Pertti Haapala
Huippuyksikön johtaja
Pertti Haapala on Suomen historian professori ja huippuyksikön johtaja. Hänen tutkimusalojaan ovat erityisesti sosiaalihistoria ja historiantutkimuksen metodologia. HEX:ssä hän tutkii sosiaalisia rakenteita eli yhteiskunnallisen kokemuksen ja kiinnittymisen edellytyksiä, sekä yhteiskuntatieteiden historiaa kansallisena identiteettinä.
Ville Kivimäki
Eletty kansakunta -ryhmän johtaja
Ville Kivimäki on tutkinut toisen maailmansodan ja rauhaanpaluun sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, erityisesti traumaattisia sotakokemuksia ja niiden psykiatrista käsittelyä. Hän on hyödyntänyt työssään tunteiden historian, sukupuolihistorian ja saksalaisen kokemushistorian metodologiaa. Kokemushistorian huippuyksikössä Kivimäki johtaa Eletty kansakunta -tutkimusryhmää ja tutkii kansallisia väkivalta- ja stressikokemuksia 1900-luvulla.
Pirjo Markkola
Eletty hyvinvointivaltio -ryhmän johtaja
Pirjo Markkola on historian professori, jonka erityisaloja ovat sukupuolihistoria ja lapsuuden historia sekä luterilaisuuden ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiallinen suhde. Hän vastaa teemaryhmästä Eletty hyvinvointivaltio. Markkola tutkii oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia lastensuojelun historiassa. Toinen keskeinen tutkimusteema liittyy eletyn uskonnon merkitykseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiohistoriassa.
Raisa Maria Toivo
Eletty usko -ryhmän johtaja
Raisa Maria Toivo tutkii uuden ajan alun uskoa, sukupuolta ja perhettä. Hänen työnsä painottuu yhteisöllisen tai jaetun kokemisen ja yhteiskunnan rakenteen toisiaan tuottavan suhteen tarkasteluun. Työn sivujuonteet ulottuvat myös magian, taikuuden ja noituuden historiaan. Toivo on tällä hetkellä akatemiatutkija ja johtaa HEXin ”eletty usko” -ryhmää.
Johanna Annola
Akatemiatutkija
Akatemiatutkija Johanna Annola tarkastelee suomalaisia naisvankiloita 1800-luvun alusta 1920-luvulle. Hänen projektinsa pyrkimyksenä on selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Hanke tuottaa tietoa vankilasta elettynä instituutiona ja avaa modernisaation mekanismeja yhteiskunnan laidalla. Aiemmissa tutkimuksissaan Annola on tarkastellut köyhäinhoitoa, turvakotitoimintaa ja sosiaalisen liikkuvuuden kokemusta yksilötasolla.
Rob Boddice
Rob Boddice (PhD, FRHistS) aloitti tutkijana HEXissä vuonna 2020. Aiemmin hän on työskennellyt Harvardin, McGillin ja Freie yliopistossa Berliinissä sekä Max Planck instituutissa. Boddice on julkaissut useita teoksia lääketieteen ja tieteen historiasta sekä tunteiden historiasta. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat The Science of Sympathy: Morality, Evolution and Victorian Civilization (University of Illinois Press, 2016), The History of Emotions (Manchester University Press, 2018), A History of Feelings (Reaktion, 2019), Emotion, Sense, Experience, with Mark Smith (Cambridge University Press, 2020), and Humane Professions: The Defence of Experimental Medicine, 1876-1914 (Cambridge University Press, 2021). Vuonna 2022 julkaistaan Boddicen ja Bettina Hitzerin toimittama teos Feeling Dis-Ease in Modern History: Experiencing Medicine and Illness (Bloomsbury). Työn alla Boddicella on myös kaksi muuta tutkimusta: Knowing Pain: A History of Sensation, Emotion and Experience (Polity, tulossa 2022) sekä neljäs osa tieteellisen tiedon tuottamista pitkällä 1800-luvulla tarkasteleva Experiment, Expertise, Experience (Routledge, tulossa 2023).
Reetta Eiranen
Tutkijatohtori
Reetta Eiranen on kiinnostunut erityisesti kokemusten, tunteiden, sukupuolen ja nationalismin historioista. Teoreettisiin ja metodologisiin intresseihin kuuluvat mm. hermeneutiikka, kirjetutkimus ja kerronnalliset lähestymistavat. Kesäkuussa 2019 puolustamassaan väitöskirjassa hän tutki lähisuhteiden ja nationalismin emotionaalista ja sukupuolittunutta limittymistä suomalaisen nationalismin verkostoissa keskeisessä Tengströmin perheessä.
