuluessa käsityksiin siitä, mikä on perhe, mitä ’perhe’ tarkoittaa ja mitä sen pitäisi tarkoittaa. Projektissa ”Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa? Toiminta ja kokemus vainojen hillinnässä” Miettinen keskittyy erilaisiin tapoihin, joilla Hämeen alueella pyrittiin lieventämään noituuteen liittyviä huhuja sekä kontrolloimaan noitaoikeudenkäyntejä 1500- ja 1600-luvuilla. Miettinen kirjoittaa tieteellistä tutkimusta Sääksmäelle sijoittuvasta Helka-perinteestä.

 


Stephanie Olsen

Stephanie Olsen (Ph.D, FRHistS) on tutkimuksissaan keskittynyt lapsuuden, nuoruuden ja koulutuksen sekä kokemuksen ja tunteiden historiaan erityisesti brittiläisen imperiumin alueella 1800- ja 1900-luvuilla. Hän on kirjoittanut teokset Juvenile Nation: Youth, Emotions and the Making of the Modern British Citizen (Bloomsbury, 2014) ja Learning How to Feel: Children’s Literature and the History of Emotional Socialization, c. 1870-1970 (Oxford University Press, 2014) sekä toimittanut kokoelman Childhood, Youth and Emotions in Modern History: National, Colonial and Global Perspectives (Palgrave, 2015). HEXissä Olsenin tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti “Eletty kansakunta” -ryhmään. Hän tutkii lasten opetusta sekä sen luomaa toivoa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa brittiläisessä imperiumissa. Lisäksi Olsen on toimittaja Children, Childhood and Youth in the Long Nineteenth Century -julkaisusarjassa (4 osaa, Routledge 2023) sekä History of Education -lehdessä.

Curriculum VitaeTwitter | Academia.edu-profiili | Kotisivu

 


Katariina Parhi
Tutkijatohtori

Katariina Parhi on taustaltaan tieteiden ja aatteiden historian tutkija, joka on erikoistunut lääketieteen historiaan ja historialliseen kriminologiaan. Parhin väitöskirja (2018) käsittelee psykopatiadiagnoosin historiaa Suomessa. Hän on myös julkaissut aiheesta kirjan Sopeutumattomat: Psykopatian historia Suomessa (Siltala, 2019). Sen jälkeen hän on syventynyt epidemiologian historiaan ja on yksi teoksen Historical Explorations of Modern Epidemiology: Patterns, Populations and Pathologies (Palgrave Macmillan, tulossa vuonna 2022) toimittajista. Hän kirjoittaa myös kirjaa huumeita käyttäneiden nuorten hoidosta 1960- ja 1970-lukujen Suomessa. HEXissä Parhi aloittaa uuden, Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen, jonka aiheena ovat työlaitokset Suomessa 1920-luvulta 1980-luvulle.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Rose-Marie Peake
Tutkijatohtori

Rose-Marie Peake on erikoistunut uuden ajan alun historiaan, erityisesti sukupuoleen, kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen. Tällä hetkellä hän työstää Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta aiheenaan queer eletty usko 1600-luvun Ranskassa.

Peake väitteli Helsingin yliopistossa yleisen historian oppiaineessa 2016. Väitöskirjaan perustuva monografia The Power of Religious Societies in Shaping Early Modern Society and Identities (Amsterdam University Press) ilmestyi 2020. Peake on lisäksi toimittanut yhdessä Jenni Kuulialan ja Päivi Räisänen-Schröderin kanssa artikkelikokoelman Lived Religion and Everyday Life in Early Modern Hagiographic Material (Palgrave MacMillan, 2019). Tietokirja Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria yhdessä Riikka-Maria Rosenbergin kanssa ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana 2019.

Henkilökohtainen profiilisivu

 


Godelinde Perk
Tutkijatohtori

Godelinde Gertrude Perk on kirjallisuudentutkija, joka keskittyy keskiajan naisten arkisiin ja hengellisiin kirjoituksiin sekä kirjalliseen kulttuuriin Luoteis-Euroopan alueella. Hänen tarkastelee keskiaikaisen uskonnollisen kirjallisuuden ja modernin teorian kohtaamista. Godelinde työskentelee HEXissä ‘Lived Religion and the Changing Meaning(s) of Disability’ -projektissa. Hänen oma tutkimuksensa (’Cripping Sisterhood’) tarkastelee yhteisöllisyyden ja vammaisuuden vuorovaikutusta nunnien teksteissä Pohjois-Saksassa. Ennen Tampereelle saapumistaan Gerdrude työskenteli Oxfordin yliopistossa (Marie Skłodowska-Curie Fellow) MSCA-IF -projektissa: ‘Women Making Memories: Liturgy and the Remembering Female Body in Medieval Holy Women’s Texts’. Hän on julkaissut useita tutkimuksia nunnien ”sisarkirjoista”, muistista ja ruumiillisuudesta.