Henkilökohtainen profiilisivu | Twitter
Minna Harjula
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Minna Harjula tutkii elettyä hyvinvointivaltiota kansalaisten ja paikallisten sosiaaliturvainstituutioiden kohtaamisena 1930-1980-lukujen Suomessa. Tutkimus avaa arkipäivän näkökulman suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen ja legitimaatioon tarkastelemalla erilaisiin sosiaalietuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kohtaamisten rakentamia kokemuksia yksilö-yhteiskuntasuhteesta. Aiemmissa tutkimuksissaan Harjula on tarkastellut vammaisuuden historiaa, terveyspolitiikkaa, terveyskansalaisuutta sekä poliittisen ja sosiaalisen kansalaisuuden kytköstä Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.
Kirsi-Maria Hytönen
Tutkijatohtori
Kirsi-Maria Hytönen on etnologian tutkijatohtori. Hän on tutkinut muun muassa talvi- ja jatkosotien ja rauhaanpalaamisen kokemuksia ja sukupuolihistoriaa sekä muistoja lastensuojelusta 1900-luvun Suomessa. Näistä näkökulmista lähtevänä hän kuuluu tutkimusryhmiin eletty hyvinvointivaltio ja eletty kansakunta. Tämänhetkinen tutkimusprojekti käsittelee kerrontaa sijaishuollossa vietetystä lapsuudesta ja sen merkityksestä elämänkerronnassa.
Mervi Kaarninen
Yliopistonlehtori
Mervi Kaarninen tutkii lasten ja nuorten elinolosuhteita sekä lasten vanhempien välisiä suhteita 1900-luvun sota- ja kriisiaikoina. Kaarninen on julkaissut kirjoja ja artikkeleita lapsuuden, nuoruuden ja nuorisokulttuurin historiasta sekä koulutuksen sosiaalihistoriasta erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Mervi Kaarninen toimii yliopistonlehtorina.
Sari Katajala-Peltomaa
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa tutkii myöhäiskeskiajan elettyä uskoa ihmekokemusten, rituaalien ja kertomusten kautta. Työn keskiössä ovat kysymykset siitä miten usko elettynä kokemuksena muokkasi arvioista ja normeista sosiaalista toimintaa – ja miten rituaalit ja narraatiot muokkasivat arvoja ja instituutiota. Tällä hetkellä työn alla on ”kuviteltujen kokemusten” tuottaminen ja aistihavaintojen merkitys pyhyyden konstruoinnissa Vadstenan luostariveljien saarnoissa.
Eletty usko keskiajan Suomessa -hanke
Mikko Kemppainen
Tutkijatohtori/Viestintäkoordinaattori
Mikko Kemppainen toimii huippuyksikössä tutkijatohtorina ja viestinnän koordinaattorina. Tutkimustyössään Kemppainen on keskittynyt poliittisten aatteiden, uskonnollisuuden ja sukupuolen vuorovaikutukseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa. Kemppaisen vuonna 2020 tarkastettu väitöskirja on biografinen tutkimus, jonka kohteena ovat varhaisten työväenliikkeen naiskirjailijoiden käsitykset sosialismista ja uskonnosta.
Heikki Kokko
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Heikki Kokko tutkii modernin yhteisöllisyyden kokemuksellista rakentumista 1800-luvun puolivälin Suomessa. Laajemmin hänen tutkimuksensa nivoutuu informaatioteknologian kehityksen vaikutukseen modernin länsimaisen yksilö-yhteiskunta -suhteen muotoutumisessa. Tutkimus avaa näkökulman elettyyn kansakuntaan ja hyvinvointivaltioon tuomalla esiin prosessin, jossa paikallinen laajentui ylipaikalliseksi ihmisten ruohonjuuritason ajattelussa. Aiemmassa tutkimustyössään Kokko on tarkastellut modernin minuuden, suomenkielisen julkisuuden sekä identiteettien ja nationalismin historiaa. Hänen erityisiä tutkimusalojaan ovat käsitehistoria ja digitaalinen historia.
Kokko koordinoi HEX:ssä toteutettavaa digihistoriaprojektia digitaalista Translocalis-tietokantaa.
Henkilökohtainen profiilisivu | Translocalis-tietokanta | Twitter | Academia.edu-profiili
Jenni Kuuliala
Yliopistotutkija
Jenni Kuuliala on erikoistunut myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun lääketieteen sosiaalihistoriaan. Huippuyksikössä hän työskentelee “eletty usko” sekä “eletty hyvinvointivaltio” -ryhmissä, joissa hän tutkii parantamisen sekä terveys-, sairaus- ja vammaisuuskäsitysten liittymistä elettyyn uskoon. Hän on erityisesti kiinnostunut tavoista, joilla parantamisen käytännöt liittyivät, saivat tukea ja olivat konfliktissa eletyn uskon kanssa ja miten ne vaikuttivat aikakauden potilaskokemuksiin.
Kuulialan julkaisut käsittelevät vammaisuuden, pyhyyden, lapsuuden ja uskonnollisen parantamisen historiaa. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia Childhood Disability and Social Integration in the Middle Ages: Constructions of Impairments in Thirteenth- and Fourteenth-Century Canonization Processes (Brepols) ilmestyi vuonna 2006. Parhaillaan hän myös johtaa vammaishistorian popularisointihanketta.
Twitter | Academia.edu-profiili | vammaishistoria.fi
Tuomas Laine-Frigren
Tutkijatohtori
Tuomas Laine-Frigren on erikoistunut lapsuuden ja mielenterveyden historiaan. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat eri tavoin poikkeavaksi käsitetty tai marginaalinen lapsuus, lapsuuden kokemushistoria sekä lapsuuteen kohdistuvat asiantuntijadiskurssit, instituutiot ja politiikat.
HEXissä Laine-Frigren tutkii Ruotsista palaavia sotalapsia 1940–1950-luvun Suomessa. Tutkimus kohdistuu sekä kotiin palaavien lasten kokemusmaailmaan että vanhempien, asiantuntijoiden ja viranomaisten heitä koskeviin käsityksiin, intresseihin ja toimenpiteisiin. Tutkimuksessa sotalapsia tarkastellaan erityisenä sosiaalisena ryhmänä, mutta samalla heidän kokemusmaailmansa sijoitetaan osaksi laajempaa 1940–1950-luvun lapsuuden kirjoa.
Tutkimuksissaan ja julkaisuissaan Laine-Frigren on perehtynyt myös Unkarin historiaan (1945–), psykologian historiaan, vammaisuuden historiaan ja uhri-identiteettien poliittiseen rakentumiseen.
Hanna Lindberg
Tutkijatohtori
Hanna Lindberg on erikoistunut hyvinvointivaltion, yhteiskunnallisten liikkeiden ja vähemmistöjen historiaan. HEXissä hän tutkii vähemmistöjen asemaa ja kokemuksia Suomen hyvinvointivaltiossa 1900-luvun jälkipuolella keskittyen erityisesti suomenruotsalaisten kuurojen tapaukseen.
Antti Malinen
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Antti Malinen on erikoistunut lapsuuden ja perhe-elämän historiaan. Hänen keskeisenä tutkimuskysymyksenään on, miten kriisiolot, muun muassa sodat, vaikuttavat perheiden ja lasten elämään, ja laajemmin yhteiskuntaan ja sen instituutioiden toimintaan. HEXissä Malinen tutkii miten lapset ovat kokeneet ja tuoneet julki ahdingon tuntemuksiaan 1900-luvun Suomessa, niin kirjoittamalla kuin piirtämällä, mutta myös käytöksellään ja kehollaan.
Malinen on kirjoittanut laaja-alaisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisestä sosiaalihistoriasta, erityisesti kokemusten, tunteiden ja sukupuolen näkökulmasta. Tuoreessa tietokirjassaan hän tutki toisen maailmansodan jälkeisen lapsuuden kokemusta. Työn alla olevassa kirjassaan hän tutkii mitä ystävyyssuhteet merkitsevät lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen. Malinen toimii myös lapsuuden historiaan erikoistuneen www.lapsuudenhistoriaa.fi -sivuston ylläpitäjänä.