 


Aapo Roselius

Aapo Roselius on erikoistunut Suomen vuoden 1918 sisällissodan historiaan ja sodan muistokulttuuriin. Muita tutkimuskohteita ovat sotienvälisen ajan heimoaktivismi ja äärioikeistoliikehdintä sekä siirtoväen asuttaminen ruotsinkielisille alueille. HEX:ssä hän toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Himmeä voitto: Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”.

 

 


Sinikka Selin
Tutkijatohtori

Sinikka Selin on erikoistunut nuoruuden, koulutuksen ja mahdollisten tulevaisuuksien historiaan. Nuorten koulutus- ja ammattisuunnitelmia 1950- ja 1960-luvulla käsitelleen väitöskirjansa jälkeen hän on tutkinut nykynuorten identifioitumista karjalaisiksi sekä Raja-Karjalan suomalaistamista vapaan kansansivistystyön kautta 1920- ja 1930-luvulla. HEXissä Selin toimii tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa ”Himmeä voitto. Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”. Hänen tutkimuksensa käsittelee nuorten näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta aikana, jolloin keskusteltiin kiivaasti Suomen integroitumisesta Eurooppaan.


Sami Suodenjoki
Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Sami Suodenjoki on erikoistunut työväenliikkeen, maaseudun protestien ja ruohonjuuritason poliittisen käyttäytymisen historiaan. HEX-projektissaan hän syventyy poliittisten mobilisaatioiden kokemusperustaan Suomessa ja Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimuskohteena ovat kansalaisten ja keisarillisten viranomaisten kohtaamiset, jotka valaisevat imperiaalista kokemusta ja sen kietoutumista kansallisiin ja luokkaidentiteetteihin. Suodenjoki tarkastelee myös kokemuksia paikallisdemokratiasta ja paikallisesta itsehallinnosta syventymällä kunnanvaltuustojen perustamiseen ja niistä käytyyn keskusteluun Suomen maaseudulla.

Twitter | Henkilökohtainen profiilisivu

 


Ilari Taskinen
Tutkijatohtori

Ilari Taskinen tutkii toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet sota-ajan kirjeenvaihto, ihmissuhteet ja sukupuolittuneet tunteet erityisesti hyödyntäen suuria digitaalisia aineistoja. Tällä hetkellä hän tutkii suomalaisten toisen maailmansodan sotilaiden sotakokemusten ja tappioiden epätasaista jakautumista Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa “Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana” ja digitoitujen yksityiskirjeiden hyödyntämistä historiantutkimuksessa hankkeessa “DIGIKÄKI – Digitaalinen historia ja käsinkirjoitetut aineistot”.

 


Tuomas Tepora
Yliopistotutkija

Tuomas Tepora liittyi HEX:iin syksyllä 2021. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat tunnehistoria, sodan kulttuurihistoria ja kollektiivinen muistaminen. HEX:ssä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Himmeä voitto: Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”.

 

 

 


Marko Tikka
Yliopistotutkija

Yliopistotutkija Marko Tikka on tutkinut sisällissotaa, sitä seurannutta rauhaanpaluuta sekä populaarikulttuurin, erityisesti populaarimusiikin kansallisia merkityksiä 1900-luvun alkukymmenten Suomessa. Hän on mukana Eletty kansakunta –tutkimusryhmässä ja tutkii populaarimusiikin rakentamia käsityksiä kansakunnasta sekä toisessa hankkeessaan kansallisia historian hyvittämisen prosesseja.

 

Liitännäisjäsenet


Miia Kuha
Tutkijatohtori

Tutkijatohtori Miia Kuha tutkii pappien vaimojen ja leskien toimijuutta, elämänkulkua ja asemaa Ruotsin valtakunnan itäsuomalaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710). Kuha analysoi papinrouvien sosiaalisia ja uskonnollisia rooleja pitäjäyhteisössä sekä uskonnon vaikutusta pappissäädyn naisten arkielämään ja kokemusten rakentumiseen. Aiemmissa tutkimuksissaan Kuha on käsitellyt itäsuomalaisten talonpoikaisyhteisöjen uskonnollista elämää, pappien urakehitystä ja suhdetta pitäjäyhteisöihin sekä kulttuurihistorian historiografiaa Suomessa ja Ruotsissa.