Lapsuuden historiaa (@antti__malinen) / Twitter
https://www.instagram.com/lapsuudenhistoriaa.fi/
Riikka Miettinen
Tutkijatohtori
Riikka Miettinen on erikoistunut uuden ajan alun Ruotsin ja Suomen sosiaali- ja oikeushistoriaan ja erilaisten marginalisoitujen ihmisryhmien historiaan. Hän työskentelee tutkijatohtorina huippuyksikön “eletty usko” sekä “eletty hyvinvointivaltio” -ryhmissä, joissa hän tutkii mielisairauden ja vaivaishoidon sosiaalihistoriaa ja uskonnon, hyvinvoinnin ja mieleltään poikkeavien ihmisten kokemusten yhteyksiä uuden ajan alun (n. 1550–1800) Ruotsissa ja Suomessa. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti varhaismodernin yhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen hoivajärjestelmät sekä uskonnon limittyminen mieleltään poikkeavien arkeen.
Miettinen on käsitellyt aiemmissa julkaisuissaan itsemurhien ja kuoleman historiaa sekä uuden ajan alun tilattomuuteen ja vaivaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia Suicide, Law, and Community in Early Modern Sweden (Palgrave Macmillan) ilmestyi vuonna 2019.
Heidi Morrison
Heidi Morrison liittyi HEXiin elokuussa 2020. Hän on erikoistunut Lähi-Idän historiaan, lapsuuden ja nuoruuden kokemushistoriaan sekä suulliseen muistitietoon. Tällä hetkellä Heidi tutkii lasten ja nuorten kokemuksia ja traumoja miehitetyssä Palestiinassa. Hän on mukana myös Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lasten terveyden historiaa käsittelevässä projektissa.
Lisäksi Heidi on toinen päätoimittaja Cultural History of Youth -kirjasarjan (Bloomsbury) kuudennessa osassa sekä History of Children and Childhood -julkaisusarjan (Routledge) neljännessä osassa. Ennen liittymistään HEXiin hän työskenteli Wisconsinin La Crossen yliopistossa Yhdysvalloissa historian apulaisprofessorina.
Stephanie Olsen
Stephanie Olsen (Ph.D, FRHistS) on tutkimuksissaan keskittynyt lapsuuden, nuoruuden ja koulutuksen sekä kokemuksen ja tunteiden historiaan erityisesti brittiläisen imperiumin alueella 1800- ja 1900-luvuilla. Hän on kirjoittanut teokset Juvenile Nation: Youth, Emotions and the Making of the Modern British Citizen (Bloomsbury, 2014) ja Learning How to Feel: Children’s Literature and the History of Emotional Socialization, c. 1870-1970 (Oxford University Press, 2014) sekä toimittanut kokoelman Childhood, Youth and Emotions in Modern History: National, Colonial and Global Perspectives (Palgrave, 2015). HEXissä Olsenin tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti “Eletty kansakunta” -ryhmään. Hän tutkii lasten opetusta sekä sen luomaa toivoa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa brittiläisessä imperiumissa. Lisäksi Olsen on toimittaja Children, Childhood and Youth in the Long Nineteenth Century -julkaisusarjassa (4 osaa, Routledge 2023) sekä History of Education -lehdessä.
Curriculum Vitae | Twitter | Academia.edu-profiili | Kotisivu
Katariina Parhi
Tutkijatohtori
Katariina Parhi on taustaltaan tieteiden ja aatteiden historian tutkija, joka on erikoistunut lääketieteen historiaan ja historialliseen kriminologiaan. Parhin väitöskirja (2018) käsittelee psykopatiadiagnoosin historiaa Suomessa. Hän on myös julkaissut aiheesta kirjan Sopeutumattomat: Psykopatian historia Suomessa (Siltala, 2019). Sen jälkeen hän on syventynyt epidemiologian historiaan ja on yksi teoksen Historical Explorations of Modern Epidemiology: Patterns, Populations and Pathologies (Palgrave Macmillan, tulossa vuonna 2022) toimittajista. Hän kirjoittaa myös kirjaa huumeita käyttäneiden nuorten hoidosta 1960- ja 1970-lukujen Suomessa. HEXissä Parhi aloittaa uuden, Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen, jonka aiheena ovat työlaitokset Suomessa 1920-luvulta 1980-luvulle.
Rose-Marie Peake
Tutkijatohtori
Rose-Marie Peake on erikoistunut uuden ajan alun historiaan, erityisesti sukupuoleen, kehollisuuteen ja seksuaalisuuteen. Tällä hetkellä hän työstää Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta aiheenaan queer eletty usko 1600-luvun Ranskassa.
Peake väitteli Helsingin yliopistossa yleisen historian oppiaineessa 2016. Väitöskirjaan perustuva monografia The Power of Religious Societies in Shaping Early Modern Society and Identities (Amsterdam University Press) ilmestyi 2020. Peake on lisäksi toimittanut yhdessä Jenni Kuulialan ja Päivi Räisänen-Schröderin kanssa artikkelikokoelman Lived Religion and Everyday Life in Early Modern Hagiographic Material (Palgrave MacMillan, 2019). Tietokirja Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria yhdessä Riikka-Maria Rosenbergin kanssa ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana 2019.
Sami Suodenjoki
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Sami Suodenjoki on erikoistunut työväenliikkeen, maaseudun protestien ja ruohonjuuritason poliittisen käyttäytymisen historiaan. HEX-projektissaan hän syventyy poliittisten mobilisaatioiden kokemusperustaan Suomessa ja Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimuskohteena ovat kansalaisten ja keisarillisten viranomaisten kohtaamiset, jotka valaisevat imperiaalista kokemusta ja sen kietoutumista kansallisiin ja luokkaidentiteetteihin. Suodenjoki tarkastelee myös kokemuksia paikallisdemokratiasta ja paikallisesta itsehallinnosta syventymällä kunnanvaltuustojen perustamiseen ja niistä käytyyn keskusteluun Suomen maaseudulla.
Twitter | Henkilökohtainen profiilisivu
Tuomas Tepora
Yliopistotutkija
Tuomas Tepora liittyi HEX:iin syksyllä 2021. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat tunnehistoria, sodan kulttuurihistoria ja kollektiivinen muistaminen. HEX:ssä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Himmeä voitto: Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995”.
Marko Tikka
Yliopistotutkija
Yliopistotutkija Marko Tikka on tutkinut sisällissotaa, sitä seurannutta rauhaanpaluuta sekä populaarikulttuurin, erityisesti populaarimusiikin kansallisia merkityksiä 1900-luvun alkukymmenten Suomessa. Hän on mukana Eletty kansakunta –tutkimusryhmässä ja tutkii populaarimusiikin rakentamia käsityksiä kansakunnasta sekä toisessa hankkeessaan kansallisia historian hyvittämisen prosesseja.
Tanja Vahtikari
Yliopistonlehtori
Tanja Vahtikari on aikaisemmissa tutkimuksissaan tarkastellut kulttuuriperinnön historiaa (ml. UNESCON maailmanperintö), toisen maailmansodan jälkeistä kaupunkihistoriaa sekä kaupunkien muistamisen kulttuureja. Huippuyksikössä hän kuuluu eletty kansakunta -ryhmään, jossa hän tutkii koettua kansallista kulttuuriperintöä 1900-luvulla, ts. kuinka kansakuntaa elettiin ja jäsennettiin suhteessa paikallisiin kulttuuriperintöihin ja historiakulttuureihin.
Liitännäisjäsenet
Miia Kuha
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Miia Kuha tutkii pappien vaimojen ja leskien toimijuutta, elämänkulkua ja asemaa Ruotsin valtakunnan itäsuomalaisissa paikallisyhteisöissä (1650–1710). Kuha analysoi papinrouvien sosiaalisia ja uskonnollisia rooleja pitäjäyhteisössä sekä uskonnon vaikutusta pappissäädyn naisten arkielämään ja kokemusten rakentumiseen. Aiemmissa tutkimuksissaan Kuha on käsitellyt itäsuomalaisten talonpoikaisyhteisöjen uskonnollista elämää, pappien urakehitystä ja suhdetta pitäjäyhteisöihin sekä kulttuurihistorian historiografiaa Suomessa ja Ruotsissa.
Karen McCluskey
Yliopistotutkija
Karen McCluskey on historioitsija, joka on keskittynyt erityisesti uskonnollisiin kokemuksiin myöhäiskeskiajan taiteessa. Käynnissä olevassa tutkimuksessaan hän tutkii, millä tavoin pyhää Kristoforosta (St Christopher) kuvaava taide valottaa hänen ympärilleen muodostuneen kultin uskonnollisia kokemuksia renessanssin Venetsiassa. Hankkeessaan McCluskey tutkii myös, mitä nunnaryhmän tekemät päällemaalaukset Paolo Venezianon Leone Bembo -paneelissa (n. vuonna 1350) kertovat laajemmin Sant Lorenzon nunnaluostarissa asuvien naisten uskonnollisesta kokemuksesta.