Academia.edu-profiili

 


Hanna Lindberg
Yliopistotutkija, Åbo Akademi

FT Hanna Lindberg on yliopistotutkija Åbo Akademin historian oppiaineessa, missä hän johtaa tutkimushanketta Minoritetsvälfärd och reproduktion. Professionalisering av den finlandssvenska befolkningsfrågan 1945-1990 (MOR).  Hän on erikoistunut vähemmistö-, vammais- ja sukupuolihistoriaan sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaan. Nykyisessä tutkimuksessaan hän keskittyy suomenruotsalaisen vähemmistön hyvinvointi- ja vammaispolitiikkaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. Hän on yksi teoksen Lived Institutions as History of Experience (Palgrave Macmillan, tulossa 2023) toimittajista.

 


Karen McCluskey
Yliopistotutkija

Karen McCluskey on historioitsija, joka on keskittynyt erityisesti uskonnollisiin kokemuksiin myöhäiskeskiajan taiteessa. Käynnissä olevassa tutkimuksessaan hän tutkii, millä tavoin pyhää Kristoforosta (St Christopher) kuvaava taide valottaa hänen ympärilleen muodostuneen kultin uskonnollisia kokemuksia renessanssin Venetsiassa. Hankkeessaan McCluskey tutkii myös, mitä nunnaryhmän tekemät päällemaalaukset Paolo Venezianon Leone Bembo -paneelissa (n. vuonna 1350) kertovat laajemmin Sant Lorenzon nunnaluostarissa asuvien naisten uskonnollisesta kokemuksesta.

McCluskey on julkaissut teoksen New saints in Late-Mediaeval Venice, 1200-1500: a typological study (Routledge, 2020). Hän on kirjoittanut myös HEXin julkaisuun Lived Religion and Everyday Life in Palgrave’s Studies in the History of Experience (2019) artikkelin: “When the Fury of the Proud Sea Re-awoke’: Water, Devotion, and Lived Experience in Renaissance Venice’ in Lived Religion and Everyday Life”. Myös vuonna 2021 julkaistava Routledge Companion to Art and Disability -teos sisältää McCluskeyn artikkelin “Ability and Disability in the Pictorial Vitae of beata Fina in Fifteenth Century San Gimignano”.

Academia.edu-profiilihttps://nd-au.academia.edu/karenmccluskey


Heidi Morrison

Heidi Morrison liittyi HEXiin elokuussa 2020. Hän on erikoistunut Lähi-Idän historiaan, lapsuuden ja nuoruuden kokemushistoriaan sekä suulliseen muistitietoon. Tällä hetkellä Heidi tutkii lasten ja nuorten kokemuksia ja traumoja miehitetyssä Palestiinassa. Hän on mukana myös Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lasten terveyden historiaa käsittelevässä projektissa.

Lisäksi Heidi on toinen päätoimittaja Cultural History of Youth -kirjasarjan (Bloomsbury) kuudennessa osassa sekä History of Children and Childhood -julkaisusarjan (Routledge) neljännessä osassa. Ennen liittymistään HEXiin hän työskenteli Wisconsinin La Crossen yliopistossa Yhdysvalloissa historian apulaisprofessorina.

 


Andrew G. Newby
Kone Foundation Senior Research Fellow

Andrew Newby on kansainvälisen historian ja erityisesti ”pitkän 1800-luvun” asiantutkija sekä Euroopan alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti. Hän keskittyy HEXissä Suomen nälänhätään 1860-luvulla erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Tämänhetkisessä projektissaan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa hän tarkastelee Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähetettyä kansainvälistä apua.

Instagram | Katovuodet-sivusto

 


Louise Settle
Tutkijatohtori

Louise Settle on erikoistunut rikollisuuden, sukupuolen ja sosiaalityön historiaan Britanniassa 1900-luvulla. HEXissä hän valmistelee kirjaa ehdollisen vankeuden historiasta Britanniassa vuosina 1907-1960. Projekti keskittyy siihen, miten ehdollinen vankeusjärjestelmä jokapäiväisine käytäntöineen vaikutti henkilöihin, jotka oli tuomittu ehdolliseen vankeuteen itsemurhayrityksestä, seksuaalisesta tai kotiväkivallasta, prostituutiosta tai siveettömyydestä.