McCluskey on julkaissut teoksen New saints in Late-Mediaeval Venice, 1200-1500: a typological study (Routledge, 2020). Hän on kirjoittanut myös HEXin julkaisuun Lived Religion and Everyday Life in Palgrave’s Studies in the History of Experience (2019) artikkelin: “When the Fury of the Proud Sea Re-awoke’: Water, Devotion, and Lived Experience in Renaissance Venice’ in Lived Religion and Everyday Life”. Myös vuonna 2021 julkaistava Routledge Companion to Art and Disability -teos sisältää McCluskeyn artikkelin “Ability and Disability in the Pictorial Vitae of beata Fina in Fifteenth Century San Gimignano”.
Academia.edu-profiilihttps://nd-au.academia.edu/karenmccluskey
Andrew G. Newby
Kone Foundation Senior Research Fellow
Andrew Newby on kansainvälisen historian ja erityisesti ”pitkän 1800-luvun” asiantutkija sekä Euroopan alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti. Hän keskittyy HEXissä Suomen nälänhätään 1860-luvulla erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Tämänhetkisessä projektissaan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa hän tarkastelee Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähetettyä kansainvälistä apua.
Instagram | Katovuodet-sivusto
Louise Settle
Tutkijatohtori
Louise Settle on erikoistunut rikollisuuden, sukupuolen ja sosiaalityön historiaan Britanniassa 1900-luvulla. HEXissä hän valmistelee kirjaa ehdollisen vankeuden historiasta Britanniassa vuosina 1907-1960. Projekti keskittyy siihen, miten ehdollinen vankeusjärjestelmä jokapäiväisine käytäntöineen vaikutti henkilöihin, jotka oli tuomittu ehdolliseen vankeuteen itsemurhayrityksestä, seksuaalisesta tai kotiväkivallasta, prostituutiosta tai siveettömyydestä.
Vierailevat tutkijat
Claudia Eggart
Väitöskirjatutkija
Claudia Eggart toimii sosiolgian ja sosiaaliantropologian väitöskirjatutkijana Manchesterin yliopistossa. Tutkimuksissaan hän tarkastelee tunteita, liikkuvuutta ja rajajärjestelyjä, kriisejä sekä sosiaalista tilaa. Hänen tutkimuskohteenaan on erityisesti taloudessa tapahtuneet muutokset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Eggartin etnografinen tutkimuksensa kohdistuu Venäjän ohella Kirgisiaan. Tällä hetkellä hän kerää Odessan (Ukraina) ja Biskekin (Kirgisia) torikauppiaiden kertomuksia ja muistitietoa. Eggartin väitöstutkimus kohdistuu laajojen geopoliittisten muutosten leikkauskohtiin esimerkiksi Kiinan vaikutuspiirin alueella, venäjäjohtoisen Euraasian talousyhteisössä ja Euroopan Unionissa.
Mari Eyice
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Mari Eyice Tukholman yliopistosta vierailee HEXissä syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Tutkimuksissaan hän keskittyy tunteiden, ruumiillisuuden ja uskonnollisuuden kokemukseen uuden ajan alussa. Väitöskirjassaan Mari on tutkinut uskonpuhdistukseen liittyviä tunteita Ruotsissa. Tällä hetkellä hän työskentelee uuden ajan alun empatiaan ja vammaisuuteen keskittyvässä kolmevuotisessa tutkimusprojektissa.
Thomas Devaney
Apulaisprofessori
Thomas Devaney toimii historian apulaisprofessorina Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on ollut aiemmin Suomessa vierailevana tutkijana muun muassa Helsingin ja Turun yliopistoissa. Devaney on myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun tutkija, jonka tutkimukset käsittelevät uskontojen välisiä suhteita, kaupunkikulttuuria, urheilua, ylhäisyyden käsitettä sekä varhaismodernin käsitystä järjestä ja tunteista. Hänen töitään on julkaisut muun muassa Speculum, Medieval Encounters, Viator, ja hän on kirjoittanut teoksen Enemies in the Plaza: Urban Spectacle and the End of Spanish Frontier Culture, 1460-1492 (University of Pennsylvania Press, 2015) HEX-vierailunsa aikana Devaney keskittyy elettyyn uskontoon erityisesti Espanjan pyhiinvaeltajien kokemusten kautta. Tutkimalla sitä, miten pyhiinvaeltajat toivat tunteitaan esille muistoissaan ja kuinka ne korreloivat ajan teologisen keskustelun kanssa, Devaney pyrkii ymmärtämään pyhiinvaellusta aistillisena, tunteellisena, sosiaalisena ja tekstuaalisena kokemuksena.
Ulla Ijäs
Tutkijatohtori
Tutkijatohtori Ulla Ijäs työskentelee post doc tutkijana projektissa Parikkalan papin perhe – Anton Ulrik Rönnholmin sosiaaliset verkostot 1800-luvun Itä-Suomessa, jota rahoittaa Etelä-Karjalan maakuntarahasto. Ijäs osallistuu myös parhaillaan käynnissä olevaan monikansallisen ja -tieteisen EU Cost Action verkoston Women on the Move toimintaan sekä Turun yliopistossa tehtävään Sanojen liike ja tiedon paikat. Oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alun Suomessa tutkimushankkeeseen, jota rahoittaa Koneen säätiö.
Tutkimuksellisesti Ijäksen kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti kaupunkilaiseliitit, materiaalinen kulttuuri, sukupuolihistoria ja pohjoisen Itämeren alueen sosiaali ja taloushistoria ennen teollista vallankumousta sekä sen aikana. Hänen erityisosaamisensa on Vanhan Suomen alueen 1700- ja 1800-lukujen historiasta, josta Ijäs on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoituksia.
Vierailevana tutkijana HEX:ssä Ijäksen tavoitteena on pohtia sitä, mitä kokemuksen historia voisi tarjota sosiaalisten verkostojen ja perhehistorian tutkimukselle. Tutkimuksellaan hän haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten saksankieliseen itäsuomalaiseen eliittiin kuulunut Rönnholmin perhe osallistui kansallisen kokemuksen rakentamiseen perifeerisessä maaseutupitäjässä. Ijäs haluaa myös syventää ymmärrystä siitä, miten kokemuksen historian avulla voisi saada paremman käsityksen Rönnholmin kokemuksista pappina aikana, jolloin papin tehtävissä sekä maalliset että kirkolliset vastuut lomittuivat ja jolloin kansallisuuden rakentaminen oli hyvin konkreettinen, paikallistasolle ulottuva ”missio”. Aineistonsa avulla Ijäksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota sekä Eletty kansakunta että Eletty usko -työryhmät voivat hyödyntää.
Kalle Kananoja
Yliopistotutkija
Kalle Kananoja toimii yliopistotutkijana Oulun yliopistossa ja on vierailevana tutkijana Kokemuksen historian huippuyksikössä helmikuussa 2021. Hän on aiemmin työskennellyt Afrikan-tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja tutkijana Euroopan yliopistoinstituutissa, King’s College Londonissa ja Brownin yliopistossa. Kananojan tutkimukset ovat käsitelleet orjuuden ja parantamisen sosiaali- ja kulttuurihistoriaa varhaismodernissa atlanttisessa maailmassa, mukaan lukien teokset Kahlitut (Gaudeamus, 2021) ja Healing Knowledge in Atlantic Africa (Cambridge University Press, 2021). HEXissä hän tutkii Ambomaan terveyshistoriaa 1900-luvun alkupuoliskolla.
Sigríður Matthíasdóttir
Sigríður Matthíasdóttir on Reykjavikin akatemian itsenäinen tutkija, joka on tutkimuksissaan keskittynyt sukupuolihistoriaan, nationalismiin, yliopiston historiaan sekä siirtolaisuuteen. Hän on ollut mukana kirjoittamassa muun muassa teosta Aldarsaga Háskóla Íslands 1911–2011 (Sata vuotta Islannin yliopiston historiaa 1911–2011). Hän on ollut myös vierailevana Fulbright-tutkijana Kalifornian yliopistossa (Santa Barbara, UCSB) 2007 sekä vierailevana tutkijana Tukholman yliopiston historian oppiaineessa 2017. Aikaisemmin Matthíasdóttir on tehnyt Suomessa useita lyhyempiä tutkimusjaksoja Åbo Akademin historian laitoksella.
Vuodesta 2013 saakka hän on tutkinut siirtolaisiksi Islannista Pohjois-Amerikkaan muuttaneita naimattomia naisia. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kauppias Pálína S. Gudmundsdóttir Waagen (1864-1935) ja tämän lapsenlapsen Pálína Kr. Thorbjörnsdóttir Waagen (1926-2005) elämäkertaa. Elämäkerrallisiin lähteisiin perustuvan tutkimuksensa kautta Matthíasdóttir tarkastelee kansainvälisiä suhteita ja siirtolaisuutta Pohjois-Amerikkaan, mutta myös naisten yrittäjyyttä. Tutkimuksen keskiössä on erityisesti se, kuinka ”eletty uskonto” ja ”eletty nationalismi/kansainvälisyys” näkyi heidän toiminnassaan.
Wiktor Marzec
Apulaisprofessori
Wiktor Marzec on väitellyt tohtoriksi Central European Universityssä Unkarissa. Hän toimii apulaisprofessorina ja projektijohtajana ihmistieteisiin keskittyvässä Robert Zajonc -instituutissa Varsovan yliopistossa. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt erityisesti työväenhistoriaan ja käsitehistoriaan. Marzecin viimeisin teos Rising Subjects. The 1905 Revolution and the Origins of Modern Polish Politics julkaistiin vuonna 2020 (Pittsburgh UP). Hän on ollut mukana kirjoittamassa myös teosta From Cotton and Smoke. Łódź – Industrial City and Discourses of Asynchronous Modernity, 1897–1994. Marzec on julkaissut lisäksi useita artikkeleita, jotka käsittelevät Puolan historiaa Venäjän keisarivallan alla. Tällä hetkellä Marzec johtaa Venäjän keisarikunnan reuna-alueiden politiikkaa käsittelevää tutkimusprojektia.
Ismay Milford
Tutkijatohtori
Syksyllä 2020 (lokakuu–joulukuu) HEXissä vieraileva tutkijatohtori Ismay Milford tutkii 1900-luvun Itä-Afrikan ulkomaansuhteita. Hän valmistelee Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ensimmäistä monografiaansa antikolonialistisista verkostoista Leverhulme-säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Another World? East Africa and the global 1960s”. HEXissä Milford soveltaa kokemuksen historian näkökulmia henkisen ”Moral re-Armament” liikkeen tutkimukseen.
Anna Rajavuori
Tutkijatohtori
Poliittisen historian tutkijatohtori Anna Rajavuori Helsingin yliopistosta vierailee HEXissä maaliskuussa 2021. Hän on tutkinut väitöskirjassaan sosiaalidemokraattien agitaatiota 1900-luvun alussa ja on kiinnostunut poliittisista esityksistä ja esityskulttuurista. Tällä hetkellä hän työskentelee Koneen säätiön rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa ”Eduskunta näyttämönä: yleisöt, tunteet ja poliittinen esityskulttuuri 1907–1920”.
Katrine Rønsig Larsen
Tohtorikoulutettava
Kööpenhaminan yliopiston historian oppiaineen tohtorikoulutettava Katrine Rønsig Larsen vierailee HEXissä syksyllä 2021. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan hän tutkii perheväkivallan yksilöllisiä sekä kollektiivisia kokemuksia Tanskassa 1970–2020. Tutkimus painottaa erityisesti koronapandemian aikaa. Väitöskirja analysoi kokemushistorian näkökulmasta perheväkivaltaa pohjautuen haastattelu-, arkisto- ja media-aineistoon. Tutkimuksen tavoitteena ei ole selittää kattavasti, mitä perhe- ja parisuhdeväkivalta on ja miten sitä on koettu, vaan pikemminkin osoittaa perhe- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvien kulttuuristen käsitysten moninaisuus ja hämärärajaisuus sekä tarkastella perheissä tapahtunutta väkivaltaa itsessään historiallisena ilmiönä.
Marie van Haaster
Historian maisteriopiskelija/Tutkimusavustaja
Marie van Haaster on hiljattain suorittanut maisterin tutkinnon filosofian oppiaineessa Amsterdamin yliopistossa ja opiskelee nyt historian maisteriohjelmassa Radboudin yliopistossa Nijmegenissä Alankomaissa. Hän on kiinnostunut tutkimuksessaan erityisesti kokemuksen historian, lääketieteen historian sekä mielen ja tietoisuuden filosofian risteyskohdista. Syksyllä 2021 hän työskentelee HEXissä Rob Boddicen tutkimusassistenttina.